Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,501 - 8,510 (kaikkiaan 8,642)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä kommentti, outo ja täysin perusteeton sensurointi. Nämä keskusteluthan toistavat aina itseään, kommentti liittyi aiheeseen eikä ollut asiaton. Sensuroinnin peruste saattaa olla tuo viimeinen lause. Toimittajat ovat herkkähipiäisiä: kommentissa ei kannata arvostella itse juttua. Koetappa lähettää uudelleen ilman viimeistä lausetta!

    mehtäukko

    AJ..:”jos ihminen tönäisee systeemin vauhtiin – vaikka ojittamalla tai muokkaamalla..”   Eihän Luken tutkimuksessa muokkaus pahenna, -päin vastoin saattaa parantaa hiilihöyryjen tilaa…

    Olli Salli

    Hyvä vinkki, voisinpa tehdä näin. Vaikka tuo viimeisen kappaleen asia oikeastaan minun ydinpointti onkin, että metsiä ja niiden käyttöä on hyvin monenlaista, mitä aikaisemmissa kappaleissa koitin ensin avata. Ylen (ja Hesarinkin) jutuissa tuntuu pelkistyvän yhtä lailla turve- ja kivennäismaat, männiköt, kuusikot ja koivikot, Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen satavuotiaat ja mitkä lie kaikki vaan ”vanhoiksi metsiksi” joita ahne metsänomistaja ”raiskaa”.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarkoitan mehtäukko tuossa pelkästään maaperää: hajotustoiminta tehostuu kun maa saa lämpöä ja ilmaa, ravinnekierto nopeutuu ja metsän kasvu myös. Tase on toki positiivinen kun huomioidaan maa ja puusto yhteensä.

    Luonnonmetsässä nämä kiihdytykset (häiriöt eli metsätuhot) toistuvat harvemmin ja lievempinä, joten maaperään ja koko ekosysteemiin kumuloituu enemmän hiiltä. Jos haluttaisiin maksimoida maapallon metsäekosysteemien hiilivarastot, kannattaisi tehdä niin kuin Juha Kauppinen ehdottaa utopiassaan, eli rauhoittaa kaikki metsät hakkuilta. Sitten voidaan kysyä samaa kuin Gla: mistä otetaan metsäteollisuuden tarpeelliset tuotteet sen jälkeen.

    Kurki Kurki

    Suosittelen Kurkea tutustumaan esim MIT Climate Portal artikkeleihin. Sieltä löytyy selitys esim tähän 100 vuoden laskentaan. Kaavoja ei kylläkään. Näyttävät suosittelevan kerrointa 120, mikä minulla on 160. Heiltä näyttäisi puuttuvan sekundäärivaikutukset.

    Siis tuossa linkissä metaanin 100 vuoden periodin kerroin onkin 120 ei 30 kuten Wikissä sanotaan. Onko nuo Wikin keroimet IPCC:n?

    Juuri tätähän ihmettelinkin. Metaanin vakiopäästö puoliintumisajalla 12 v saavuttaa pysyvän maksimipäästön 24 vuodessa ja metaanivarasto ilmassa pysyy siitä lähtien vakio päästöllä samana ikuisuuden, sillä 24 vuoden jälkeen vuosittain hajoavaa metaania vastaava määrä uutta metaania tulee vakiopäästöstä tilalle eli metaanivarsto ilmassa ei enää kumuloidu.

    Tämän metaanivaraston lämmittävä vaikutus ei laske millään periodilla kuten Wiki kertoo kertoimesta 90 kertoimeen 30, vaan pysyy siellä 90..160 välillä laskijasta riippuen.

    Niinkö?

    https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

    Linkissä Luke on laskenut luonnon soiden metaani päästöt 100 nvuoden periodilla ekv-kertoimella 30 ja ne ovat +12,4 Mtn-ekv/v.

    Pitäisikö olla laskettu kertoimella haarukassa 90..160 ?

     

    Rane2
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metaanin laskijat voisivat perustaa oman ketjun ja siirtää höpinänsä sinne.

    PenttiAKHakkinen

    Kylläpä tämä metaani riepoo Annelia. Jotenkin tuntuu, että Anneli on täysin pihalla tästä asiasta. Voin lohduttaa niin se on IPCC kin.

    Huomauttaisin jälleen, että metaanin käyttäytyminen ilmakehässä on ymmärrettävä, että voi ymmärtää masperänielun olemusta.

    Kurki näyttää joskus ymmärtävän tämän metaani asian, mutta sitten välillä ote herpaantuu.

    Oli kysymys metaanivaraston lämmittävästä vaikutuksesta. Lämmitysvaikutus on vakio, jos syöte pysyy vakiona. Jos lasketaan kertasyötteelle niin lämmitysvaikutus vähenee ajan myötä. Ekv laskenta perustuu tähän. Voidaan sanoa, että kertasyötteellä on tietty lämmitysvaikutus, minulla kerroin 160, ja sen vaikutuksen voi jakaa haluamallaan vuosimäärällä. Sekundäärivaikutukset ilmeisesti hiukan lisääntyvät ajan kanssa.

    Oli kysymys luonnonsoista. Luonnonsoiden metaani pitää palauttaa ekv arvolla todelliseksi metaanimääräksi ja soveltaa siihen elinaikakerrointa 12 ja vaikutuskerrointa 160. Eikö tuo ole jotain lähemmäs 2000. Tarkoittaa, että luonnonsuon yhden tonnin ilmastoa lämmittävä vaikutus on n 2000 tnco2ekv. Tämä lämmitysvaikutus pystytään tuhoamaan mitättömäksi ojittamalla suo.
    PS Lämmitysvaikutus ei ole sama kuin ilmaston muutosta aiheuttava lämmitys. Luonnonsuot eivät metaanipäästönsä takia aiheuta ilmaston muutosta.

    aSanta

    Huomauttaisin jälleen, että metaanin käyttäytyminen ilmakehässä on ymmärrettävä, että voi ymmärtää masperänielun olemusta.

    Häkkinen kirjoittaa asiaa! Eikö siis turvepeltojen ja -metsien päästöreferenssinä eli vertailuarvoina tulisi käyttää luonnonsoiden päästöjä kivennäispeltojen ja kangasmetsien sijaan – siis CO2ekv-arvoja? Ovathan nuo alueet ’kulttuurituotetta’ (agri-, silviculture), joten vertailuarvona tulisi olla ennnen kultturointia määritettävät päästöt.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olen eri mieltä: khk-inventaarion oikeellisuus ei tarvitse muuta kuin IPCC-ohjeiden noudattamista. Ei uusia teorioita metaanista.

    Mitenkä niin eivät luonnonsuot aiheuta ilmaston muutosta, jos niistä tulee vakiopäästö? Jos kaikki luonnon metaanipäästöt saisi pois, ilmastonmuutos etenisi hitaammin kuin nyt.

    Tutkijoiden mielestä on kuitenkin tärkeää, että ei vapauteta turvekerroksiin varastoitua hiiltä. Sama koskee luonnonmetsien hiilivarastoja. Talousmetsien nopea hiilen kierto on eri asia ja tarpeen taloudelliselta kannalta.

Esillä 10 vastausta, 8,501 - 8,510 (kaikkiaan 8,642)