Metsien hiilinielu

Mikä on luontojärjerjestöjen  intuitiivinen konsensusvastaus ilmastokysymykseen. Hiilidioksidi.

Rikkipäästöitä tehtiin syyllinen Suomen 1980-luvun Lapin metsäkuolemiin, vaikka syy oli vuoden 1987 kylmä kesä. Routa ei sulanut paikoin koko kesänä Lapissa.

Humuspäästöjen 2-kertaistuminen vesiin on nyt tämän ryhmän mukaan suo-ojitukset. Todellinen syy on rikkipäästöjen vähentyminen. Happosateet kirkasti vedet (ennen vanhaan vedet olivat kirkkaita) ja kun ne saatiin kuriin vedet tummuivat takaisin normaalin värisiksi.

Liekö yhtään tapausta mennyt oikein tällä Hesarin hellimällä intuitiivisella luontoryhmällä. Räikein esimerkki kuitenkin on Itämeri.

Lainauksia linkistä alla.

–Itämeren ympärille kehittynyt eri maiden tutkimus ja hallinnointi lisääntyivät voimakkaasti 1970-ja 1980-luvuilla. Yhteistyö kiinteytyi melko pian omaksi Itämeren tutkimus- ja suojelukulttuuriksi, epäviralliseksi Itämeri-instituutioksi, jossa vallitsee voimakas auktoriteettien kunnioitushenki

– Itämeren luuloteltu pienuus ja toisaalta luuloteltu ravinnekuormituksen suuruus ovat saavuttaneet myytin mitat. Tietokirjasta (Furman 1998) löytyy mm. tällainen luonnehdinta: ”Itämeri on valtameriin nähden pieni postimerkki ja sen vesimäärä lukuisiin muihin sisävesiin verrattuna pelkkä pisara.” Tällaisten iskostusten myötä suurin osa kansasta elää luulossa, että ’Itämeri on pieni ja kuormitus suuri’, ja toisaalta tiedossa, että Itämerta vaivaa muun muassa (sinilevä)rehevyys ja laajojen
pohja-alueiden hapeton ’aavikoituminen’

– Intuitiivinen konsensusvastaus otsikon äärimmäisen tärkeään kysymykseen on ollut jo 1970-luvulta alkaen selvä: Itämeri on ihmisperäisen ravinnekuormituksen raskaasti kuormittama.

– Tieteellistä vastausta syyhyn ja seuraukseen lienee tieteellisessä kirjallisuudessa haettu vain yhden kerran, kun Larsson, Elmgren
ja Wulff (1985) laskivat Vollenweiderin (1976) mallilla Itämeren syvyyteen ja viipymään painotetun pintakuormituksen ja vertasivat saatuja Itämeren johdannaislukuja suurten järvien vastaaviin. Laskenta tuotti korkeaksi havaittuun fosforipitoisuuteen ja rehevyyteen nähden
odottamattoman pienen kuormitusarvon. Tätä ristiriitaa tutkijat eivät käsitelleet ollenkaan, vaan väistivät johtopäätösten teon malliaineiston olosuhde-eroihin.

– Vaikeneminen pienehkön ulkoisen kuormituksen merkityksestä on ollut syvä ja hämmentävä.

Nyt sitten tämän konsensuksen hengessä Itämeren reunavaltiot ovat vähentäneet päästöjä 80% eikä Itämeren sinileväongelma ole poistunut mihinkään.

No ei tietekään ole, kun reunavaltioiden päästöt alun alkaenkaan eivät ole ollet syy sinileväkukintaan, vaan suolaimpussin puute Atlantilta.

https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/36270/isbn978-952-62-1941-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Itämeri ja Ilmastomuutos. Luntojärjestöjen intuitiivinen (luuloihin perustuva) konsensusvastaus molempiin.

Ihmisen syytä.

Sivu 56. Tämä tietoisuus synnytti jyrkän ristiriidan sen aksiomaattisen luonteen saavuttaneen käsityksen kanssa, että vain ihmisperäisen kuormituksen kasvu oli pääsyy rehevöitymiseen, tämä pohjan hapettomuuteen, tämä fosforin sisäiseen kuormitukseen ja tämä rehevöitymisen noidankehään (ks. prosessihypoteesin kuvio 8). Tämä käsitys on synnyttänyt myös tarpeen selittää, miten mainitut kaudet olivat voineet syntyä, kun ihmisperäinen kuormitus oli vielä minimaalinen tai kun se aiempina rehevinä kausina on ollut merkityksetön. Tätä ristiriitaa käsitellään
lähemmin alaluvussa 5.5.3

Rikin vaikutuksesta ilmastoon kertoi brittiläisen yliopiston tutkijaryhmä, ei hevosmiesten tietotoimisto tälläkertaa.

Voit Husse itsekin perehtyä aiheeseen. Siitä löytyy aika paljon tietoa, eikä asia ole mitenkään uusi.

Meni sivuun otsikosta tämä keskustelu. Ne ovat edelleen suo-ojitukset jotka ovat päästöjen varsinainen syyllinen, eikä rikki joka vain säätelee hajoamisen vauhtia. Samoin kuin Itämerellä on varsinainen syyllinen pitkäaikainen fosforin kuormitus, jossa Suomellakin on osansa.

Rikin yhteyden ilmastonmuutokseen voisi käsitellä ilmastonmuutoksen omassa ketjussa. 67 % kuulostaa kyllä suurelta luvulta maallikosta… olikohan kaikki oletukset malleissa kohdallaan?

Rikkipäästöitä tehtiin syyllinen Suomen 1980-luvun Lapin metsäkuolemiin, vaikka syy oli vuoden 1996 kylmä kesä. Routa ei sulanut paikoin koko kesänä Lapissa.

Tässä oli puita tappamassa myös versosurmaepidemia, tai kaikki kolme tekijää yhdessä?

”Nyt kyseessä on Itämeren allas ei jokien suut tai kaupungit, joidenka kuormitus on pieni Itämeren suuruuteen nähden.”

Itämerenaltaan ympäristö on humidinen, joten veden virtaus on Pohjanmereen, jolloin vesiliukoiset fosfaatitkin kulkeutuvat jopa Pietarin perukasta altaan syvänteisiin. Sinileväkukinnot ovat osa luonnollista dynamiikkaa, mikä siirtää ja tasaa ravinteita allasalueella ylläpitäen tuottavuutta koko vesialueella – tuota kutsutaan luonnondynamiikaksi, eikä siinä ole mitään erikoista ja ainutlaatuista! Inhimilliset haitat ovat sen sivuvaikutuksia.

Nykyinen ilmastokehitys taas on CO2-pitoisuuden osalta vahvasti antropomorfista eli ihmisten käyttämän fossiilienergian päästöperäistä ja käsite ’nykyinen CO2-pitoisuus’ on absurdi, sillä se on ollut koko teollisen ajan jatkuvasti nousussa – käytetään edes käsitteitä oikein ja validisti!