Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,941 - 8,950 (kaikkiaan 9,554)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oli Metsälehdessä jo Annikan kommentteja Ruotsi-Suomi maaotteluun. Tuleeko niiden lisäksi muuta, se jää nähtäväksi. Luultavasti ei pelasta meitä vaan tarvittaisiin apua EU:n komissiolta.

    Tuo on totta että maaperä on vaikea huomioida hiilinielukaupassa. Jos se jätetään pois, ollaan paremmin eväin liikenteessä ja voidaan tukeutua kaukokartoituksen menetelmiin kirjanpidossa. Kokonaisbiomassan muutos lienee ainakin tilatasolla aika tarkka.

    Kahlschlag Kahlschlag

    En tiedä, kuuluuko aihe tähän ketjuun, mutta silmiini sattui juuri ilmestynyt Luken Metsä-uutiskirje 3/25. Siinä mainostetaan mm. ”tutkimusta”, jonka mukaan ”Toistettu typpilannoitus ravinneköyhillä kivennäismailla voi edistää päästötavoitteita”.

    Luken tutkijoiden mukaan ”Tulokset osoittivat, että yksittäinen typpilisäys lisäsi puiden fotosynteesiä ja neulasten kasvua etenkin kahden ensimmäisen vuoden aikana lannoituksesta. Tämän seurauksena puiden kasvu kiihtyi hetkellisesti, palautuen takaisin lähtöarvoihin…”.

    Vai että 2 ensimmäistä vuotta kymmenestä kasvaa hyvin ja sitten se on loppu? Lannoituskustannuksista ei Luken mainoksessa puhuta mitään. Veikkaanpa, että menee persnetolle koko homma, lisäkasvu ei kata lannoituskustannusta 450 euroa/ha helikopterilevityksellä.

    Kaikenlaisia ”tutkimuksia” se Luke väsääkin nykyään, esim. Mielikäinen sentään tutki järkeviä asioita metsänomistajien kannalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luken synteesi käytöstä poistuneiden turvepeltojen vettämisestä: ”kokonaispäästöt vähenivät noin 5 hiilidioksidiekvivalenttitonnia hehtaarilta jokaista 10 cm kohden, jonka pohjavesi nousi”.

    https://jukuri.luke.fi/items/6408aa13-5917-47bd-8d49-93219b7c82e1

    Aktiivikäytöstä vetetyllä turvepellolla päästösäästö olisi oletettavasti vielä suurempi. Metsäojitetulla suollakin voitanee hyötyjä saada. Kysymys kuuluu kuinka paljon ja näkyykö ponnistukset sitten kasvihuonekaasujen päästöissä kuinka nopeasti? Varmaan avainasemassa olisi vesipinnan sisällyttäminen päästöjen laskentaan, mutta mistä saadaan malliin syöte eli vesipinnan korkeuden mittaus kattavasti? Osaavatko satelliitit tämän jo piankin?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Yhteiskunnan kannalta ei kuitenkaan ole optimaalista, mikäli metsänielujen oletetaan virheellisesti olevan merkityksettömiä ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.”

    https://www.luke.fi/fi/blogit/metsien-hiilinieluista-on-ihmisille-hyotya

    Ei varmasti ole merkityksettömiä lyhyellä aikavälillä, mutta sillä mitä Suomessa tehdään on pieni merkitys globaalisti. Ihmiskunnan pitäisi vetää tässä asiassa köyttä samaan suuntaan, eikä niin että EU:ssa säästämme itsemme köyhiksi ja muualla jatkuu sama meno. Miljoonia ihmisiä on nousemassa köyhyydestä, eikä ole sama miten he kuluttavat, tai miten superkuluttajat kuten amerikkalaiset jatkavat. Trumpin aikana ilmastotoimia jarrutetaan ja muuttuuko tilanne hänen jälkeensäkään.

    Aiheeseen liittyy HS-artikkeli otsikolla ”Ovatko EU-maat sitoutuneita ilmasto­toimiin? Huippu­kokous alkaa tänään”.

    HS-kommentti AJ:

    ”Niin kauan kuin Venäjä häiriköi, ei missään tapauksessa saa lopettaa polttomoottoriautojen käyttöä. Päin vastoin: kannattaa monipuolistaa polttoaineiden valikoimaa huoltovarmuuden turvaamiseksi kriisissä, kuten edellä kommentoitiinkin.

    Hiilenpoistoyksiköitä saadaan hyvinkin edullisesti maankäyttösektorilta kun avataan sinne hiilikauppa. Eli luovutaan nykyisestä EU:n hiilinielupolitiikasta jossa eri maille jyvitetään hiilinielujen tavoitteet. Yritykset ja valtiot voivat sitten ostaa poistoyksiköitä metsänomistajilta vuosittain tarpeellisen määrän. Kun hiilen poistoista saa hyvän korvauksen, alkaa ennennäkemätön metsitysinto ja hakkuiden alentamisinto pitkin Eurooppaa.”

    Tapio Sironen HS-jutussa:

    ”Hiilinielutavoitteiden alittamisen aiheuttamiin sakkoihin ei usko enää Ilmastopaneelin pj. Seppäläkään. Koko EUn tasolla nielutavoitteisiin ei pääse kuin pari maata ja nekin osin epämääräisillä laskelmillaan. Nielutavoitteiden alittamiset painetaan villaisella arvioi Ilmastopaneelin pj. Seppälä YLEn sivuilla muutama viikko sitten. Seurantakauden 2021-2025 nielulaskelmat valmistuvat parin vuoden päästä. Muista miljardilaskuspekulaatioista ei tietääkseni ole ollut edes puhetta.”

    Scientist Scientist

    Prof. Olli Tahvonen ym olivat kommentoineet Ilmastopaneelin suosituksia metsien hakkuurajoituksista. Heidän mukaansa Ilmastopaneeli aikoo laittaa metsänomistajat ilmastopolittikan maksajiksi. Tahvosen mukaan tulisi käyttää porkkanaa ja maksaa hiilen sidonnasta. Hyvä että tämä kommentti tulee HY taholta eikä esim MTKlta, joka lienee samaa mieltä.

    Kahlschlag Kahlschlag

    Lainaus: ”Heidän mukaansa Ilmastopaneeli aikoo laittaa metsänomistajat ilmastopolittikan maksajiksi.”

    Saavathan ne TkT Seppälän paneeli, Tahvonen ja Kotiaho yrittää vaikka mitä, mutta mepä suomalaiset 600.000 metsänomistajaa estämme sen.

    Ja se kamalasti mm. Hamasin Sanomissakin peloteltu Suomen velvollisuus ostaa hiilinieluja toiselta EU-maalta kaatuu siihen, että millään EU-maalla ei ole myydä sellaisia.🤣

    Saksassa (ja muuallakin Keski-Euroopan metsäisissä maissa) ovat olleet vuosikausia hirvittävät metsätuhot, se niistäkin hiilinieluista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hankalalta näyttää hiilineutraaliksi pääsy Suomessa. Maaankäyttö tuotti viime vuonna päästöjä noin 13,5 milj. tn CO2-e ja muut 38,8. Nyt hakkuiden väheneminen kohentanee tilanteen vähintään nollatulokseen maankäytössä. Energiasektorilla päästövähennyksiä ei tule entiseen malliin, kun puubiomassaa poltetaan vähemmän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tässä näkyy tilanne. Kuva 2. Maankäyttöluokista ongelmallisin on viljelysmaa 7,7 milj. tn CO2-ekv ja siellä nimenomaan maatalouden turvemaat. Niiden khk-päästö per hehtaari on moninkertainen verrattuna metsäojitettuun hehtaariin. Kuva 3. Metsämaa-maankäyttöluokassa metsien kasvu ei pysty sitomaan sitä mitä turvemaaperä päästelee (15,8 milj. tn CO2-ekv).

    Näihin päästöihin ei ole helppo saada vähennyksiä. Turvemaiden käsittely on avainasemassa maa- ja metsätaloudessa sekä ilmasto- että vesistöpäästöjen kannalta. Vesipinnan nosto, ennallistaminen ja tuhkalannoitus tärkeinä khk-keinoina. Tehokkaat vesiensuojelun rakenteet ja ennallistaminen vesistöjen suojelun keinoina.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/maatalous-ja-maankayttosektorit-kasvihuonekaasuinventaarion-pikaennakoissa-vuodelle-2024-maataloussektorin-paastot-laskivat-hieman-maankayttosektorin-ja-metsamaan-paastot-kasvoivat-selvasti-edellisvuodesta

    käpysonni käpysonni

    Risto Isomäki MT:ssä:

     

    Miten valtio voi omistaa hiilen, jos maanomistaja omistaa puut?

     

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/5a1a23a8-5d89-41f3-84a5-8ea8aff543e5

    Kurki Kurki

    Mielenkiinnolla odotan Ruotsin lukuja viime vuodelta.

    Vähän on selvinnytkin.

    – metsien kasvu 125 milj.m3

    – hakkuukertymä 87,1 milj.m3

    – luonnonpoistuma 105 milj.m3 ( https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/,  vuonna 2020 on ollut markkinapuuhakkuut 87 milj.m3 ja sitä vastaava luonnon poistuma)

    – hakkuusäästö 125-105= 20 milj.m3.

    https://yle.fi/a/74-20140329

    Linkistä otan vuoden 2020 luvut. Ruotsin metsien hiilinielu olisi:

    – kivennäismaa n. -20 Mtn-CO2

    – elävä puusto n. 1,1*20= -22 Mtn-CO2

    – kuollut orgaaninen materia n. -17 Mtn-ekv

    – orgaaninen maaperä ja muut päästöt n.  +8 Mtn-ekv

    Metsien Hiilinielu= -20-22-17+8=-51 Mtn-ekv

Esillä 10 vastausta, 8,941 - 8,950 (kaikkiaan 9,554)