› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 8,571 vastausta, 159 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 tuntia, sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 8,341 - 8,350 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 834 835 836 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 22.4.2025, 08:26

    ligniinin osuus kasvaa turpeen hajotessa luokasta H1 luokkaan H10 15:stä 50 %:iin samalla kun lähes hajoamattoman humuksen (’kuollut hiili’) osuus kasvaa 5:stä 30 %:iin.

    Miten näitä tietoja käytetään turpeen päästöjä ja nieluja laskettaessa. Käyttääkö Luke näitä?

    Soita Suomessa on ojitettu 6 milj.ha, joista 1 milj.ha on muuttunut kivennäismaiksi.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kasvupaikat-kannattavuus-onturvekankaiden-haaste/#5dfaa1a5

    AJ:    Suolla päästöt voivat jopa pienentyä avohakkuun jälkeen, jos vedenpinta nousee ja aiempaa enemmän turvetta jää hapettomiin oloihin.

    Tässä tutkimus turvemaan aukon päästöistä ojitusalueella. CO2-maapäästöt vähenivät hakkaamattomaan verrokkialueeseen nähden, kun pohjavesi nousi puiden haihdunnan vähenemisen vuoksi. Figure 8.

    https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1

    Nostokoukku 22.4.2025, 08:57

    Ei se pohjavesi sieltä syvyyksistä nouse. Pintaveden haihdunta vain pienenee ja jää korkeammalle.

    PenttiAKHakkinen 22.4.2025, 09:14

    Minä yritin tarkistuslaskea tuota muistitietoani, että avohakattu suo tuhoutuu 7 mm vuodessa. Paljon minulta näyttää puuttuvan tietoa, mutta näyttäisi, että 7 mm kerros turvetts vastaa 7 m3 runkopuuta. Tuo 7 mm alenema tulisi jo 5 tnco2 ekv hehtaaripäästöllä. 7 mm alenema vuodessa tarkoittaisi toisaalta, että 40 cm turvesuo tuhoutuisi 60 vuodessa ihan omia aikojaan pelkällä ojituksella. Ei näissä minukaan laskelmissa ole mitään tolkkua.

    Loppupäätelmänä voin kuitenkin todeta, että usein näiltä suotutkijoilta puuttuu järkevyystarkastelu.

    aSanta 22.4.2025, 11:14

    ”Riittääkö talousmetsäsoilla, jos kartoitetaan pohjaveden pinnan taso ja sen vaihtelu…”

    Tunnetusti metaania syntyy vain hapettomissa olissa eli vedenalaisessa turvemaassa, joten metaanin osalta täytyisi tuntea koko tilavuus, mutta CO2-päästöjen osalta riittäisi pohjaveden syvyystieto.

    aSanta 22.4.2025, 11:51

    ”7 mm kerros turvetts vastaa 7 m3 runkopuuta…”

    Päästönä 15 tnco2ekv/ha/vuosi merkitsee 1,5 kgco2ekv/m2 vuosipäästöä. Jos turpeessa lignoselluna on puolet hiiltä, vastaa päästömäärä n. 1,1 kg:n turvemäärää eli n. 10 litraa turvetta. Neliölle levitettynä kerroksen paksuus on n. 1 cm eli vastaa Häkkisen laskelmaa. Avohakkuu kuitenkin paljastaa aluskasvillisuuden yhteyttämään, mikä sitoo vastaavan hiilimäärän, joten reaalipäästöjä tuskin juurikaan aiheutuu. Tyypillisenä esimerkkinä ovat nk. keidassuot, joiden keskialueet ovat reunoja korkeammalla, eli turpeen kertymä on ollut hajoamista nopeampaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.4.2025, 12:17

    Pentille: kyselet ja lasket ihan järkeviä mutta niin tekevät suotutkijatkin. Siis muut kuin me wannabe-tutkijat täällä.

    Metaanin osalta periaatteessa riittää kun mittaa paljonko sitä vapautuu suon pinnalta ilmoille. Useinhan käy niin, että jos suon pinta ei ole allikkoa vaan kuivaa rahkasammalta, metaani napataan pääosin pieneliöiden toimesta ennen kuin se vapautuu suosta. Siis myös silloin kun jk-suolla nostetaan veden pinnan tasoa. Puiden juuristoille on kuitenkin jätettävä noin 30 sentin kuiva kerros ainakin kasvukauden aikana.

    Nostokoukku jänkää vastaan, mutta saatko kaikki käyttämään termiä pintaveden pinta jos pohjavesi on vakiintunut termi suolla?

    Rukopiikki 22.4.2025, 12:21

    Pohjaveden kyllä erottaa pintavedestä kun ottaa kuksaan ja maistaa. Pohjavettä purkautuu usein soihinkin, jopa niin että lähde/hete näkyy suon pinnalla asti. Näistä on iät ajat käyneet kulkijat ryyppäämässä janoonsa.

    Rukopiikki 22.4.2025, 12:33

    Ojitetulla suolla voi puhua yleisesti vain vedenpinnan tasosta ilman mitään lisämääreitä.

    PenttiAKHakkinen 22.4.2025, 12:36

    Olisiko niin, että tällainen pintavesisuo ei pitäisi olla suo ollenkaan. Olisi siis soistunut kangasmaa. Vedenkorkeuden hallinta ei kyllä onnistu tuollaisilla alueilla.
    Pohjavesisuo onkin jo eri asia. Niitähän voi olla jopa mäen rinteessä. Mutta jos pohjavesisyöte on tarpeeksi kova niin veden pinnankorkeuden säätö on helppoa. Ehdottaisin kuitenkin, että pohjavesisoita ei mentäisi ojittamaan. Onhan sillä pohjavedelläkin jokin arvo. Ja kasvanneko nuo mitään. Yleensä pohjavesisuonen yläpuolella ei ainakaan omena ja luumupuut kasva.

    Rukopiikki 22.4.2025, 12:45

    Jos pohjavesi purkautuu rinteessä pintaan pistemäisesti, siitä lähtee noro tai luonnonoja ja jos se ihistää pintaan laajalla alueella niin rinteessä on soistuma. Näitähän on suomi täynnänsä. Pohjavesivaikutteisen suon näkee kasvillisuudesta.

Esillä 10 vastausta, 8,341 - 8,350 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 834 835 836 … 855 856 857