› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,901 - 7,910 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 790 791 792 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • aSanta 3.3.2025, 20:00

    Ihminen on progressiivinen entiteetti, jota ajaa eteenpäin nk. kehitysdraivi. Pelkästään talouden inflaatio johtaa talouden kasvamattomuudella sen taantumaan. Määrän sijaan viisaampaa onkin kohdistaa kasvupyrkimys laatuun – kestävään kasvuun, mutta valinta on eksistenttiaalinen, vapaan tahdon varaista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.3.2025, 20:10

    Muokattu, on siis eri versio kuin mitä Pentti jäljempänä kommentoi, mutta sisältö on suunnilleen sama. HS kommentit 3.3. ja 4.3. Seassa kommentteja muille keskustelijoille. Esimerkiksi epäiltiin Luken laskentakaavoja hihasta vetäistyiksi salaisiksi kansioiksi, tavalliseen tapaan hutkittiin metsäteollisuutta laiskasta tuotekehityksestä ja naureskeltiin tekoaltaiden päästöille.

    ”Laskentakaavat ja tiedeartikkelit ovat kyllä kaikkien vapaasti luettavissa, mutta niiden tulkinta vaatii erikoisosaamista. Raportteja löytyy Tilastokeskuksen osiosta kasvihuonekaasut.

    Annelle selvennys, että tarkoitin uusilla metsillä metsättömien alueiden metsitystä Euroopassa.

    Mietiskellä voisi: voidaanko metsien hakkuiden himmailua meillä perustella ilmastosyillä, jos hakkuut siirtyvät sen seurauksena Suomesta ja EU:sta muualle. Toinen hakkuurajoitusten ilmastovaikutuksia heikentävä asia olisi meillä vähän pitemmällä aikavälillä näkyvä metsien vanheneminen ja kasvun heikkeneminen, mahdollisesti myös metsätuhojen yleistyminen.

    Vaikka paikoin Etelä-Suomessa on hakattu puuntuotannollisen kestävyyden yli, ei tilanteesta tarvitse vielä huolestua. Metsien nuori ikärakenne ja sekametsäisyys auttaa estämään ainakin kirjanpainajakuoriaisten massaesiintymiä ja tyvilahoa.

    Pohjois-Suomessa voitaisiin metsää kasvattaa vähän isommaksi, kun arvokasvu on vielä 60 vuoden kohdalla yleensä hyvä. Pohjoisessa on etelästä poiketen runsaasti hakkuurästejä eli siellä pitää huolehtia nykyistä paremmin nuorten metsien liikatiheyttä poistavista harvennushakkuista.”

    *

    ”Uusia tuoteperheitä syntyy, mutta hitaasti. Uusimpia tulokkaita ovat Kuura-tekstiilikuitu ja LigniOx, apuaine esimerkiksi betonin valmistukseen. Innovaatioita yhdistää se, että niiden taustalla on pitkäaikainen perustutkimusjakso VTT:llä ja osin myös Aalto-yliopistossa. Ligniinillä vahvistettu betoni voi muodostaa pitkäaikaisia hiilivarastoja eli puutuotteiden teknisiä hiilinieluja.

    Tekoaltaat on ehkä väärä käännös, oikeampi on ”keinotekoiset vesialueet”, jota Metsälehden Metsäuutiset käytti uutisartikkelissaan: Kirjanpainajatuhot kiepauttivat Saksan metsien puuston hiilinielusta hiililähteeksi. Saksassakin orgaaniset maat ovat suuri päästelijä.

    Tätä Saksan lisäksi Etelä-Ruotsissakin nähtyä metsätuhokehitystä ainakaan emme Suomeen halua, ja siitä on jo merkkejä Etelä-Suomessa. On siis mahdollista että vanhenevien metsien heikkenevä kasvu ja yleistyvät metsätuhot voisivat ajan myötä mitätöidä meillä Suomessa ja laajemminkin EU:ssa hakkuita vähentämällä tehdyn ilmastoteon.

    Monimuotoisuuden kohentamisen ja luontokadon hillinnän toimet pienentävät osaltaan metsien kasvua ja käytössä olevia pinta-aloja. Kun biodiversiteettisopimuksen, metsäsertifioinnin ja lakien vaatimuksia toteutetaan, perustetaan suojelualueita, ennallistetaan sekä siirrytään osin peitteiseen metsänkasvatukseen. Tämän päälle tulee vielä metsäkatoa rakentamisesta kuten uusista Fingridin suurjännitelinjoista. Näiden päälle siis vielä ilmastosyistä tehty hakkuutasojen alennus.

    Ilmastovaikutusten lisäksi mahdollisten hakkuutasojen pohdinnassa kannattaa huomioida ekonomia ja ekologia. Edellä mainitut kehityskulut yhdessä pienentävät metsäteollisuuden puun saantia. Kansantaloudelle EU-alueella koitunut haitta kärsittiin tavallaan turhaan, jos globaalia ilmastohyötyä ei syntynytkään.”

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011063989.html

    PenttiAKHakkinen 3.3.2025, 21:51

    Annelilla ihan hyvä kommenttiehdotus ja perustelutkin löytyvät ihan oikein.

    Keskustelujen kulun kannalta ehkä liian laajalla rintamalla kommentoitu. Itse käyttäisin jonkun osa-alueen kärjistettyä väitettä. Osa-alueina esim hakkuuvuoto, nielujen nollaantuminen tai talousmetsien pinta-alan pienentäminen suojeluun ja ennallistamiseen

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.3.2025, 22:26

    OK kiitos. Kommentoin Hesariin artikkeliin ”Paine kasvaa” kaksi kommenttia, jotka molemmat liitin aiempaan kommenttiini. Kärjistettyä tyyliä en harrasta vaan enemmän mietiskelen ja totean asioita. Olen ollut huomaavinani, että eri mieltä oleva lukija kokee senkin tyylin tarpeeksi kärjekkääksi. Joutuu kuitenkin perustelemaan hyvin oman vastakkaisen kantansa, kun ei huudeta. Näistä politiikka-asioista monet kuten hakkuuvuodon merkitys on tulkinnanvarainen, eli yhtä oikeaa kantaa ei edes ole. Toivottavasti kuitenkin poliitikot saavat julkisestakin keskustelusta jotain aineksia päätöksentekoon ja EU:n kanssa käytäviin ilmastoneuvotteluihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.3.2025, 07:41

    Kirjeystävämme Toni tupsahti linjoille vaatimaan sellutehtaiden lopettamista. Kommentoin.

    ”

    Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä 17.2.25 Metsälehden haastattelussa: kukaan ei pysty sanomaan millainen lasku on tulossa. Tiedossa ei ole EU-maata, jolla olisi nieluja myytäväksi – ainakaan niin että ne voitaisiin luotettavasti vahvistaa, kun toimiva nielumarkkina puuttuu. EU:ssa neuvotellaan parhaillaan siitä, minkälaista nielupolitiikkaa tullaan jatkossa harjoittamaan.

    Veronmaksajille ei ole siis tulossa mitään varmaa miljardilaskua puuttuvista hiilinieluista. Sen sijaan jos hakkuita vähennetään olennaisesti, tulee aivan varma lasku heikkenevän työllisyyden ja alenevien verotulojen kautta. Kyllä metsänomistajille sopii myydä puun sijasta suojelu- ja hiilensidontapalveluja, jos niihin löytyy rahoitus.

    Seppälä kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsiä Tapion metsänhoidon suositusten mukaan ja kasvattamaan metsää hieman nykyistä vanhemmiksi ja sekapuustoisena metsätuhoriskien pienentämiseksi. Metsiemme puuston määrä lisääntyy joka vuosi hakkuusäästön verran, vaikka maaperän kanssa yhteen laskien tilastoitavaa hiilinielua ei synny.

    Ei olla tilanteessa jossa tulevat hakkuut vaarantuisivat nykyisten hakkuiden vuoksi, vaan metsätalous on edelleen puuntuotannollisesti kestävää. Käytössä olevan talousmetsän pinta-alan hupeneminen (suojelu, metsäkato) voi johtaa pieneneviin hakkuisiin, mutta metsien tila ei niihin johda, jos metsätuhot eivät räjähdä käsiin lähivuosina.

    Maaperän hiilitasetta voidaan huomioida hakkuiden reippaan alentamisen sijasta riskittömämmin muuttamalla turvemaiden käsittelyä. Paksuturpeisia mutta puuta hyvin kasvavia soita voidaan kasvattaa peitteisinä, antaen pohjaveden pinnan nousta lähemmäs maanpintaa, jolloin turvetta hajoaa vähemmän.

    Paksuturpeisia reheviä mutta puuta heikosti tuottavia soita voidaan ennallistaa, jolloin turpeen hajoaminen pysähtyy. Vältetään kuitenkin siirtymää ”ojasta allikkoon”, koska se johtaa metaanipäästöjen pysyvään kasvuun: avoimilta vesipinnoilta tulee soilla monesti metaania.”

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011063989.html

    PenttiAKHakkinen 5.3.2025, 08:09

    Vilkaisin tuon HS artikkelin kommetteja. Siellä näyttää olevan vakio kommentoija Toni. Shakkimiehiä. Pelaa tyypillistä pulushakkia. Siellä kommentit eivät johda mihinkään. Pitäisihän keskustelun edetä kommenttien lisääntyessä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.3.2025, 08:13

    Toni osaa hyvänä kirjoittajana, meteorologina ja kasviharrastajana sen verran hyvin kommentoida, että muut joutuvat perustelemaan asiansa. Tonin mielessä metsä on halkoliiteri, jossa puun määrä pienenee kun siellä käy ottamassa. Keskustelua hankaloittaa se että me emme tiedä kuinka pysyviä hiilivarastoja metsät voivat olla. Metsätuhoriskien äkillinen kasvu Keski-Euroopassa ja Ruotsissa viittaa siihen suuntaan, että ei välttämättä kovin pysyviä. Toisin kuin suot joiden ennallistamiseen nyt panostetaan. Nekin voivat kuivua ja kutistua ilmaston muuttuessa. Sen sijaan jos eivät kuivu vaan vetistyvät, ne alkavat hönkiä metaania. Suo siellä, vetelä täällä…

    Varmuuden vuoksi jaan uudelleen erinomaisen kirjoituksen ennustamisen vaikeudesta ja epävarmuuksista viestimisestä. Ongelmia voi koitua jos näitä ei ymmärretä: ”Ennustemalleilla voidaan siis tehdä, ja tehdäänkin, politiikkaa.”

    http://www.sorsafoundation.fi/epavarmuudet-esiin-miten-politiikan-vaikutusarviointeja-voisi-kehittaa/

    Apli 5.3.2025, 09:53

    Metsäteollisuuden tulevaisuus täytyy turvata – yksi avain pelastukseen on aiempaa maltillisempi hakkuumäärä – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

    Krista Mikkosen kirjoitus hiilinieluista ja hakkuista.

    konstapylkkerö2 5.3.2025, 10:06

    Soiden ennallistamisen vaikutus alkaa vasta 100 vuoden päästä ja hakkuiden vähentäminen johtaa lopulta kasvun ja hiilinielun pienenemiseen. Hyvin on pullat uunissa hiilikeskustelussa.

    mehtäukko 5.3.2025, 10:11

    ”..Siinä missä muu teollisuus kantaa oman osansa ilmastotyössä päästökaupan vauhdittaessa fossiilisista luopumista, on metsäteollisuus voinut pääosin seurata sivusta, sillä nielujen katoamisen kustannukset jäävät koko yhteiskunnan maksettavaksi…”       Onko tämä vihreää valhetta?

Esillä 10 vastausta, 7,901 - 7,910 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 790 791 792 … 855 856 857