› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,881 - 8,890 (kaikkiaan 8,920)
1 2 3 … 888 889 890 891 892

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 25.9.2025, 14:51

    Matti Vanhanen vastaa mielipiteensä esittämään keskusteluun. ”Monet kuitenkin näkevät ainoaksi ratkaisuksi sen, että hakkuita ja puun käyttöä yksinkertaisesti vähennetään. Ilmastopaneelin kirjoittajat ymmärtävät kirjoituksessaan sen, että markkinamekanismilla näin ei tapahdu ja siksi esittävät ”poliittisia” päätöksiä hakkuiden vähentämiseksi.” … ”on parempi, että metsärauhaa haetaan laajasti hyväksyttävin ja – mikä tärkeintä – toimeenpantavin ratkaisuin. Tavoitteena pitää olla sekä metsiemme säilyminen merkittävänä taloudellisena tukijalkanamme, metsien kyky sitoa hiiltä tätä hetkeä enemmän ja myös monipuolisen metsäluonnon vahvistuminen.”

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011515185.html

    Makarov 25.9.2025, 17:49

    Nykyinen metsälaki on erinomainen, kaikki saa hoitaa metsiään niin kuin parhaaksi näkee. Siinä tuhotaan käytännössä elinkeino jos säädetään hakkuurajoituksia metsänomistajille. Toivottavasti antaisivat edelleen markkinoiden säätää puunkäytön eikä idiootit mene sitä sörkkimään.

    Kurki Kurki 30.9.2025, 21:31

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/fce3455c-0020-4d15-8d81-6e10e2947632

    Raisa Mäkipää saa täyslaidallisen allekirjoittaneilta.

    On erikoista, että Ilmastopaneeli ei ole kiinnittänyt huomiota maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen suuriin epävarmuuksiin, kirjoittavat Marjo Palviainen, Annamari Laurén, Paavo Pelkonen ja Erkki Tomppo.

    Ylen aihetta koskevilla sivuilla Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipään väite ”Metsänomistaja ei kuitenkaan joudu vastuuseen aiheuttamistaan päästöistä, vaan negatiiviset vaikutukset jäävät yhteiskunnan maksettaviksi” on hämmentävä. Eihän metsänomistaja saa rahallista korvausta omistamiensa metsien hiilinielustakaan, vaan ne luetaan kasvihuonekaasuinventaariossa valtion omaisuudeksi. Metsänomistaja maksaa veroa jokaisen myymänsä puuerän tuloista 30 tai 34 prosenttia, pääomatuloistaan riippuen.
    Lisäksi Mäkipää jättää huomioimatta metsätalouden ja metsäteollisuuden kerrannaisvaikutukset alue- ja kansantaloudelle.

    ”Metsänomistaja ei kuitenkaan joudu vastuuseen aiheuttamistaan päästöistä, vaan negatiiviset vaikutukset jäävät yhteiskunnan maksettaviksi” on hämmentävä.”

    Tämä ei ole enää hämmentävää, vaan törkeää vihreää roskaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.9.2025, 22:12

    Hakkuiden ymmärtäminen päästöiksi on YK:n, ja hiilinieluvaatimukset EU:n ilmastopolitiikkaa. Että ei Ilmastopaneelista ole nämä lähtöisin. Lisäksi säädettiin Suomen oma hiilineutraaliustavoite eli ilmastolaki, johon ihan meidän oma eduskuntamme on syyllinen. Mitenkähän se tuli aikoinaan hyväksytyksi? Veikkaan että ei ole ymmärretty mitä päätetään.

    Visakallo Visakallo 30.9.2025, 22:22

    Mökin mummo taisi olla Eduskuntaa viisaampi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.10.2025, 10:24

    TA jatkaa metsätalouden vastaista agitointiaan Paula Lehtomäen mielipiteessä:

    ”Luonnonsuojelulaki on liian heikko suojaamaan luontoa. Se on tehty poliittisena kompromissina, vaikka luonto ei tee kompromisseja. Luonnontiedettä ei ole tarpeeksi huomioitu poliittisessa päätöksenteossa, jossa tietyt edunvalvontapuolueet aina pyrkivät vesittämään luonnonsuojelun. On siis turha maalata kovin optimistista kuvaa luonnonsuojelulain tai varsinkaan metsälain kyvystä pelastaa edes tärkeimmät luontokohteet. Laeissa on porsaanreikiä enemmän kuin emmentalissa reikiä. Vielä huonompi tilanne on lakien tulkinnoissa. Käytännön metsätaloudessa luonto huomioidaan vieläkin huonommin kuin mitä vesitetyt lait edellyttävät.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011524940.html

    AJ:

    ”On puuta ostavien ja korjaavien yhtiöiden intressissä valvoa, että esimerkiksi raakkujen yliajon tapaisia lakien rikkomuksia ei enää sattuisi.

    Jos metsämaasta – siis kasvuisasta osasta metsää – on nyt osapuilleen neljännes tiukasti tai osittain suojeltua tai muuten hakkuurajoitusten piirissä, ollaan pinta-alan puolesta jo lähellä biodiversiteettistrategian tavoitetta. Aluetta eli määrää saadaan tarpeellinen määrä lisää ennallistamalla.

    Metsien laadusta elinympäristöinä kertovat ympäristöhallinnon lajistoseurannat sekä tärkeiden ominaispiirteiden mittaukset mm. metsien inventoinneissa, luontotyyppien uhanalaisuuden ja ennallistamisasetuksen seurannassa. Monimuotoisuustoimien edistymisen arvio siis voidaan pohjata oikeisiin mittauksiin.

    Nyt kun metsäteollisuuden suhdanne on kääntynyt nopeasti heikommaksi, markkinahakkuut alenevat varmaan muutamalla miljoonalla kuutiometrillä verrattuna viime vuoteen. Saadaan ikään kuin kokeelllista tietoa kansantalousvaikutuksista, kun muutama tehdas käy vajaalla teholla ja puunkorjuun koneketjuista taitaa seisoa jo puolet.

    Hiilinielun romahduksen syyt tiedetään, mutta siitä ollaan eri mieltä mitä asialle tulisi tehdä. Käytetäänkö metsiämme enemmän hiilivarastoina vai lähes nykyisessä laajuudessa raaka-ainelähteenä? Koska metsissämme on nyt eniten keski-ikäisiä hyvin kasvavia ikäluokkia, vuonna 2050 metsiemme ikärakenne on lähes väistämättä nykyistä vanhempi, kasvu alentunut ja hiilineutraaliustavoite entistä kauempana.

    Jotta kuilu hiilinielutavoitteen ja todellisuuden välillä olisi vuonna 2050 mahdollisimman pieni, uudistushakkuut ja ojitukset tulee pitää repertuaarissa. Niiden vesistöhaitat pienenevät ohjeita noudattamalla, mutta metsätalous ei pysty poistamaan muiden vesistöpäästäjien osuutta. Avohakkuu näyttää toki aluksi huonolta, mutta jo 25 vuoden ”kvartaalin” jälkeen nuori metsä voi kasvaa enemmän kuin alueelta pois hakattu varttunut metsä, ja sen jälkeen alkaa huippukasvun aika.”

    Scientist Scientist 1.10.2025, 13:11

    Sitä minäkin olen ihmetellyt että Ilmasto paneeli vaikenee maaperä päästöjen suuresta epävarmuudesta. Kysyin asiaa vielä Luken Aleksi Lehtoselta X:ssä ja hän ilmoitti maaeräpäästöken epävarmuuden olevan 82%, siis ilmeisesti 95% luottamusvälillä. Kivennäismailla epävarmuus on pienempi mutta suomailla tätä suurempi.

    Marin hallituksen  2035 tavoite perustui paljolti sen aikaisiin tietoihin, jolloin metsien oletettiin olevan vielä suuri nielu. Yhtäkkiä sitten laskutapa muuttui epävarmuuksista huolimatta ja yhtäkkiä tuli 5 milj CO2 tonnin maaperäpäästö lisää. Tämä vaikuttaa olennaisesti 2035 tavoitteeseen, joten olisi ehkä järkevää siirtää se vuoteen 2045 kuten Ruotsissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.10.2025, 14:04

    Koneyrittäjien Simo Jaakkola analysoi hyvin aiemman suuren puun tuonnin merkitystä ja viimeaikaisia muutoksia hakkuutasoissa.

    http://www.koneviesti.fi/metsa/d0784d40-7605-47c8-aa59-bdee4ccfbea1

    Raipe52 Raipe52 1.10.2025, 19:56

    Juuri uutisoitiin hakkuut ovat viime aikoina  dramaattisesti pudonneet. Mitään hakkuurajoituksia ei tarvita. Stora Ensokin aloitti muutosneuvottelut.

    Nyt varmasti vasemmisto on tyytyväinen kun päästöt pienee, vain työttömäksi jäävät metsurit ja paperimiehet ehkä nikottelevat. Toisaalta vasemmisto on myös vaatinut kulutuksen vähentämistä. Tämäkin tapahtuu kun työttömiä tulee lisää.

    Rane2 1.10.2025, 20:14

    Rohkaisevaa että tutkijat uskaltavat (MT:n kirjoituksessa) nousta vastustamaan väärää tietoa.Erityisen positiivista on että kaksi kirjoittajista on vielä työelämässä.Kotiahon pelko ei ole viisauden alku…

Esillä 10 vastausta, 8,881 - 8,890 (kaikkiaan 8,920)
1 2 3 … 888 889 890 891 892