Metsien hiilinielu

Osaatko Kurki sanoa mistä tuo Luken skenaario kertoimineen löytyisi

Ei sitä löydy mistään, vaikka viitataankin Lukeen ja onkin lähellä oikeaa. Ollikainen ja Soimakallio mainostavat vain kuinka hakkuiden vähentämisellä 10 Mm3 saadaan valtavasti aina 20 Mtn nielua lisää. Eivät vain  huomanneet, että samalla tuli kyseenalaistettua virallinen Luken laskentatapa. Nythän sitten aina 1990-luvulta lähtien hakkuusäästöt pitäisi laskea uudestaan kertoimella 2, kun Luke on käyttänyt kerrointa 0,77.

AJ:n laskentaperiaate on just oikea. Minä olen saanut Lukelta kertoimen 1,27. jolla runkopuu m3:t kerrotaan ja saadaan CO2-sidonta. Silloin keskimääräinen kaikkien puiden kuivatilavuuspaino olisi 416 kg/m3.

Lukellahan kertoimet  kasvulle (1,24) ja poistumalle (1,34) ovat erilaiset ja siksi vuoden 2023 hakkusäästön 17,2 Mm3 CO2-nielu on vain -13,2 Mtn ja suora kerroin 13,2/17,2=0,77. Tämä suora kerroin Ruotsissa on 1,1.

Ja minä tulen tuolla keskustelupalstoilla tätä Ollikaisen ja Soimakallion näkemystä ja kerrointa 2 esittelemään kyllästymiseen asti.

Samoin kuin Ruotsin hiilinielun laskentatapaa.

Sehän tässä on naurettavinta, että  Ollikainen on puhunut 7 miljardin laskusta Suomelle, kun metsämaan vertailutasoon vuodessa 5*-13,5= -67,5 Mtn-ekv ei päästä viisivuoitiskaudella 2021…25, kun metsämaan nieluvaje on ollut niin suuri hakkuiden vuoksi. Mutta tuolla kertoimella 2 se ylittyy reippaasti toissa ja viime vuodelta, vaikka huomioidaan maapäästöt +14,2 Mtn-ekv. Eli vuodet 2023 ja 24 yhteensä  2(2*17,2 – 14,2)= -40,4 Mtn-ekv. Suomellahan on näitä erillisjoustojakin viisivuotiskaudelle -22 Mtn-ekv vielä plus vuodet 2021, 22 ja 25.

Vertailutaso täyttyy melkein jo 2 vuoden nieluilla -40,4+22= 62,4 ja puuttuu vielä 3 vuoden vertailutasot.

Kiitos Kurki. En vieläkään ymmärrä miksi nielu on pienempi luku kuin hakkuusäästö. Eikö kertoimella 1,27 x 17,2 tule nieluksi -21,8?

Tästähän keskusteltiin tällä palstalla jo aiemmin, kun ihmettelin, miksi kerroin kasvulle on pienempi kuin postumalle eli miksi se ei ole sama?

Eli miksi Luke ei käytä samaa kerrointa 1,27 kasvulle ja poistumalle?

Minä keksin kaksi kohtaa. Poistuman paino tai kokonais biomassa on runkopuuta kohden suurempi kuin kasvun.

Minähän kysyin sitä Lukelta ja tässä Tarja Tuomaiselta vastaus.

Hei,
kiitos mielenkiinnosta metsien kasvihuonekaasuinventaariota kohtaan.
Runkopuun tilavuuden puun kokonaisbiomassaksi muuntava kerroin on – yli
kaikkien puulajien ja kasvupaikkojen – noin 0,7. Inventaariossa puuston
nettonielulaskelma tehdään jokaiselle pääpuulajille erikseen ja
luonnonpoistumalle, hakkuupoistumalle ja kasvulle käytetään niille laskettuja
omia biomassakertoimia. Puulaji- ja kasvupaikkakohtaiset kertoimet muuttuivat
VMI13:n ja VMI12:n välillä korkeintaan muutamia prosentteja.
Terveisin,
Juha Mikola, Tutkimuspäällikkö, Kasvihuonekaasujen monitorointi
Tarja Tuomainen, Erikoistutkija, Hiilen kierron hallinta

Mikä on kerroin 0,7 – mitä sillä tehdään tässä laskelmassa ja yksikkö?

Nyt pitää kysyä Häkkiseltä.

HÄKKINEN!

”Mikä on kerroin 0,7 – mitä sillä tehdään tässä laskelmassa ja yksikkö?”

Lukelaisten vastaus koski muuntokerrointa, jolla runkopuutilavuudesta saadaan koko puun biomassa, joka on siis tuo 0,7 eli 1 m3:n runkopuisen metsäpuun kokonaisbiomassa on keskimäärin läpi koko puuston 0,7 tn.