Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,001 - 9,010 (kaikkiaan 9,556)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Rukopiikki

    Paljonko maksaa brasilia sademetsien hävityksestä hiilimaksuja.

    Arvopuut hakataan siellä ensin pois. Sitten kahden pillarin väliin paksu kettinki jolla lanataan tureikko kumoon joka sitten poltetaan. Viljelymaata ja lopulta köyhää karjalaidunta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mikolle jälleen kiitos tutkivasta journalismista (Metsäuutiset). Ojitettujen turvemaiden päästöt (ilma, vesi) ovat monimutkainen kokonaisuus. Yritys ottaa se haltuun aiheuttaa itselleni paljon harmaita hiuksia.

    Kahden vertaillun metsikön pohjalta ei voi sanoa mitään varmaa koko Suomen päästöistä. Tarvitaan eri alueita, eri kasvupaikkoja, eri puulajeja, eri käsittelyjä. Toistoja ja pitkäaikaista seurantaa. Toisin sanoen paljon tutkimusta. Metsäsäätiö myönsi juuri rahoitusta lisää.

    Käsitys avohakkuun turmiollisuudesta turvemailla vaikuttaa olevan yleinen. Esimerkiski Kerttu Kotakorpi viittaa suuriin avohakkuun aiheuttamiin päästöihin sen paremmin perustelematta Metsä-Suomi -podcastsarjan jaksossa, jossa käsitellään jatkuvaa kasvatusta turvemailla. Areenassa.

    Kurki Kurki

    Mikon blogi: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/hiilinielututkimuksesta-syntyi-vaara-kasitys-turpeesta-vapautuvat-paastot-vahenevat-hakkuun-jalkeen/#e6075564

    Siis Ränskälän korvessa aloitettiin jk-kasvatus ja hakattiin jaksollisesti kasvatetun uudistuskypsän metsän puustosta  75% ja pohjapinta-alaa jäi 14 m2. Joko on kerskuttu kuinka tuottavaa jk-kasvatus on?

    Carbon dynamics after thinning in two boreal forest sites: Upland and drained peatland,

    Jo Tiivistelmässä (Abstrakt)  paljastuu, että hakkuutähteet ovat mukana maaperäpäästöissä.

    Ja se tekee aluksi kokonaispäästötön suureksi, mutta sitä ei eritellä missään, vaan kerrotaan, että:

    Ojitettujen turvemaiden NEP pysyi negatiivisena, ja harvennus lisäsi edelleen CO2-päästöjä (-570 g C m⁻² yr⁻¹) ja johti hitaaseen palautumiseen (-488 g C m⁻² yr⁻¹) harvennusta edeltävälle tasolle.

    Josta ei oikein saa selvää, onko tuo -557 g-CO2/m2/v harvennuksen hakkuutähteiden osuus.

    Päättelisin, että 570 g/m2/v on hakkuutähteiden osuus CO2-konaispäästöistä 1058 (570+488) g/m2/v= 10,58 tn/ha/v. Tässä tapauksessa vanhan hakkuukypsän metsän metsäpohja oli kasviton kuten yleensä tiheän kuusikon maapohja on, Ei mitään kasvustoa. Nyt kun on rajusti väljennetty maapohja saa valoa, maapohja alkaa kasvaa heinää, sammalta, mustikkaa, korven kasveja ja jne., jotka vähentävät vähitellen tuota CO2-maapäästöä 4,88 tn/ha/v.

     

    Kurki Kurki

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/hiilinielututkimuksesta-syntyi-vaara-kasitys-turpeesta-vapautuvat-paastot-vahenevat-hakkuun-jalkeen/#e6075564

    Saarisen lainaukset:

    ”Luken ja Helsingin yliopiston mittaukset Tammelan Lettosuolla osoittivat, että turpeen hajoaminen ja turpeesta vapautuneet hiilidioksidipäästöt jopa hieman vähenivät kahdessa vuodessa avohakkuun jälkeen. Näin käy, koska pohjaveden pinta kohoaa, ja se hidastaa turpeen hajoamista”, Saarinen sanoo.

    ”Lettosuolla päästöjä mitattiin kuusi vuotta hakkuiden jälkeen. Tänä aikana hiilidioksidipäästö pieneni 31 tonnista noin kahdeksaan tonniin hehtaarilla. Samalla trendillä nettomääräinen päästö olisi pudonnut nollaan jo noin kahdeksassa vuodessa”, Saarinen toteaa.

    Linkin (https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/)sivulla 3.2.2 CO2  balances, Taulukossa 2 ja kuvassa 7:

    – on  CO2-päästö oli NEE=+30,86 tn ensimmäisenä vuonna avohakkuun jälkeen  ja sisältää myös hakkuutähteet, jotka lasketaan tämän ohjeen mukaan:

    Linkin sivu ”5 conclusions”: Toisaalta hakkuutähteiden hajoaminen lisäsi alueen CO2-päästöjä; tähteiden päästöjen arvioitiin olevan 49 % ekosysteemin kokonaishengityksestä ensimmäisenä kesänä avohakkuun jälkeen. Toisena kesänä pintakasvillisuus ja sen perustuotanto elpyivät huomattavasti. Toisaalta hakkuutähteiden CO2-päästöt vähenivät, koska osa tähteistä oli hajonnut edellisen kesän aikana. Yhteensä nämä muutokset vähensivät alueen nettoCO2-päästöjä 41 % ensimmäiseen kesään verrattuna.

    Hakkuujätteiden CO2-päästö oli 0,49*Reco (ekosysteemin kokonaishengitys) oli o,49*37,29= -18,2 t/ha.

    Ensimmäisenä vuonna CO2-maapäästö oli +NEE- GPP- hakkuutähteiden CO2= +30,86-6,59-18,2 tn= +6,1 tn/ha.

    Toisena vuonna CO2-maanielu oli +20,72- 11,1 – 12,9(0,41*31,35)= -3,28 tn/ha.

    Yhteenvetona:

    Ensimmäisenä vuonna Lettosuon avohakkuun tyrvemaapäästö ilman hakkuutähteitä oli +6,1 tn/ha.

    Toisena vuonna Lettosuon avohakkuualue kääntyi nieluksi ja turvemaanielu ilman hakkuutähteitä oli -3,28 tn/ha.

    Minä laskisin nuo Lettosuon avohakkuun maapäästöt ja maanielun näin.

    En ole varma ovatko oikein.

    Häkkistä nyt tarvittaisiin.

     

    Kurki Kurki

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/luke-puuston-kasvu-lisaantynyt/#e6075564

    Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on lähes 2,6 miljardia kuutiometriä, vuodentakaisesta arviosta määrä on noussut 26 miljoonaa kuutiota.

    Ruotsin mallilla laskien Suomen metsien nielu kovassa nousussa.

    Ja kun otetaan keroimella 0,85 nuo Ruotsin nielut vuodelta 2023, niin:

    – kivennäismaat 0,85*19 (Ruotsi)=-16 Mtn

    – kuollut orgaaninen materiaali 0,85*17 (Ruotsi)=- 14,5 Mtn

    – orgaaninen maaperä ja muut päästöt 2024 oli +15,8 Mtn-ekv/Luke

    Suomen metsänielu Ruotsin mallilla nyt = -1,1*26-16-14,5+14=  28,6+16-14,5+15,8= – 43,3  Mtn-ekv.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En tuijottaisi liikaa heti hakkuun jälkeen nähtävään kehitykseen hiilitaseessa. Sekin on hyvä selvittää, mutta ratkaiseva on pitemmän aikavälin kehitys puuston ja maaperän päästötaseissa kokonaisuutena.

    Kurki Kurki

    Rnskälänkorven tapaus kertoo, että ojitetun korven vanhan kuusikon maapohjassa ei kasva mitään korvaamaan suurta CO2-maapäästöä n, 5 tn/ha/v eikä pintakasvillisuutta tule kovin nopeasti rajulla harvennuksellakaan vähentämään sitä.

    Lettosuon tapauksessa valoisan ja harvan tukkimännikon alla kasvoi jo valmiiksi pintakasvillisuutta, joka aukossa nopeasti reagoi parantuneisiin olosuhteisiin ja lähti kasvuun ja teki aukosta jo toisena vuonna nielun.

    Näistä tapauksista voisi jo vetää suosituksia.

    Ränskälän korven tapaisssa metsissä ei missään nimesä pidä kasvattaa kuusta, vaan valopuita mäntyä tai koivua, joidenka alustat ovat valoisia maapohjan kasvillisuudelle kasvaa, joka korvaisi osaltaan turpeen hajoamista. Uudistamisen aloitus aukolla vedenpinnan noustessa naveromätästyksella saattaa männyntaimet hyvin kasvuun ja maapohjan pintakasvillisuus muuttaa aukon nieluksi nopeasti myös pitemmäksi ajaksi ehkä ensiharvennukseen asti. Metsän järeytyessä se pitää haihduttamalla vesipinnan optimaalisena lähellä maanpintaa, vaikka naverot umpeutuvat ja maapäästöt pysyvät kohtuullisina metsän kierron loppuun saakka. Tavoite olisi, että alkukauden nielu ja loppukauden pieni päästö summattuna olisi sitten päästöneutraali.

    Tämä olisi kasvatusmalli Ränskälän korven tapaisille ravinteikkaille suomaille.

    En tiedä sanoa miten lähelle neutraalia tilannetta kieroajan CO2-, CH4-maapäästöissä päästään, mutta maapohja pysyy koko kierron ajan optimaalisena molemmille päästöille, joita vähentää rehevän pintakasvillisuuden nielu.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jep. Hyvää pohdintaa, täytyy kysyä mitä suometsien tutkijat ovat mieltä. Mutta noista komponenteista se metsän kokonaistase koostuu.

    Kahlschlag Kahlschlag

    Lainaus: ”Esimerkiski Kerttu Kotakorpi viittaa suuriin avohakkuun aiheuttamiin päästöihin sen paremmin perustelematta Metsä-Suomi -podcastsarjan jaksossa…”

    Niinpä. Kotakorven naiivius ja tietämättömyys käytännön metsänhoidosta on tullut täysin selväksi, kun olen kuunnellut (vihollinen on tunnettava😁) hänen ohjelmiaan.

    Sitä ihmettelen edelleenkin, että miten voi meidän suomalaisten metsänomistajienkin verovaroin rahoittama Gosteleradio (=Yle) julkaista tuollaisia huuhaajuttuja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yksi mietinnän väärti asia on se jonka Matti Kärkkäinen nosti esille kolumnissaan: ravinteiden riittävyys turvemaan metsänkasvatuksessa. Ohuturpeisiksi kehittyneet turvekankaat joissa puiden juuret yltävät kivennäismaahan eivät liene ongelmallisia vaan paksuturpeiset kohteet joissa turpeen hajoamista halutaan hillitä. Tässä tulee ravinteiden riittävyyden avuksi typpilaskeuman lisäksi tuhkalannoitus.

Esillä 10 vastausta, 9,001 - 9,010 (kaikkiaan 9,556)