› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,371 - 8,380 (kaikkiaan 8,540)
1 2 3 … 837 838 839 … 852 853 854

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • PenttiAKHakkinen 24.4.2025, 10:55

    Kurjella näyttää olevan hiukan erilainen käsitys luonnonmetsistä. Ei luonnonmetsien kasvu voi olla negatiivinen. Ei edes nielu voi olla negatiivinen. Noin pitemmän päälle.
    Arvioisin, että luonnonmetsän kasvu on n 2/3 x vastaava talousmetsä.

    Rukopiikki 24.4.2025, 10:58

    Yksityiset metsänomistajat voi olla myymättä puuta jos hinta heikko; markkinatalouden ehtojen mukaan hinta nousisi, mutta en ole kuullut että metsähallitus olisi ollut vuottakaan myymättä puuta. Ei markkinamekanismi toimi.

    Rukopiikki 24.4.2025, 11:01

    Jos on heikommat puunhinnat ja tuloutusvaatimus, niin silloinhan täytyy myydä enemmän jotta tuloutusvaatimukseen päästään. Laskee yksityisille maksettavaa hintaa edelleen?

    Nostokoukku 24.4.2025, 12:30

    Niin se valtio metsiensä kanssa toimii. Jos hinta laskee, jatketaan pinoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.4.2025, 13:55

    Pentti, lukaise IBFRA-raporttia? Luonnonmetsien kasvu jää muistaakseni pienemmäksi kuin 2/3, olisiko luokkaa puolet talousmetsistä? Ilmiö johtunee niiden yleisesti vanhemmasta ikärakenteesta.

    Raportti metsälain ja aiemman metsäasetuksen vaikutuksesta hakkuisiin.

    http://www.luke.fi/fi/uutiset/metsalain-ilmastovaikutusten-arviointi-lisaamalla-maltillisesti-metsien-kiertoaikoja-ja-vahentamalla-harvennusvoimakkuuksia-parannettaisiin-metsien-hiilensidontaa

    suorittava porras suorittava porras 24.4.2025, 14:24

    Mikäli harvennettavaa ja elinkelpoisia puita on tarpeeksi ,ei ole vaaraa liian voimakkaista hakkuista. Näin ,mikäli suosituksia noudatetaan. Riukuuntuneista metsistä löytyy harvemmin ainakaan tasaisesti riittävästi elinkelpoisia puita . Harvaksi päätyy ja harvaksi jää riippumatta siitä ,mitä suosituksissa edellytetään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.4.2025, 14:46

    https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/553349/luke-luobio_49_2023.pdf

    Päätelmät ohjausvaikutuksista

    • Hoidetuissa runsaspuustoisissa metsissä puuston kasvu ja hiilensidonta on merkittävästi suurempi kuin harvoina kasvatettavissa metsissä.

    • Männiköissä puuston kasvu ja hiilensidonta vähenee voimakkaan harvennuksen jälkeen enemmän kuin kuusikoissa. Nuorissa harvennusmänniköissä hyvin voimakas harvennus voi vähentää puuston kasvu kolmanneksella verrattuna normaaliin, suositusten mukaiseen harvennusvoimakkuuteen.

    • Metsänhoitosuositusten mukaiset harvennusmallit on laadittu painottaen metsänkasvatuksen kannattavuutta. Ne eivät ole optimaalisia ainespuun määrällisen tuotoksen eikä puuston hiilensidonnan näkökulmista.

    • Maltillinen päätehakkuujäreyden nostaminen ja voimakkaiden harvennusten välttäminen lisäisi merkittävästi talousmetsien puuston hiilensidontaa ja ainespuun tuotosta metsänkasvatuksen kannattavuutta heikentämättä käytettäessä maltillisia korkokantoja.

    • Kiertoajan pidentäminen merkittävästi ei sovellu metsiin, joissa erilaiset tuhoriskit lisääntyvät puuston iän myötä. Eniten riskialttiita kohteita löytyy maan eteläosien puhtaista kuusikoista juurikääpä-, tuuli- ja hyönteistuhoriskien vuoksi.

    • Metsien varhaishoidon vaikutukset puuston hiilensidontaan ovat vähäisiä, jos metsissä kuitenkin tehdään taimikkovaiheen jälkeen kaupalliset harvennukset. Metsänviljelyn ja varhaishoidon avulla voidaan lisätä tukkipuukertymiä, parantaa puuraaka-aineen laatua ja jalostusarvoa ja parantaa metsänkasvatuksen kannattavuutta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.4.2025, 15:01

    Laitoin HS-keskusteluun löytämistäni havainnoista yhteenvetoa, kun siellä ehdotettiin, että metsälain muutos 2014 pilasi hakkuutavat ja nyt pitäisi ottaa kasvutoimeksi ennen lain muutosta voimassa olleiden ikä- tai järeyskriteereiden palauttaminen uudistushakkuisiin. Hakkuutavat olivat siis pilaantuneet jo ennen metsälain muutosta 2014. Osasyyksi heikkoihin tuloksiin tunnistettiin huonot taimikonhoidot ja energiahakkuut.

    Nyt olisi sitten korjausliikkeen paikka. Metka-tuella säntilliset taimikonhoidot, harvennusten voimakkuuksia hiukan alas ja kiertoaikoja maltillisesti ylös. Uudistamisajankohdan säätelyä ei ole hallituksen toimenpidepaletissa mukana.

    AJ:

    ”Metsälain muutos toi vuonna 2014 sallituksi jatkuvan kasvatuksen hakkuun, jossa kasvatusmetsään sai tehdä varsin voimakkaan harvennuksen. Aiemmin lain suojassa olleita puronvarsien metsiä vapautui hakattaviksi – muun muassa silloin, kun puron toinen puoli oli lainvastaisesti hakattu aiemmin. Päätehakkuut sai tehdä minkä ikäiseen ja kokoiseen metsään tahansa.

    2019 Metsätieteen päivillä Aki Hostikka Metsäkeskuksesta kertoi hakkuiden ja uudistamisen seurannan havainnoista. Metsiä uudistettiin havaintojen mukaan 2010-luvulla (siis jo ennen metsälain muutosta) jonkin verran aiempaa nuorempina. Jaksollisissa hakkuissa yleisin virhe oli liian harvaksi hakkaaminen ja jatkuvissa hakkuissa puustovauriot. Esitelmän löytää Suomen Metsätieteellisen Seuran nettisivuilta: Muutoksen vaikutus käytettyihin hakkuutapoihin ja metsien uudistamiseen.

    Metsälain ilmastovaikutuksista on kuin onkin tehty raportti ”Metsälain ilmastovaikutusten arviointi: Lisäämällä maltillisesti metsien kiertoaikoja ja vähentämällä harvennusvoimakkuuksia parannettaisiin metsien hiilensidontaa.”

    Luken uutisessa 12.4.2023 kerrotaan samaa viestiä kuin Metsäkeskuksen havainnoissa. Vuoden 2006 metsäasetuksen ja metsänhoidon suositusten muutosten jälkeen harvennusvoimakkuudet kasvoivat ja puuston keskiläpimitat uudistamishetkellä laskivat. Metsät myös varttuvat nopeammin uudistamisjäreyteen. Muutos ei siis liittynyt suoraan metsälakiin, vaan tapahtui jo aiemmin.

    Ajankohtainen raportti lukea juuri nyt, kun hallitus mietti puoliväliriihessä millä keinoin kasvua saisi metsiin lisää. Hallituksen resepti: informaatio-ohjausta, metsän uudistamisen vauhdittamista, puuston tiheämpänä kasvattamista, metsäpinta-alan lisäämistä ja lannoitusta. Turvemaiden täsmäkeinot edellisten lisäksi: vedenpinnan nosto, jatkuvapeitteisyys ja tuhkalannoitus. Päätehakkuun ikää ja/tai järeyttä ei ole katsottu tarpeelliseksi tai suotavaksi asiaksi säädellä, eli ehkä sen vaikutus tulisi kuitenkin olemaan kokonaisuudessa pieni.”

    http://www.hs.fi/suomi/art-2000011184899.html

     

     

    isaskar keturi 24.4.2025, 15:22

    Tuohon aikaisempaa AJ:n viestiin liittyen noudatan seuraavia perusperiaatteita omassa metsässä:

    – Männiköiden harvennukset varovaisia harvennuskäyrän ylärajalle. Hiukan jatkettu kiertoaika.

    – Kuusikon harvennukset reiluja harvennuskäyrän alarajalle. Mahdollisimman lyhyt kiertoaika, kun tukkiprosentti alkaa olla kasassa.

    – Ennakkoraivaus vain välttämättömän näkyvyyden parantamiseksi

    Saavutettavat hyödyt:

    – Männiköissä edellä AJ:n mainitsema parempi ainespuun tuotos, parempi laatu (karsiutuminen+puuaineksen tiheys).

    – Kuusikoissa nopeampi järeytyminen ja ainespuun tuotos sekä laatu (oksat pysyvät elävinä) sekä tuhoriskin välttäminen, kun puusto elinvoimaista.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.4.2025, 15:40

    Kuulostaa hyvältä reseptiltä tuo isaskarin: puulajin vaikutus huomioon.

Esillä 10 vastausta, 8,371 - 8,380 (kaikkiaan 8,540)
1 2 3 … 837 838 839 … 852 853 854