› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,041 - 9,050 (kaikkiaan 9,556)
1 2 3 … 904 905 906 … 954 955 956

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kahlschlag Kahlschlag 24.11.2025, 22:24

    Lainaus: ”Sitä en tiedä miksi Suomi ja Ruotsi päätyivät maaperän päästöissä niin eri menetelmiin – johtuisiko tutkimusperinteestä: käytetään niitä menetelmiä joita on kehitetty valmiiksi.”

    No se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että Luken vihervassariuskovaisturakaistutkijoilla on oma agendansa (jollaista ei ikinä saa olla puolueettomalla, ammattitaitoisella, akateemisella tutkijalla, oli ala mikä tahansa), joka yhdistyy siihen kummalliseen suomalaiseen tapaan, jossa oikein haetaan sitä, että voitaisiin ns. ampua omaan jalkaan ja että Suomelle aiheutuisi ”tutkimuksista” mahdollisimman paljon taloudellista vahinkoa.

    Muut EU-maat sen sijaan kaunistelevat surutta yhteismitattomia tutkimuksiaan oman maansa eduksi. Suomalaisten tutkijoiden pitäisi nimenomaan pitää Suomen puolta, mutta ne tollot eivät sitäkään ymmärrä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.11.2025, 03:18

    Suomen puolen pitäminen kuuluu enemmän politiikan kuin tutkimuksen puolelle. Politiikka liittyy tutkimukseen rahoituksen eli aiheiden valinnan osalta mutta ei tulosten osalta. Kova kotiin vetäminen ei ole oikein mahdollista kun raportointiohjeet tulevat IPCC:ltä ja järjestelmää valvotaan.

    Haitallisin kohta meille ovat kovat turvemaiden päästöt. Ovat varmaan todelliset eikä kuviteltuja. Ojitusten määrässä on selkeä ero Ruotsiin. Nalle ei ehkä tunne järjestelmää ja kommentoi enemmän fiilispohjalta? Itseä kiinnostaisi milloin turve on loppu ja päästöt heikkenevät?

    Kurki Kurki 25.11.2025, 08:54

    joka yhdistyy siihen kummalliseen suomalaiseen tapaan, jossa oikein haetaan sitä, että voitaisiin ns. ampua omaan jalkaan ja että Suomelle aiheutuisi ”tutkimuksista” mahdollisimman paljon taloudellista vahinkoa.

    Tämä Suomen omaan jalkaan ampuminen on sotaa käyvän Venäjän  hybridivaikuttamista kuten oli Neuvostoliiton Suomen suurlähettilään Aleksei Beljakovin ideoima ”Beljakovin oppi” Suomen ay-liikkeelle, kuinka kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla Suomen taloutta voi sabotoinda tavoitteena vallankumoukselle otollinen tilanne.

    Kukapa ei niitä palkankorotuksia haluaisi tai kukapa ei haluaisi ilmastonmuutosta estää ja luontoa suojella, vaikka talous tuhoutuisi siinä sivussa esim. lopettaa koko Suomen metsätalous.

    Beljakovilainen ay-liike Suomessa toimii entistä vahvempana. Metsäteollisuuden kilpailukyky on pilattu palkankorotuksilla niin, että vain Suomessa tehtaita suljetaan ja metsäteollisuus tekee tappiota. Turpeen luokittelemisen fossiiliseksi ajoi Venäjän influensseri Kimmo Kiljunen.

    Viime vuosina Suomi on saanutt uusia beljakovilaisia liikkeita kiihdyttämään Suomen talouden tuhoa kuten Ilmastopaneeli, Luontopaneeli ja LUKE .

    Ja Putin on mielissään:” Ainakin Suomessa kaikki menee suunnitelmien mukaan”.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.11.2025, 09:27

    Ei ole ihan noin yksinkertaista ole. Teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaa moni muukin asia kuin palkat, mm. puun hinta. Työttömyyttä aiheuttaa esimerkiksi halpatyövoiman käyttö, johon ei ole muuta reseptiä kuin se että me tilaajat suosimme suomalaista työtä – silloinkin kun se on kalliimpaa kuin ulkomainen.

    Ilmasto- ja luontoasioilla on merkittävä ero: ensin mainittu on maapallonlaajuinen ilmiö jota hoidetaan muiden maiden kanssa yhteistyössä ja jälkimmäinen on ilmiö josta olemme itse vastuussa. Ilmastoasiassa Suomi ja Ruotsi ovat tehneet oikeita asioita tuottaessaan puuta tehokkaasti, joten mielestäni ilmastopolitiikan lanseeraamia hiilinieluvaatimuksia ja niiden aiheuttamaa taloudellista rasitusta voitaisiin aivan hyvin höllätä ja keskittyä rajoittavan politiikan sijaan edistyvään biotalouteen.

    Esimerkiksi pienpuun polttoa on aika turha kritisoida silloin kun se korvaa fossiilisia varoja puujakeilla, jotka olisivat metsässä lahonneet joka tapauksessa nopeasti. Onko lisääntynyt puun poltto (pienpuu, hakkuutähteet) sitten yksi merkittävä syy pienentyneeseen karikekertymään, josta kehkeytyy sitten pienemmäksi maaperän hiilivarastoksi? On mahdollista, mutta riippuu siitä miten eri osiot käyttäytyvät laskentamallissa.

    Petkeles Petkeles 25.11.2025, 09:28

    Soon hyvä notta ei mee jankkaamiseks!!!!

    Kurki Kurki 25.11.2025, 09:57

    Ei ole ihan noin yksinkertaista ole.

    Jos muistaa niitä aikoja, miksi markkaa devalvoitiin, niis se menee juuri noin tänä päivänäkin. Nyt olisi 25% devalvaation paikka, jolla palkat laskettasiin lähemmäksi kilpailijamaiden tasoa, jota beljakovilainen ay-liike tietenkin vastustaisi tulonsiirtona köyhiltä suurpääomalle.

    Nyt muutaman vuoden aikana metsäteollisuudelle beljokilainen ay-liike on aiheuttanut lakkoilullaan miljardien tappiot. Näitä kustannuksia ei kilpailijamailla ole. Niillä on kassa tuon verran suurempi. Lisäksi Suomen puujalostuslaitosten palkkakustannukset ovat 1,5 kertaiset Ruotsiin nähden. Tämähän tuli nilmi Kaipolan sulkemisen yhteydessä.

    Nyt pitäisi olla menossa Sipilän KIKYn 3. vaihe. Pitää palkat ennallaan niin kauan kun kilpailijamat nostavat omia palkkojaan ja saavuttavat Suomen tason.

    Onko näin ollut.

    käpysonni käpysonni 25.11.2025, 10:17

    Hyvä Kurki, asiaa.

    käpysonni käpysonni 25.11.2025, 23:15

    Luken mediassa paljon esillä olleista tutkijoista ainakin Raisa Mäkipää ja Juha Mikola ovat  hyvin selkeästi vihervasemmistolaisia kannanottojensa perusteella. Ilkka  Leinonen taas ei ole, sen verran tylysti hän on tuominnut Suomen ja EU:n nykyisen virallisen hiilinielupolitiikan epäonnistuneeksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.11.2025, 09:48

    Tutkijoiden poliittisella kannalla ei ole merkitystä siihen miten hyvää tutkimusta he tekevät. Ehkä käpysonnin lausumassa on kuitenkin sikäli perää, että vasemmisto suhtautuu ehkä keskimäärin myönteisemmin ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan kuin oikeisto.

    Jako ei mene kuitenkaan kaikin osin näin, vaan myös oikeisto ja sitä tukevat yritykset tunnistavat liiketoimintamahdollisuudet liittyen vihreään siirtymään, ja myös globaalimuutokseen sisältyvät riskit liiketoiminnan kannalta. Hyvänä esimerkkinä ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikeudet arabica-tyyppisen kahvin viljelylle, jotka ovat nostaneet kahvin hintaa meilläkin. Sijoittaminen ilmastonmuutosta kiihdyttävään fossiilisiin varoihin nojaavaan liiketoimintaan voi olla huonommin tuottavaa kuin vihreä siirtymä. Myös muovijäte merissä ja mikromuovi kaikkialla ovat ongelma, jota lieventää pakkaaminen kartonkiin, jonka kysyntä voi sen vuoksi kasvaa.

    Jos ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa epäonnistutaan, kellään ei ole enää kivaa, vaan kaikilla on kurjaa tasapuolisesti. Kysymys on siitä, kuinka paljon haluamme tinkiä mukavuudestamme nyt jotta tulevilla sukupolvillakin olisi mukavaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.11.2025, 10:07

    Tutkimus käsitteli vain maaperässä tapahtuvia ilmiöitä. Metsän kokonaishiilivarastoon vaikuttaa sen lisäksi puuston kasvu, joka on jatkuvassa kasvatuksessa alempi ja myös uudistuminen epävarmempaa. Metsien jalostuksen tutkijat (Haapanen ja Ruotsalainen Maaseudun Tulevaisuudessa) ovat muistuttaneet, että muuttuvassa ilmastossa avohakkuu ja metsänviljely alkuperäsiirtoineen ovat tarpeen sopeutumiseen.

    Kaikki luotettava uusi tieto on hyväksi. Tässä tutkimuksessa oli huojentavaa se, että ainakaan pienaukossa mykorritsojen lajiston monimuotoisuus ei selkeästi alentunut. Eli luultavasti palautuu melko pian metsän varttuessa sekä lajistoltaan että määrältään.

    Hiilivarastoasioissa merkittävin jakolinja on luonnonmetsien ja talousmetsien välillä, ei jatkuvan ja jaksollisen välillä. Metsän käsittelyn päätöksiä ja metsäpolitiikkaa ei kannata tehdä yksityiskohtia osaoptimoiden, vaan pitää nähdä myös iso kuva. Erityisesti se, käytetäänkö puuta fossiilienergioiden ja muovin sijasta. Kaikkea puuta näihin tarkoituksiin ei välttämättä tarvitse hakata Pohjoismaissa tai Euroopassa. Biotalous on globaalisti tärkeä osa vihreää siirtymää.

    *

    Yllä oleva teksti on kommenttini keskusteluun Facebookissa tilillä University of Helsinki. Helsingin yliopiston tiedote 18.11.25 Facebookissa, tiedote linkissä. En olisi otsikoinut noin, että suorastaan riski!

    http://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmastonmuutos/avohakkuut-ja-jaksollinen-metsankasvatus-voivat-olla-riski-maaperan-hiilivarastoille

Esillä 10 vastausta, 9,041 - 9,050 (kaikkiaan 9,556)
1 2 3 … 904 905 906 … 954 955 956