› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 8,955 vastausta, 160 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 minuuttia sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 2 vastausta, 8,951 - 8,952 (kaikkiaan 8,952)
1 2 3 … 894 895 896

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 28.10.2025, 09:11

    Ruotsin luvuissa ehkä yliarvioidaan nyt maaperän ja kuolleen aineksen nielua ja meillä aliarvioidaan? Molemmissa maissa maaperän lukujen epävarmuus on suurta. Se lienee selvä että näiden pohjalta ei mitään maksuja voida määrätä, ei pieniä eikä isoja. Oletettavasti von Leyenille on kerrottu tämä. Ilmeisesti tilanne on muissakin EU-maissa huono, joten LULUCF-asetus muuttuu.

    AJ kommentti HS juttuun otsikolla ”Kaupunkilaiset voivat pelastaa Suomen metsät”:

    Metsänomistuksen rakenne on Metsälehden uutisen mukaan Suomessa ja Ruotsissa samankaltainen: suuria taloudellisesti omistajalleen merkittäviä omistuksia on vain pienellä osalla kansalaisista. Suomessa yli 20 hehtaarin metsätiloja omistaa noin 100000 henkilöä, kun kaikkiaan metsänomistajia on noin 600000. Omistusrakenne vaikuttaa metsän käytön tavoitteisiin.

    Puun poltosta on meillä iso osa metsäteollisuuden jätteiden polttoa. Lisäksi pienpuusta tehtyä metsähaketta – siis puusta joka olisi hajonnut metsässäkin nopeasti. Puun poltto voidaan katsoa näiltä osin hiilineutraaliksi. Syrjäyttäessään fossiilisia tuontienergioita se on monella tavalla hyödyllistä. Maapallonlaajuisesti puun poltto voi olla haitaksi metsille, Suomessa ei.

    Kts. Luken uutinen 22.5.2025. Maatalous- ja maankäyttösektorit kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakoissa vuodelle 2024.

    Maankäyttö tuotti viime vuonna päästöjä noin 13,5 milj. tn CO2-ekv ja muut 38,8. Nyt hakkuiden väheneminen kohentanee tilanteen vähintään nollatulokseen maankäytössä. Energiasektorilla päästövähennyksiä ei puolestaan tule entiseen malliin, kun puubiomassaa poltetaan vähemmän.

    Kuva 2. Maankäyttöluokista ongelmallisin on viljelysmaa 7,7 milj. tn CO2-ekv. Maatalouden turvemaan khk-päästö on per hehtaari moninkertainen verrattuna metsäojitettuun hehtaariin. Kuva 3. Metsämaa-maankäyttöluokassa metsien hiilinielu ei pysty sitomaan sitä mitä metsäojitettu turvemaaperä päästelee (15,8 milj. tn CO2-ekv).

    Maankäyttösektorin päästöongelmat johtuvat valtaosin orgaanisen turvemaaperän hajoamisesta, ei niinkään metsien puustossa tapahtuneista muutoksista. Hiilineutraaliksi pääsy Suomessa edellyttää suuria muutoksia turvemaiden käytössä.

    https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011579564.html

    Kurki Kurki 28.10.2025, 20:49

    Suomellahan oli 2023 hakkuusäästöä 17,2 milj.m3, joka ruotsalaisen tavan mukaan laskien oli CO2-nielu 1,1*17,2= -19 Mtn.

    Ja kun otetaan keroimella 0,85 nuo Ruotsin nielut vuodelta 2020, niin:

    – kivennäismaat 0,85*19=-16 Mtn

    – kuollut orgaaninen materiaali 0,85*17=- 14,5 Mtn

    – orgaaninen maaoperä ja muut päästöt +15,8 Mtn-ekv

    Suomen metsänielu Ruotsin mukaan laskien 2014 oli= -19-16-14,5+15,8= -33,7 Mtn-ekv.

Esillä 2 vastausta, 8,951 - 8,952 (kaikkiaan 8,952)
1 2 3 … 894 895 896