Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,381 - 8,390 (kaikkiaan 8,490)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki Kurki

    Häkkinen: Kurjella näyttää olevan hiukan erilainen käsitys luonnonmetsistä.

    Tarkoitin vanhoja yli 160 vuotiaita luonnon metsiä, jossa kasvu alkaa olla jo negatiivinen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ilmastopaneelilta kannanotto hiilinieluihin Metsäuutisissa.

    Vaje suhteessa EU-tavoitteisiin ei ole harmiton ja seurauksia tulee, mutta vielä ei tiedetä millaisia. Seuraavalla sopimuskaudella alkaen vuodesta 2026 olisi hyvä päästä tavoitteisiin, mikäli EU jatkaa nykyistä nielupolitiikkaa.

    Tarvittava määrä hiilinieluyksiköitä saataisiin kyllä kasaan luontoarvomarkkinoilta, samoin tarvittava määrä suojelualueita. Muun muassa metsäekonomisti Olli Tahvonen on esittänyt, että metsänomistajat voisivat tarjota kohteita markkinoille. Toteutus voisi olla esimerkiksi vuosivuokra, joka suunnilleen vastaisi vastaavan metsäalueen vuotuista tuottoa metsätalouskäytössä. Tämäkin tapa olisi kallis kerrannaisvaikutusten kautta, mutta verovaroja ei kuluisi.

    Sitten on erikseen kysymys siitä, millä ja miten hyvillä mittareilla EU-ilmastopolitiikan onnistumisia seurataan. Siellä maaperän epävarmoille muuttujille kannattaisi ehkä antaa pienempi paino kuin puuston varmoille muuttujille.

    käpysonni käpysonni

    Nämä ihmisten keksimät poliittiset nielulaskennan periaatteet pitää heittää romukoppaan ja alkaa puhumaan oikeista, TODELLISISTA NIELUISTA. Kun kerta luonnollisia nieluja on olemassa, totta kai ne pitää ottaa huomioon. Hölmölässä on kuitenkin monilla kova halu päästä taas makselemaan miljardeja etelän vetelille, niin kuin tapahtui koronaelvytyspaketin kohdalla.

    käpysonni käpysonni

    Mistähän se raha sinne luontoarvomarkkinoille tulla tupsahtaa?

    Vapaaehtoisista hiilikompensaatiomaksuistako?

    Pitäisi lopetta jo tuo vouhotus, ei ole olemassa missään sellaisia rahoja, joista  maksetaan luontoarvokorvauksia.

    Rane2

    ”Tarvittava määrä hiilinieluyksiköitä saataisiin kyllä kasaan luontoarvomarkkinoilta, samoin tarvittava määrä suojelualueita. Muun muassa metsäekonomisti Olli Tahvonen on esittänyt, että metsänomistajat voisivat tarjota kohteita markkinoille.”

    Miten tämä nämä markkinat kasvattaisivat hiilinieluja???

    PenttiAKHakkinen

    Minusta näiltä professoreilta voisi vaatia jonkinlaisen tieteellisen selvityksen, miten tuollaisella asialla kuin metsän nielu, joka menee aina nollaksi, voisi käydä kauppaa.

    Minulla esim on satojen tonnien nielu vielä 10 vuotta, mutta sitten pitää alkaa myydä koko vuosikasvu. Ja johtuu ihan metsän ikärakenteesta.

    isaskar keturi

    Tuosta PAKH kommentista jatkona – olen kyllä jyrkästi sitä mieltä, että jokaisen pitää hoitaa omien päästöjensä nielu. Täällä saa kyllä nostaa sitten jalat pöydälle sen suhteen, kun tilanne sama ja vähän kauemmin kuin PAKH. Sitten viisaasti eteenpäin niin loppuliu’ulle riittää vähempikin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei nielu mene nollaksi talousmetsässä josta hakataan pääomaa pois ja se pysyy nuorena. Ranelle vastaan että hiilinielu on vuotuinen kasvu – poistumat. Jos poistuma pienenee, nielu kasvaa. Lisäksi joidenkin ennusteiden mukaan kokonaiskasvukin voi jonkin aikaa kasvaa nostamalla puustopääomaa. Nämä ovat lyhyen aikavälin ratkaisuja mutta jos näitä halutaan, niitä on mahdollista järjestää. Kompensaatiomarkkinan raha tulisi varmaan yrityksiltä pääosin. Verovaroista tuskin liikenee hiilinieluihin rahaa kun metsien suojeluunkaan ei tunnu järjestyvän.

    Kurki Kurki

    Seppälän mukaan 1 milj.m3 säästö vähentää päästöjä -1,8 Mtn vuodessa. Luken käyttämä suhde CO2-nielu per sen hakkuusäästö on 0,77 ja sen mukaan 1 milj,m3 hakkuusäästöstä voisi Luken kertoimen mukaan tulla CO2-nielua 1/0,77= +1,27 Mtn. Toisaalta tuo säästö vähentää karikesyötettä ja pienentää nielua. Koko Metsämaan nielua laskettaessa pitää myös maapäästöt huomioida ei vain metsän CO2-nielun lisäystä. Silloin suhde jo olisi 1/1.

    Suomen 2023 hakkuusäästö oli 17,2 Mm3 ja sen  CO2-nielu oli -13,2 Mtn. Jos Suomen hakkuusäästö olisi nolla, niin CO2-päästön myös on oltava nolla.

    Mutta kun Lukella onkin poistumalle suurempi kerroin 1,33 kuin kasvulle 1,25, niin nolla hakkuusäästölläkin Suomen metsät olisivat päästö. Kasvulla 104 Mm3/v päästöä puun kokonaisbiomassoilla laskien tulisi -104*1,25 + 104*1,33= -130+138= +8 Mtn/v.

    Johtopäätös tuosta on, että Suomen runkopuuvarannon CO2-nielu alkaa laskea, mikä tietenkin on teoreettisesti mahdoton siksi, että runkopuumäärä pysyy ennallaan.

    Jos hakkuusäästö on nolla, niin silloin myös CO2-päästön on oltava nolla.

    Luken hakkuusäästön CO2-nielun ja hakkuusäästön määrän (m3) suhde 0,77 ei voi pitää paikkansa. Suhde voi vaihdella 1, 27 molemmin pulin, mutta keskimäärin olisi 1, 27.

    Metsuri motokuski

    Onhan tuo jotenkin outo asia että nasan satelliitti saa metsistä hiilinieluja ja samoja tuloksia kuin Norjasta ja Ruotsissa on saatu omissa mittauksissa.  Sitten Suomessa paikalliset tutkijat eivät saa läheskään samoja tuloksia.  Uskoa ei ole suomen tutkijoihin ollut tähänkään mennessä ja se ei vahvistunut yhtään tämänkään jälkeen. Harmi että tuon tasoiset tutkijat ovat asiantuntija asemassa.

Esillä 10 vastausta, 8,381 - 8,390 (kaikkiaan 8,490)