› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 8,571 vastausta, 159 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 päivää sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 7,881 - 7,890 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 788 789 790 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 2.3.2025, 15:03

    Perkolle, etteivät metsäkoneet ja niiden polttoaineet ole mukana metsämaan hiilinielua laskettaessa.

    aSanta 2.3.2025, 15:36

    ”Perkolle, etteivät metsäkoneet ja niiden polttoaineet ole mukana metsämaan hiilinielua laskettaessa.”

    Onkohan tuolle väitteelle jotain validia dokumenttia vahvistukseksi?

    Perko 2.3.2025, 17:24

    Jos joku  polttoaine ei  kuulu metsään niin sen voi siten poistaa siitä  päästöjutusta. Pohdittavaa onko istuttajan-eväät, -metaanipäästöt sitä ja tarkastajanmatka päästöt.   Hirvien pierut ja röyhtäily ylittää  nautakarjan päästöt.    Pitkin Suomea ajelevat raivausahoin  kulkijat saattaa olla  merkittävä päästönlähde lisäksi itse saha  + 500 l  kirassia kesässä.    Sellun jauhanta lisää päästöjä kerta siitä piipunpäästä aiotaan kerätä  hiili uuteen polttoaineeseen ehkä hiiltä päästävällä sähköllä.  En vaivannut AI tä  noilla.

    Kurki Kurki 2.3.2025, 17:54

    Jos joku polttoaine ei kuulu metsään niin sen voi siten poistaa siitä päästöjutusta.

    Polttoaineet kuuluvat energiasektorille.

    Kurki Kurki 2.3.2025, 17:58

    Ei lopu hakkeen käyttö Suomesta vielä meidän aikana.

    Se on hyvä asia, sillä tuhkalannoitteita sitten riittää.

    Nostokoukku 3.3.2025, 09:49

    Jos tuhkalannoituksen hyödyt ovat markkinamiesten puheitten mukaisia, kannattaa puuta polttaa jo pelkästään tuhkan saamiseksi.

    Norjan MM- kisoissa kilpailijoille annetaan ns. kukituksessa topakka norjalainen kuusentaimi. Aikaisemmin kisoissa on tyrkätty käteen Hollannista lennätetty tulppaanikimppu. Pieni ilmastoteko tämäkin.

    aSanta 3.3.2025, 10:09

    ”Polttoaineet kuuluvat energiasektorille.”

    Energiasektori kattaa kylläkin päästöt, jotka liittyvät energian tuotantoon ja kulutukseen, kuten fossiilisten polttoaineiden polttamiseen, mutta puuston hakkuiden suorat vaikutukset hiilivarastoihin kuuluvat maankäyttösektorin päästöihin – puun käyttö energiantuotannossa kylläkin liittyy energiasektorin päästöihin. Aihe on ilmeisen kompleksinen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.3.2025, 10:22

    Hakkuun päästö lasketaan päästöksi maankäytössä mutta puun energiakäyttö vähentää päästöjä energiasektorilla. Tämä kannattaa muistaa silloin kun mietitään hakkuiden, energiahakkeen ja sellun tuotannon vähentämistä Suomessa.

    Timppa 3.3.2025, 10:45

    Meikäläisen kommentti päivän Hesariin:

    Hakkuiden supistaminen tietäisi teollisuudelle puupulaa. Tehtaita suljettaisiin, mikä merkitysisi metsäteollisuuspaikkakuntien alasajoa ja suuren inhimillisen pääoman tarpeetonta tuhlaamista, kun 100-vuotinen tietotaito hävitettäisiin poliittisella päätöksellä. Jäljelle jääneet tehtaat joutuisivat hankkimaan puunsa entistä laajemmalta alueelta, mikä tietysti lisäisi energian käyttöä.

    Kokonaisuudessaan hakkuiden vähentäminen olisi kuin hölmöläisten peiton jatkamista. Keskustelu pysyy hengissä kahdesta syystä. Toinen on on metsänomistajia kohtaan tunnettu kateus. Toinen on laajoihin tutkijapiireihin pesiytynyt vihamielisyys metsätaloutta kohtaan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.3.2025, 12:23

    Timpalla ja Eerolla ja Taavi Siukolla jälleen hyvät kommentit Hesarissa.

    Toinen päivän metsäartikkeli (myös Metsäuutiset) kertoo, että myös Metsäteollisuus Ry ehdottaa ilmastolain avaamista.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011063989.html

    Kommentteja sinne:

    Kaikkien EU-maiden inventaariossa on epävarmoja osioita kuten maaperän ja tekoaltaiden päästöjä. Pitäisikö ilmastopolitiikan kuitenkin perustua mieluummin tarkkoihin mittareihin, kuten bensiinin kulutus, lehmien määrä tai runkopuun kasvu metsissä?

    Perusongelma on kuitenkin se kun hiilineutraalius tarkoittaa, että maankäytön nielujen, käytännössä siis metsien, pitäisi pystyä nielemään muiden sektorien päästöt. Metsät eivät voi olla ikuisia hiilinieluja. Lisää kasvua saadaan pitämällä metsät nuorina ja lisäämällä metsien pinta-alaa Euroopassa.

    Mikä Suomessa neuvoksi? Kasvua lisäävät eli oikeasti lisäiset toimet tiedetään hyvin. Niitä ovat esimerkiksi jalostettu siemen, tuhkalannoitus ja joutoalueiden metsitys. Meidän metsissä pieni osa varmaan hakataan hieman liian harvoiksi ja puuntuotannon kannalta liian aikaisin, mutta vastaavasti osa jää etenkin Pohjois-Suomessa harventamatta ajoissa ja kasvaa ylitiheänä. Nämä on korjattavissa noudattamalla metsänhoidon suosituksia, neuvonnalla ja taimikonhoidon tuella. Taimikonhoidon tekemättömyys johtaa liian harvan näköiseen lopputulokseen ensiharvennuksessa, vaikka runkoluku olisi riittävä. Erityisesti jatkuvan kasvatuksen hakkuita ei saisi tehdä liian voimakkaina, koska silloin kasvun palautukseen ennalleen menee paljon aikaa ja metsä on hyvin altis tuulituhoille.

    *

    Kyllä hyvillä hiilinielukeinoilla laajasti EU-alueella käytettynä olisi vaikutusta vuoteen 2050 mennessä. 25 vuodessa nyt perustettava uusi metsä kasvaisi Suomessakin jo metsämaamme keskipuustoon eli noin 125 kuutiometriin, ja eteläisemmissä maissa vielä paljon suuremmaksi.

    Kyllä metsänomistajille kelpaa vaihtoehdoksi tuottaa hiilivarastoakin, jos joku maksaa siitä. En tiedä paljonko metsäteollisuus saa tukirahaa, mutta ainakin metsänkasvatuksen noin 30 miljoonan euron vuotuiset tuet (mm. tuhka, suometsien hoidon suunnittelu, taimikonhoito) palautuvat kasvavina verotuloina takaisin valtiolle. Niillä saadaan juurikin aikaan lisää kasvua ja ojitetuilla soilla mahdollisesti turpeen päästöjen pienenemistä. Metsitystuen hallitus voisi kyllä mielellään palauttaa.

    Kestääkö muu yhteiskunta sitten pienenevien hakkuiden aikaansaamaa kasvavaa työttömyyttä ja hupenevia verotuloja. Harvaan asutun maaseudun kunnista monet ovat kannattavuusrajoilla. Kuntiin palautetaan puukaupparahojen vero-osuuksia, nimeltään ”metsäerä”. Metsätalouden pääomatulon ohjautuminen valtiolle kompensoidaan nykyisessä verojärjestelmässä kunnille metsäeränä, joka on osa kuntien yhteisöveron jako-osuutta.

    Yhden puukuutiometrin kansantalouden kerrannaisvaikutus on arvioitu 200 euroksi. Miljoonan vähennys hakkuissa tarkoittaisi 200 miljoonaa vähemmän, ja usein ehdotettu 10 miljoonan vähennys hakkuissa jo 2 miljardia vuositasolla.

Esillä 10 vastausta, 7,881 - 7,890 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 788 789 790 … 855 856 857