Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,331 - 8,340 (kaikkiaan 8,568)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    aSantalle pisteet hyvästä argumentoinnista. Nyt tarttis seuraavaksi inventoida kuinka suuri pinta-ala turvekankaista on missäkin hajotusluokassa ja niille päästöjen ja/tai hajoamisen arviot. Eka on kohtalaisen helppo määrittää, mutta jälkimmäinen lienee kimurantti.

    aSanta

    Alueellinen turpeen synty lienee historiassa sangen vakio, samoin kuin turpeen hajoaminenkin. Turpeen ’putkinäytteestä’ voidaan määrittää hajoamisnopeus, kun tunnetaan lähtötilanne (pintaturpeen rakenne) ja rakennemuutokset suon syvyyden funktiona eli näytteistä eri turvesyvyyksiltä. Valtakunnallisesti tarvittanee vain muutama suotyyppikohtainen analyysi. Lisäksi tarvitaan soiden syvyyskartoitus esim. lumikelkkavetoisella maatutkalla. Lämpötilakehityksen vaikutus päästöihin voidaan simuloida lämpösummasiirtymänä ’etelään’, eli arvioida eteläisten soiden päästöarvojen siirtymänä pohjoisempaan.

    käpysonni käpysonni

    Milloin MTK sekä myös metsäteollisuus on alkanut kannattamaan avohakkuiden rajoittamista? Ihme juttu, multa kyllä mennyt ohi tämmönen julkilausuma.

    Ylen uusimmassa hiilinielujutussa se sanotaan.

    https://yle.fi/a/74-20156462?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

    <p dir=”ltr”><span;>Avohakkuiden rajoittaminen ja jatkuvapeitteisyyteen siirtyminen kosteissa turvepohjaisissa metsissä on yksi harvoista asioista, joita sekä Metsäteollisuus, MTK että ympäristöjärjestöt kaikki kannattavat.</p>
    <p dir=”ltr”>Kannattaisiko niistä vaikka aloittaa?</p>
    <p dir=”ltr”></p>
    <p dir=”ltr”>Se olisi jo miljoonan hehtaarin aloite. Sen verran näitä metsiä tulee pian hakkuukypsiksi</p>
     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei avohakkuiden rajoittamista yleensä, vaan turvemaan korvissa silloin kun peitteiselle kasvatukselle on olemassa edellytykset. En tiedä miten tuo käytännössä toteutettaisiin muuten kuin antamalla suositus: nythän mh-suosituksissa on lähinnä tuo valinnanmahdollisuus mutta ei suositusta sille.

    Toinen mahdollinen rajoitus olisi ikä- ja/tai järeyskriteeri päätehakkuille.

    PenttiAKHakkinen

    Minua suometsätalous kiinnostaa vain minimaalisesti. Enkä ole jaksanut siihen perehtyä syvällisesti. Aika isoja päästöjä väittävät ojitusalueilta tulevan. Olisi aika mielenkiintoista tietää, kuinka paljon suon pinta alenee 100 vuodessa tutkijoiden ilmoittamilla päästöillä.
    Asioita pohtiessaan kannattaa tehdä myös järkevyysarvioita. Joskus luin jonkun suotutkimuksen, että avohakkuun jälkeen päästöt olivat 15 tnco2ekv/ha/vuosi. Käsittääkseni kyseessä olivat turpeen hajoamisesta tulevat päästöt. Hakkuutähteet eivät olleet mukana. Eikö tuo tarkoita että turvetta häviää n 7 mm kerros vuodessa. Ei vaikuttanut uskottavalta. Toisaalta saatan muistaa väärin nuo päästöarvot.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suolla päästöt voivat jopa pienentyä avohakkuun jälkeen, jos vedenpinta nousee ja aiempaa enemmän turvetta jää hapettomiin oloihin. Tässäkin lähtötilanne ja tilanteen muutos voi johtaa erilaisiin lopputuloksiin. (Minä en myöskään oikein osaa suoasioita, kun en omista niitä enkä ole opiskellut suometsätiedettä. Hyvin tietointensiivinen ala.)

    Visakallo Visakallo

    Käviköhän näissä suometsien hakkuuasioissa vähän samaan tapaan kuin meillä on käynyt niin monissa muissakin asioissa, että alettiin kuorossa hokea yhtä totuutta, vaikka se ei välttämättä ihan totuus ollutkaan. Nyt kun on saatu asioista uutta tietoa, perääntyminen on luonnollisesti hyvin vaikeaa.

    MaalaisSeppo

    MTK ja metsäteollisuus on tajunnut, että hiilinieluja lisäämään pyrkiville piireille on jotakin annettava. Päättivät, että annetaan kosteat korvet askaroitaviksi, niin muut metsät saavat olla rauhassa.

    mehtäukko

    ”…Rehevien ojitettujen kuusivaltaisten turvemaiden Metsä Group Plus -hakkuissa käytetään avohakkuun sijaan peitteisiä menetelmiä eli pienaukko- tai poimintahakkuita, eikä hakkuiden yhteydessä tehdä kunnostusojituksia. Vesistöjen suojavyöhykkeet ovat myös rehevillä turvemailla korkeimman käytössä olevan vaatimustason mukaisia..”

    Halutessaan mo-jäsen saa lisäkorvauksella MG:ltä palvelun. Kyllä tuo on tuolla konseptilla hyväksyttävissäkin,- nimittäin jk…!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jäin pohtimaan soiden syvyyskartoitusta. Riittääkö talousmetsäsoilla, jos kartoitetaan pohjaveden pinnan taso ja sen vaihtelu kun periaatteessa ojitetulla suolla hajoaa lähinnä vain hapellinen pintakerros. Jonkin verran tulee lisäksi metaania ja ilokaasua mutta pieniä määriä.

Esillä 10 vastausta, 8,331 - 8,340 (kaikkiaan 8,568)