› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,951 - 8,960 (kaikkiaan 9,554)
1 2 3 … 895 896 897 … 954 955 956

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 28.10.2025, 09:11

    Ruotsin luvuissa ehkä yliarvioidaan nyt maaperän ja kuolleen aineksen nielua ja meillä aliarvioidaan? Molemmissa maissa maaperän lukujen epävarmuus on suurta. Se lienee selvä että näiden pohjalta ei mitään maksuja voida määrätä, ei pieniä eikä isoja. Oletettavasti von Leyenille on kerrottu tämä. Ilmeisesti tilanne on muissakin EU-maissa huono, joten LULUCF-asetus muuttuu.

    AJ kommentti HS juttuun otsikolla ”Kaupunkilaiset voivat pelastaa Suomen metsät”:

    Metsänomistuksen rakenne on Metsälehden uutisen mukaan Suomessa ja Ruotsissa samankaltainen: suuria taloudellisesti omistajalleen merkittäviä omistuksia on vain pienellä osalla kansalaisista. Suomessa yli 20 hehtaarin metsätiloja omistaa noin 100000 henkilöä, kun kaikkiaan metsänomistajia on noin 600000. Omistusrakenne vaikuttaa metsän käytön tavoitteisiin.

    Puun poltosta on meillä iso osa metsäteollisuuden jätteiden polttoa. Lisäksi pienpuusta tehtyä metsähaketta – siis puusta joka olisi hajonnut metsässäkin nopeasti. Puun poltto voidaan katsoa näiltä osin hiilineutraaliksi. Syrjäyttäessään fossiilisia tuontienergioita se on monella tavalla hyödyllistä. Maapallonlaajuisesti puun poltto voi olla haitaksi metsille, Suomessa ei.

    Kts. Luken uutinen 22.5.2025. Maatalous- ja maankäyttösektorit kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakoissa vuodelle 2024.

    Maankäyttö tuotti viime vuonna päästöjä noin 13,5 milj. tn CO2-ekv ja muut 38,8. Nyt hakkuiden väheneminen kohentanee tilanteen vähintään nollatulokseen maankäytössä. Energiasektorilla päästövähennyksiä ei puolestaan tule entiseen malliin, kun puubiomassaa poltetaan vähemmän.

    Kuva 2. Maankäyttöluokista ongelmallisin on viljelysmaa 7,7 milj. tn CO2-ekv. Maatalouden turvemaan khk-päästö on per hehtaari moninkertainen verrattuna metsäojitettuun hehtaariin. Kuva 3. Metsämaa-maankäyttöluokassa metsien hiilinielu ei pysty sitomaan sitä mitä metsäojitettu turvemaaperä päästelee (15,8 milj. tn CO2-ekv).

    Maankäyttösektorin päästöongelmat johtuvat valtaosin orgaanisen turvemaaperän hajoamisesta, ei niinkään metsien puustossa tapahtuneista muutoksista. Hiilineutraaliksi pääsy Suomessa edellyttää suuria muutoksia turvemaiden käytössä.

    https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011579564.html

    Kurki Kurki 28.10.2025, 20:49

    Suomellahan oli 2023 hakkuusäästöä 17,2 milj.m3, joka ruotsalaisen tavan mukaan laskien oli CO2-nielu 1,1*17,2= -19 Mtn.

    Ja kun otetaan keroimella 0,85 nuo Ruotsin nielut vuodelta 2023, niin:

    – kivennäismaat 0,85*19=-16 Mtn

    – kuollut orgaaninen materiaali 0,85*17=- 14,5 Mtn

    – orgaaninen maaperä ja muut päästöt +15,8 Mtn-ekv

    Suomen metsänielu Ruotsin mukaan laskien 2013 oli= -19-16-14,5+14= -35,5 Mtn-ekv.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.10.2025, 21:11

    Tuollai laskien Suomi olisi jo piankin hiilineutraali, jos vielä saisi turvemaiden päästöjä alas. Muu kuin maankäyttö kun päästeli viime vuonna noin +38 milj. CO2-ekv tn.

    Kurki Kurki 28.10.2025, 21:47

    Mitenkä Ruotsi laskee tuon kuolleen orgaanisen materiaalin ja kivennäismaan nielut? Luultavasti varastoperiaatteeella ja kuinka pitkälle ajalle se lasketaan, että hiili palautuu takaisn ilmakehään. Jos se olisi 100 vuotta, niin silloin 100 vuotta sitten hakkuut olivat puolet nykyisestä eikä tuota 100 vuoden rajaa vielä näistä viime vuosien hakkuista ole saavutettu, joten hakkuukarikesyöte on vielä täysmääräinen, kun varasto ei vielä niiltä osin ole alkanut purkautumaan.

    Suomessa tuo aika voi olla paljon lyhyempi ja varasto jää pienemmäksi ja varasto purkautuu jo melkein saman suuruisia hakkuukarikesyötteitä kuin mitä nykyään syntyy hakkuista. Eikä nielua synny juurikaan.

    PenttiAKHakkinen 29.10.2025, 07:27

    Vilkaisen aina välillä näitä kommentteja. Täytyy sanoa, että kun pöllö poistui kommentoijista niin ei jäänyt kuin Timppa ja Kurki, joiden kommentteja kannattaa miettiä. Muilla tuntuu olevan hiilikeskustelukin pelkkää suunsoittoa.
    Kurjen kommenteissa on pientä haparointia, mutta nyt Kurki on tässä Ruotsin asiassa tullut asian ytimeen. Siis ruotsalaiset saattavat laskea maaperään hiilisyötteen vuosisyötteenä. Pieleenhän se menee kuten karjatalouden metaanin vuosisyöte. Ongelma on kuitenkin, miten Ruotsissa asia voidaan maaperänäytteillä varmentaa? Vuosisyötteen voi varmentaa tutkimalla vuosisyötteen hajoamisnopeutta. Maaperänäytteistä sekin on tutkittava, mutta ei se ole sama maaperätutkimus kuin Suomessa.

    Kurki Kurki 29.10.2025, 08:18

    Hyvä että Hakkine aina silloin tällöin piipahtaa täälläkin.

    Hakkineen ansioksi pitänee lukea tuo, että yhä useammin tulee esille tutkijoiden kirjoituksissa tämäkin hänen lanseeraama metsien kasvuteoria ”että metsien maksimikasvu saavutetaan vain hakkaamalla vuosittain koko kasvu ja pitämällä metsien ikaluokkajakauma optimaalisena 25-30-30-15.”

    Kiitos tästä.

    Minulle kyllä selvisi siitä keskustelusta, miten metaani lämmittää ilmastoa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.10.2025, 10:09

    Metsäntutkijat ja metsäammattilaiset ovat tienneet tuon kasvuteorian ja puhuneet tavoiteltavasta kehitysluokkajakaumasta – ainakin niin kauan kuin itselläni on metsäasioista muistia eli 1970-luvulta. Tutkija Juha Lappi on kirjoittanut Metsätieteen Aikakauskirjassa siitä, että kasvusta ei voida päätellä kuinka paljon metsää voi kullakin hetkellä hakata. Metsäsuunnittelussa asiaa on käsitelty niin että omistaja on saanut kertoa haluaako hän maksimoida hakkuutuloja, puuston määrää vai kasvua tulevana 10-vuotiskautena. Lisäksi pitääkö metsätilan puuston määrä olla kauden lopussa sama vai suurempi jos sillä on merkitystä.

    Taho joka on ollut pimennossa ovat yleismedian toimittajat ja lukijat. Suuri yleisö ei ymmärrä, että metsien kasvun ja hiilivaraston maksimointi ei ole mahdollista yhtä aikaa, ja nuo kaksi polkua johtavat aivan erilaiseen tulevaisuudenkuvaan. He eivät myöskään huomioi sitä mitä EU meiltä haluaa.

    Ilmastopaneelikin varmaan ymmärtää tämän, mutta joutuu viran puolesta ehdottamaan hakkuiden maltillistamista. No, nyt ei tarvitse kiistellä vähään aikaan, kun ne vähenevät ja nähdään karut seuraukset metsäteollisuudelle ja kansantaloudelle. Muut kuin puumarkkinat kannattaisi nyt käynnistää, kun niille olisi melko varma tilaus metsänomistajien joukossa.

    Metaaniin palataan vielä, kun tarkastellaan ennallistamissuunnitelman toteutusta.

    PenttiAKHakkinen 29.10.2025, 11:06

    Kurki tuolla kiteytti hyvin tuon metsän maapohjan maksimikasvun teorian. Annelille huomauttaisin, että minulla on v 1949 ensipainos metsänhoitokäsikirjasta, missä tuo maksimikasvun teoria on esitelty. Kirjoittajana Tauno Järveläinen.

    Ilmastopaneelin asiantuntemuksesta sanoisin, että tieto on hakusessa. Kuinka moni esim sisäistää ajatuksen, että jokaista kiertoaikaa vastaa kehitysluokkajakauma, joka maksimoi vuosikasvun. Nielu on nolla. Kuitenkin ainoastaan tuo optimi saavutetaan vain yhdellä kiertoajalla ja kehitysluokkajakaumalla. Ja tuon optimin vuosikasvu on maapohjan maksimaalinen kasvu. Muilla kiertoajoilla ja jakaumilla maksimivuosikasvu on pienempi kuin maapohjan maksimikasvu. Tästä on mm prof Pukkala kirjoittanut blogitekstin. Vaikkakin hänen jotkut kirjoituksensa antavat ymmärtää, että ei hän ymmärrä kirjoittamaansa asiaa. Juha Lappi tuntuu ymmärtävän asiat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.10.2025, 11:33

    Kiitos Häkkiselle tuosta viitteestä. Metsätalouden perusparadigma on siis vähintään noin 75 vuoden ikäinen. Tapani Tasasen kirjassa käsitellään metsäpolitiikka 1870-luvulle saakka. Minulla ei ole tietoa eepoksista jotka käsittäisivät ajanjakson 1870 – 1948 (harsintajulkilausuma). Onko muilla?

    Kurki Kurki 29.10.2025, 13:25

    AJ on oikeasssa, että tiedossahan tuo metsien maksimikasvun periaate on ollut jo pitkään, mutta esiin sitä ei juuri ole tuotu ei hiilinieluista käydyissä kesksuteluissakaan.  Vasta minäkin olen sen kuullut juuri Häkkiseltä Osmo Soininvaaran blogissa ”https://www.soininvaara.fi/2024/08/05/miksi-suomen-taloudellinen-kasvu-pysahtyi/”

Esillä 10 vastausta, 8,951 - 8,960 (kaikkiaan 9,554)
1 2 3 … 895 896 897 … 954 955 956