Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,471 - 8,480 (kaikkiaan 8,481)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Samuli Launiainen Metsäuutisten kommentissa: ”Hiilitaseen dynamiikan mielessä turvemaiden metsänhoidon vaikutukset eivät eroa kivennäismaista muuten kuin turpeen ison hiilivaraston (potentiaalisen) hajoamisen osalta. Siihen pitää vaikuttaa, ei taivastella hetkellisiä päästöjä.”

    Mitä maatuneempi turve ja mitä ohuempi turvekerros, sitä lähempänä kivennäismaata turvekangas on ominaisuuksiltaan. Jossain vaiheessa maaperän hiilitase määräytyy pääosin karikekertymän ja sen hajoamisen pohjalta.

    Rane2

    Sattui silmään uusimmasta Metsälehti Makasiinista Riikilän juttu Nasan hiilidioksidimittauksista.Sen mukaan 2027 tulee käyttöön EU:n tarkka hiilidioksidisatelliitti jolla voitaisiin korvata vaikka Luken tietokonemallilaskelmat.Jotka Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Pulliaisen mukaan perustuvat sovittuihin eli poliittisesti muotoiltuihin laskentaperiaatteisiin.Kannatan lämpimästi koska todellisesta tilanteesta mitattuja arvoja on vaikeampi muotoilla poliittisesti…

    Ps.Jos tilannetta tarkasteltaisiin mittauksilla mallilaskelmien sijaan olisimme tanakasti hiilinielu.

    aSanta

    Wikistä löysin tiedon, että Suomen soiden yhteenlaskettu öljyvastaavuus olisi 1100 milj litraa”,

    yksiköissä taitaa heittää, eli määrä on milj. tn tai 13000 TWh, jolloin energiamäärä olisi 110 oil_tn/ha tai 1,3 GWh/ha. Kirjallisuuden perusteella tuo öljymäärä tuottaa n. 330 tn CO₂:ta, eli se olisi hehtaaripäästö Suomen soiden hävitessä palaen, metaanina CO₂ekv olisi toki suurempi.

    aSanta

    2027 tulee käyttöön EU:n tarkka hiilidioksidisatelliitti…

    Tuon kaukokartoituksen erottelukyky taitaa olla 4km*4km, mikä ei riitä spatiaalisesti kovin tarkkaan inventointiin!

    Rane2

    Mikä on spatiaalinen?Miten tarkka on poliittisesti ohjatun mallilaskennan erottelukyky?

    Kurki Kurki

    aSantan tiedekieli on näissä piireissä turha.

    Miksi erottelukyky 4*4 km2 ei olisi riittävä. Paremminkin voisi ajatella, että voisi suurempi, sillä kaasuista on kysymys.

    Timo Pukkalan mukaan 70 % yhteyttämistuotteista menee maaperään. Jo tässä Luken laskelmissa on suuri aukko, sillä metsän CO2- nielu lasketaan kertoimella 1,27 *runkopuu, mutta satelliitti näkee metsien nielun kertoimella 2..2,5.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Spatiaalinen on suunnilleen sama kuin alueellinen, maantieteellinen tai tilassa tapahtuva (matkan mittayksiköissä mitattava) ilmiö. Englannin kielessä on sanat spatial ja temporal. Näistä temporal kuvaa ajassa tapahtuvaa (aikayksiköissä mitattavaa) ilmiötä. Nämä yhdistäen saadaan spatiotemporaalinen ilmiö, esimerkiksi myyräkannan vaihtelu ajassa ja tilassa.

    Pukkala esitti blogissaan arvelun että avohakkuumetsätalous voisi jopa pienentää metsämaaperän hiilivaroja. En osaa oikein tuohon sanoa mitään muuta varmaa kuin että metsämaan hiilivarat kai vaihtelevat enemmän jos avohakkuu kuuluu repertuaariin. Metsätalous yleensä pienentää ekosysteemin kokonaishiilivaroja, mutta luonto itsekin kyllä ajoittain purkaa niitä.

    Joka tapauksessa ilmastopolitiikkaa ei kannata tehdä pienten osasten optimoinnin pohjalta vaan pitää nähdä kokonaiskuva ilmakehän kannalta. Nopea fossiilitaloudesta pois pääsy voi edellyttää suurempaa metsien käytön tasoa kuin ehkä muuten olisi järkevää. Tämä ajatus liittyy EU:n ilmasto- ja luontopolitiikkaan, jonka tulisi huomioida vaikutuksensa maapallonlaajuisesti.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    4x4km ei riitä ideologisesti väärässä olevien syyllisten etsintään. Jatkuvan kasvatuksen vastustajia pitää Luken kaivaa esille avohakkaajista ja turpeessa puita kasvattajia metrien tarkkuudella. Mitä paremmin olet puut saanut kasvatettua, sitä suurempi syntinen. Kokonaiskuvalla ei ole merkitystä onko Suomi nielu vai päästölähde. Paljon puuta=paljon päästölähdettä (laskennallisesti arvioiden.)

    käpysonni käpysonni

    Ja maaperän päästöt pitää laskea jokaiselta neliömetriltä, jotta tulos olisi relevantti ja oikeudenmukainen, eikä muutamalta kymmeneltä koealalta, joiden tulos yleistetään koskemaan koko maata.

    aSanta

    Miksi erottelukyky 4*4 km2 ei olisi riittävä. Paremminkin voisi ajatella, että voisi suurempi, sillä kaasuista on kysymys.

    Esimerkiksi soiden erottelu päästölähteinä olisi puutteellista, samoin vesistöjen, taajamien, teollisuuslaitosten sekä mm. peltojen ja kaatopaikkojen erottelu metsistä.

Esillä 10 vastausta, 8,471 - 8,480 (kaikkiaan 8,481)