› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,461 - 8,470 (kaikkiaan 8,481)
1 2 3 … 846 847 848 849

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • käpysonni käpysonni 28.4.2025, 00:03

    Yksityisellä sektorilla ei sellaisia rahoja ole, ja vaikka olisi, niin maksuhalukkuutta ei ole.

    aSanta 28.4.2025, 23:26

    Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite oli ja on venäläistä rulettia omasta alotteesta ja siten mieletön tavoite – idealistien ’märkä uni’! Skenaariot sen toteuttamiseen ovat osoittautuneet utopiaksi ja taloudellisesti mahdottomiksi. Käytännössä nuo tavoitteet ilmastolaista joudutaan purkamaan jo pelkästään kurjan taloustilanteen vuoksi – ilmastolailla on Ottawan sopimuksen kohtalo. Jenkkien pääpölhökin ajaa maailmantalouden kaaokseen ja tullisota näivettää päämarkkinamme, mistä ei mitään hyvää seuraa. Häkkistä kompaten, valtavat hakkuusäästöt ajavat kuralla olevan kansantaloutemme syöksykierteeseen.

    MaalaisSeppo 29.4.2025, 07:55

    aSantaa komppaan. Nykyhallitus tämän kyllä tietää, mutta pitää persuista huolimatta kiinni ilmastolaista. Sama juttu Valtion talouden suhteen. Esittää laittavansa Suomea kuntoon, mutta ei onnistu näillä toimin. Jotenkuten kitkutellaan seuraaviin vaaleihin.

    Molemmat ongelmat siirtyvät seuraavalle hallitukselle. Sen toiminta ei tuo paljoa muutosta kumpaankaan. Ilmastolain takarajahan on vuodessa 2035, joten ei vielä seuraavalla hallituskaudella muuteta ilmastolakia koska demarit ovat silloin vallankahvassa. Nyt ei uskalleta, koska Orpo ei halua suututtaa tulevaa hallituskumppaniaan eli demareita. Eipä tuosta ilmastolaista ole käytännössä vielä haittaakaan. Muutetaan tai perutaan sitten, kun aiheuttaa muutakin kuin poliittista haittaa.

    Visakallo Visakallo 29.4.2025, 08:31

    Yle:n Aamu-tv osoitti jälleen, miten huolellisesti ajatus hakkuiden rajoittamisesta Suomessa on siellä istutettu. Keskustelijoina olivat vain Luken ja Ilmastopaneelin edustajat. Mitähän pitäisi tapahtua, että joku sanoisi siellä, ettei keisarilla olekaan vaatteita!

    Husq165R 29.4.2025, 08:38

    Alkaa olla aavistushakkuiden aika!

    Visakallo Visakallo 29.4.2025, 09:01

    Se on kuule Husse ollut sitä jo edellisen hallituksen alusta lähtien, jos et ole sattunut sitä huomaamaan.

    Kurki Kurki 29.4.2025, 13:01

    Epävarmuutta näytti olevan, mutta kokonaisvaikutus on 130 … 200 x co2 vaikutus. Varovaisuusperiaatteella otin kertoimeksi 160.

    Onko tuo 160 vain teoreettista pohdintaa vai voiko sillä korjata näitä Luken nautojen metaanipäästöjä tai luonnontilaisten soiden metaanipäästöjä, jotka lasketaan 10 vuoden periodilla kertoimella 28..30?

     

    PenttiAKHakkinen 29.4.2025, 15:06

    Kurki kyselee minun käyttämääni metaanin kerrointa 160.

    Käytännössä tuo tarkoittaa metaanin hetkellisen lämmitysvaikutuksen laskentaa. Esim prof Ojanen on tutkinut soiden ennallistamista ja on käyttänyt laskelmissaan metaanin lämmitysvaikutusta. Silloin laskelmat menevät oikein. Ekv kertoimet on laskettu kertapäästölle.  Silloin vuosittainen summaus antaa väärän tuloksen.

    Minä olen joskus yrittänyt laskea tuota kerrointa 160 ilmastodatasta. Sain muistaakseni 140, mutta alkudata ei ollut samalta vuodelta. Tuon kertoimen saa laskettua ilmastodatasta. Saattaa kuitenkin olla, että ilmastodata on itsessään laskettu kokeelliseeti arvioidulla kertoimella.

    PenttiAKHakkinen 29.4.2025, 22:30

    Minä satuin lukemaan Luke n Mäkipään tutkimuksen suometsien avohakkuista. Co2 päästöt  ovat kuulemma n 25 tn / ha. Ainakin lyhytaikaisesti. Minä tulin siihen tulokseen, että pitkäaikaisvaikutuksena tuo on mahdottomuus:

    Wikistä löysin tiedon, että Suomen soiden yhteenlaskettu öljyvastaavuus olisi 1100 milj litraa. Jos soita on 10 milj ha niin yhden hehtaarin keskimääräinen öljyvastaavuus olisi 100 tn/ha. Tästä tulisi poltettuna 360 tn co2/ha. Eikö tuo tarkoittaisi, että jos kaikki suot avo-ojitettaisiin niin ne tuhoutuisivat 15 vuodessa. Voisikohan joku tarkastaa, olisiko minulla joku alkutieto väärin vaiko peräti laskuvirhe.
    Toisaalta Mäkipää kuuluu Ilmastopaneeliin, että tämä tutkimustulos olisi kyllä yhteensopiva Ilmastopaneelin raporttien totuusarvon kanssa.

    Kurki Kurki 30.4.2025, 09:55

    Häkkiselle, että tutkimus on yhdestä runsasravinteisesta korvesta, jonka maapäästöt ovat suuret.  Ei päästöt ole yleistettävissä kaikkiin ojitettuihin soihin. Luken mukaan vuoden 2023 CO2-maapäästöt olivat +11,6 Mtn Suomen 5 milj.ha ojitetuilta soilta eli +2,53 tn/ha/, joka 1/10 osa tämän Ränskälänkorven CO2-päästöistä. Muut maapääästöt olivat (CH4+N2O) +2,35 Mtn-ekv.

    Tutkimuskohteen Ränskälänkorven turvekerroksen sanotaan olevan noin 1m, joka ei ole kovin paljon. Jos korven pohjamaa on kaivettavaa hienojakoisempaa silttiä tai savea, niin hakkuuaukon voisi muokata kaivurilla niin, että pohjamaata nostetaan turvekerroksen päälle kauttaaltaan 25 cm kerros, niin loppuvat CO2-päästöt tai ainakin alenevat murto-osaan aivan samoin kuin turvepeltoja savetaan.

    Tuon metrin turvekerroksen hajoaminen kestäisi 23 tn/ha CO2-päästöllä 1300/23=57 vuotta.

     

     

Esillä 10 vastausta, 8,461 - 8,470 (kaikkiaan 8,481)
1 2 3 … 846 847 848 849