Metsien hiilinielu

Anneli näyttää olevan täysin pihalla tästä metaani ja luonnonsuo asiasta.

IPCC on kyllä hajulla tästä metaaniasiasta. Vrt GWP*.

Jos metaanipäästöjen kasvu saataisiin loppumaan niin metaanista johtuva ilmaston lämpeneminen loppuisi.
Jos metaanipäästöjä saataisiin pienennettyä (vrt Methane Pledge) niin sillä olisi ilmastoa viilentävä vaikutus.
IPCC laskenta ei näitä kahta asia tunnista.

Häkkisellä saattaa metaanista olla se oikea tieto, mutta opettajan ammattia en suosittele.

No nyt tuli esille sellainen sana kuin ”Kertasyöttö”, joka alkaa selvittää paljon.

Siis Wikin kertomet 90 ja 30 ovat kertasyötölle 20 vuoden ajalle ja 100 vuoden ajalle eivät siis ikuiselle vakiopäästölle. Nyt alkaa tulla järkeä noihin kertoimiin.

Ja vakiosyötölle kertoimet ovat aina vähintään to Wikin 90 ja Häkkisellä on oma 160. Minulle riittää kyllä tuo Wikin kerroin.

Tämä mielessä olen yrittänyt näitä kertoimia selvitttää, sillä metaanipäästöjen loppuminen ojitusalueilla on nielu ja kuuluisi ottaa huomioon kasvihuonekaasutasetta laskettaessa ja se minua on askarruttanutkin kumpaa kerrointa siinä käytetään 30 vai 90 (Häkkisen 160), joilla on vinha ero.

Ymmärrän nyt, että tuossa Luken luonnon soiden päästölinkissä onkin kyse metaanin kertasyötteestä 100 vuoden periodilla, joka oli 4 milj.hehtaarille +12,4 Mtn-ekv/v. Se kertasyötteen suuruus on ollut 100*12,4= +1240 Mtn-ekv, joka siis on jaettu 100 vuodelle ja 20 vuoden periodille jaettuna se olisi 1240/20= + 62 Mtn/v.

Tämähän on järkyttävää.

Jos olettaa ojitettujen 6 milj.hehtaarin soiden metaanipäästöt samaksi kuin luonnonsoiden, niin metaanipäästöjen poistumanielu olisi -62 Mtn-ekv, kun Suomen kaikki ilmastopäästöt ovat +42 Mtn-ekv.

Olli Sallin kirjoitus on ihan asiallinen ja hyvä. Ihmettelen ettei julkaistu.

Olli Sallille vielä, että linkin tai lainauksen eteen voi kirjoittaa jonkin sanan esim ”linkki”, niin tekstistä tulee normaalin kokoista.

Kirjoitin itsekkin vastauksen Kuhikaiselle.

””Olisiko sitten kuitenkin niin että talousmetsällä on luontoarvoja? Tilanne on kyllä huvittava. Ensin metsää parjataan vaikka miksi puupelloksi ja sitten kun se suunnitellaan hakattavaksi niin se onkin monimuotoisuuden viimeinen tyyssija.”””

Osuvasti sanottu.
Punaisen kirjan Taulukon 5 sivulla 43 voi käydä katsomassa Suomen metsälajien ensisijaiset elinympäristöt. Juuri nuo parjatut puupellot ovat ensisijainen elinympäristö 8340 lajille ja ylistetyt vanhat metsät vain 1160 lajille. Lisäksi vanhat metsät eivät ole noillekkaan lajeille kovin hyvä elinympäristö, sillä uhanalaisuus on 30% luokkaa. Puupeltojen lajien uhanalaisuus on reilusti pienempi 7  % luokkaa.

Mitenkä niin eivät luonnonsuot aiheuta ilmaston muutosta, jos niistä tulee vakiopäästö? Jos kaikki luonnon metaanipäästöt saisi pois, ilmastonmuutos etenisi hitaammin kuin nyt.

Luonnonsoiden päästö on osa tasapainotilaa, joka oli ennen fossiilisen energian käyttöönottoa. Tietenkin luonnonsuosta lähtevä metaani ja sen hajoamistuote hiilidioksidi lämmittävät ilmastoa ihan samalla tavalla, mutta ne ovat tavallaan luonnon kiertokulkuun kuuluvaa päästöä.

140ärrä näyttää olevan täysin pihalla näistä päästöasioista. Helpoin kysymys:  Miten luonnonsuo voi lisätä ilmakehään hiilidioksidia. Alkuaineen generoiminen on käsittääkseni ydinfysiikan alaa. Mikä ydinreaktori se suo olisi?
Kurjelle sanoisin, että soiden ojituksesta on kulunut jo n 5o vuotta. Ei löydy enää metaanin vähenemisestä johtuvaa nielua.