› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,061 - 9,070 (kaikkiaan 9,556)
1 2 3 … 906 907 908 … 954 955 956

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Metsänhoitaja 28.11.2025, 21:23

    Voithan sinä tietenkin saada hyötyä ja rahaa osallistumalla vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla hiilihankkeeseen. Viittaat tässä ehkä myös ’’kaksoislaskentaan’’. Suomen kansallinen raportointi EU:lle ja YK:lle käsittelee valtion päästöjä ja nieluja (LULUCF-sektori).

    Vapaaehtoiset markkinat (VCM) puolestaan tuottavat yrityksille tai kuluttajille hyvityksiä, joita käytetään ilmastoväitteiden tukena, ei kansallisten velvoitteiden täyttämiseen. Osallistuminen esim. vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla metsähiilihankkeeseen ei tarkoita, että maa “luovutetaan valtiolle” tai että sama ilmastohyöty kirjattaisiin kahdesti.

    Kansallinen inventaario ja VCM ovat rinnakkaisia järjestelmiä, joilla on eri kohdeyleisö (valtio vs. yritykset/kuluttajat). VCM-krediittien myötä voit esim. saada lisätuloa kansainvälisiltä markkinoilta, samalla kun Suomi edelleen raportoi metsän hiilinielun osana omaa ilmastotaseensa.

    Kaksoislaskenta ei ole ongelma, koska rekisteröinti ja mitätöinti tehdään läpinäkyvästi ja eri tasoilla (valtio vs. vapaaehtoinen markkina). Yritysten ilmastotukiväitteet perustuvat aina mitätöityihin krediitteihin, joita ei voi käyttää enää uudelleen. Näin maanomistajan hankkeella on todellinen ja yksilöllinen arvo VCM-markkinoilla.

    Kurki Kurki 29.11.2025, 10:43

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011655026.html

    Vastasin aamulla Kimmo Tuomelalle, mutta näyttäisi ettei julkaista.

    Kimmo Tuomela: 
    ”””Metsien talouskäytöstä johtuvat metsäelinympäristöjen
    muutokset (M tot) ovat yhteensä 733 uhanalaisen
    lajin (27,5 % uhanalaisista) ensisijaisena uhanalaisuuden
    syynä (kuva 5). Yli puolella näistä lajeista
    on tarkemmin ottaen lahopuun tai vanhojen metsien ja
    kookkaiden puiden väheneminen ja yli neljänneksellä
    lajeista ensisijaisena uhanalaisuuden syynä on metsien
    uudistamis- ja hoitotoimet.”””

    Tuossa lainauksessa puhutaan metsäelinympäristöjen muutosten aiheuttamista uhanalaista lajeista eikä siinä ole kaikki uhanalaiset lajit. Niitä on kaikkiaan 833 lajia.

    Punaisen kirjan 2019 sivulla 43 taas sanotaan.

    ”Metsät ovat lajimääräisesti sekä uhanalaisille että kaikil-
    le Punaisen listan lajeille tärkein elinympäristö. Uhan-
    alaisista lajeista (CR, EN ja VU) 31,2 % (833 lajia) elää
    ensisijaisesti metsissä (taulukko 5).”

    Kimmo Tuomela: ”””Niittyjä, ketoja, rantoja, ja muita avoimia elinympäristöjä sekä harjunrinteitä heikentävä avoimien alueiden
    sulkeutuminen on 639 lajin (24 %) uhanalaisuuden ensisijainen
    syy (kuva 5).”””

    Tuossakin näitä umpeen kasvamisen uhkaamia lajeja on liian vähän, Perinneympäristöissä sivu 92 sanotaan:

    ”Lajiston uhanalaisuus. Ihmisen muuttamissa elinympäristöissä elää 652 uhanalaista lajia, mikä on neljännes (24,5 %) kaikista uhanalaisiksi arvioiduista lajeista (taulukko 17).

    Lisäksi tulevat paahderinteiden ja paloalueiden lajit, jotka saa selville sivulta 43.
    Paahderinnelajeja on 7% metsien uhanalaisista lajeista 833 eli 58 lajia ja paloalueiden lajeja on 3% eli 25 lajia.
    Yhteensä näitä luonnon umpeen kasvamisen uhkaamia lajeja siis on 652+58+25= 735 lajia.
    Ja kai sinä ymmärrät, että tämä uhanalaisuus ”umpeen kasvaminen” ei ole metsätaloudesta johtuva vaan siitä, että Suomen luonnon tehtävä on kasvaa avoimet alueet umpeen metsää ja se hävittäisi nämä lajit.

     

    Kurki Kurki 29.11.2025, 16:14

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011655026.html

    Näkyy takkuilevan taas mitä julkaistaan Hesarissa. Aki Ikonenhan näkee vastauksen täältä.

    Aki Ikonen: ”””Punaisessa kirjassa ei todellakaan mainita, että Suomen luonto olisi maailman monimuotoisinta, koska se ei ole sitä, et taida ymmärtää mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa.”””

    No ei manitakaan, mutta Punaisen kirjan luvuthan sen todistaa.

    Kaikista arvioiduista metsälajeista n. 10 000 jo n. 95% on elinvoimaisia tai silmälläpidettäviä, kun jättää lehdot (1..2% metsien pinta-alasta ) pois siksi, että ovat jo suojelussa monenlaisten hoitomuotojen vuoksi. Esimerkiksi luontojärjestöjen mukaan lehtoja ei saa päästää kasvamaan vanhoiksi lehdoiksi eli kuusettumaan, vaan suorittaa niissä hoitohakkuita, sillä metsien vanheneminen vähentää radikaalisti muita lehtolajeja kuin lahopuusta riippuvaisia.

    Aki Ikonen:”””Myöskään korkea biodiversiteetti-indeksi ei tarkoita korkeaa monimuotoisuutta, yritä ensin selvittää itsellesi, mistä kirjoittelet. NHM BII on ENNUSTE, joka on tehty viidellä eri sosioekonomisella skenaariolla (SSP) vuodesta 2014 eteenpäin aina vuoteen 2050.”””

    Korkea BII juuri tarkoittaa korkeaa monimuotoisuutta. Eri maiden indeksistä löytyy netistä haulla: ”Biodiversiteetti-indeksi: Suomen luonnon monimuotoisuus EU:n huippua”

    Biodiversity Trends Explorer ei ole enää voimassa ja odotellaan uusia ennusteita. Siihen saakka mennään tuolla maailman parhaalla 96% indeksillä. Tanskalla se oli 45%.

    Aki Ikonen: ”””Mitä tulee vesistöihin, suo-ojitusten on todettu kaikissa tutkimuksissa aiheuttavan ojitusalueiden vesistöille merkittävää ravinnekuormaa.”””

    Kuormitukset ovat luonnon soiden luokkaa ja mitättömät. Luonnontilaisten valuma-alueiden (ei ojituksa) TOC-päästöt ovat keskimäärin suuremmat kuin metsätalouden valuma-alueiden (on ojituksia). Fosforin lisäpäästö luonnontilaisiin soihin nähden on 19..20 g /ha/v, joka vastaa 5..10 sokeripalaa hehtaarille ja typen lisäpäästön 200 g/ha/v aiheuttaa ilmasta tuleva laskeuma. Etelä-Suomessa typpilaskeuma on 4 kg/ha/v.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.11.2025, 18:01

    Monimuotoisuusasiat voisi käsitellä asianomaisessa ketjussa.

    Tässä Petja Pellin ihan asiallisessa HS-jutussa keskustellaan taas ilmastotavoitteista otsikolla: Perus­suomalaiset saa ilmastolain arvioinnista lyömäaseen. Suomen 2035 ilmastotavoite on nyt arvioinnissa, mikä johtaa keskusteluun koko tavoitteen perusteista.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011656639.html

    Kurki Kurki 29.11.2025, 19:27

    No tässä ainakin puhutaan hiilinieluista.

    Minun vastaus Kimmo Tuomelalle:
    Suomen puujalosteissa ulos on mennyt vuosittain jotain 25 Mtonnin edestä CO2-sodontaa ja Nasan satelliitti näyttää Suomelle ja Ruotsille 50 Mtonnin CO2-nielun eli Suomi jää reilusti hiilinieluksi tämänkin jälkeen. Eihän fossiilisten öljyn, kaasun ja kivihiilen päästöjäkään lasketa tuottajamaiden päästöksi, vaan kuluttajamaiden. Miksi pitäisi puujalosteiden viennissä menevä hiili laskea? Ilmeisesti Suomen jalkaanampujien mielestä pitää.

    Kimmo Tuomela tässä opettaa meille kaiken oleellisen hiilinieluista ja moittii sitä, kuinka joutuu aina tyhmille selittämään:

    Vuonna 2023 teollisuuden käyttämästä puusta meni n. 60% massateollisuuteen. Kauanko arvelet niissä tuotteissa hiilen säilyvän? 

    Tätä joutuu toistamiseen selittää. Hiilinielu ja CO2-päästö on kaksi eri asiaa. Metsät toimii hiilinieluina. Kun hiilinielua vähennetään esim. suomessa se lasketaan suomen vahingoksi.</span>

    Öljy ja kivihiili eivät ole hiilinieluja, koska ne eivät enään sido hiiltä. Sensijaan niiden tuotteistamiseen kulunut energia lasketaan tuottajamaiden päästöiksi. Fossiilienergian käyttö lasketaan taas käyttäjämaan päästöiksi. Esim. suomessa liikennepolttoaineiden CO2-päästöt lasketaan suomen päästöiksi.

     

    Scientist Scientist 29.11.2025, 20:44

    BII indeksi mittaa lähinnä luonnon koskemattomuutta (intactnes)? Eli sitä heikentävät mm metsien raivuu pelkiksi yms ja vieraslajien suuri määrä.

    Kurki Kurki 29.11.2025, 22:37

    https://www.nhm.ac.uk/our-science/services/data/biodiversity-intactness-index.html

    Tässähän tuota selvitetään.

    The BII measures biodiversity change using abundance data on plants, fungi and animals worldwide. The Index shows how local terrestrial biodiversity responds to human pressures such as land use change and intensification.

    Suomeksi:

    BII mittaa luonnon monimuotoisuuden muutosta käyttämällä maailmanlaajuisesti kasvien, sienten ja eläinten runsaustietoja. Indeksi osoittaa, miten paikallinen maanpäällinen luonnon monimuotoisuus reagoi ihmisen paineisiin, kuten maankäytön muutoksiin ja tehostumiseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.11.2025, 13:26

    BII saisi nyt mennä muualle, vaikka omaan ketjuunsa?

    Jouduin taas väittelyyn AP:n kanssa… tuleekohan TA kohta mukaan?

    Nostin kissan pöydälle, eli kyseenalaistin koko EU:n ilmastopolitiikan perustan: että metsien hiilinieluilla voidaan pysyvästi kuitata muut päästöt ja olla ns. hiilineutraali maanosa. Katsotaan tulenko kovinkin lytätyksi. EU:ssa kokonaisuutena on kyllä mahdollista vielä lisätä metsiä ja vähentää päästöjä, joten nämä kaksi asiaa voivat lähestyä toisiaan asymptoottisesti. Mutta Suomen alueella yhtälö on hankala.

    AJ:

    <span class=”break-words”>Metsän hiilivarasto ei metsän vanhetessa ehkä varsinaisesti ”täyty”, mutta puuston kasvunopeus hidastuu ja varaston vuotuinen lisäys eli hiilinielu pienenee. Suuri nuoren metsän hiilinielu on siis ilmastopolitiikan paradoksi, jota ei voida ylläpitää pysyvästi. Voidaan kyllä palauttaa lisäämällä hakkuita jälleen lähemmäs kasvun tasoa tai sen yli.</span>

    <span class=”break-words”>Metsien hiilinieluja voidaan paikoin EU:ssa lisätä nuorentamalla ikärakennetta, perustamalla uusia metsiä ja tehostamalla metsien hoitoa. Suomessa näillä keinoilla ei saada suurta parannusta aikaan, kun metsättömiä ja hoitamattomia alueita on vähän ja metsien ikärakenne on liki optimaalinen.</span>

    <span class=”break-words”>Juuri nyt meillä metsäteollisuuden suhdanteen heikentyessä ikään kuin kokeillaan sitä professorien Ollikaisen ja Pukkalan arviota, että maltillinen hakkuiden vähentäminen 10 vuoden ajan sallisi suuremmat hakkuut myöhemmin puustopääoman kasvatuksen ansiosta. Heidän mukaansa hiilineutraalius olisi edelleen mahdollista saavuttaa ilman suuria kansantalouden tappioita.</span>

    <span class=”break-words”>Keinoista kannattaa metsien osalta valita vähemmän riskipitoisia. Vähäriskisinä voisi ehkä pitää tuhkalannoitusta, metsittämistä, ennallistamista ja lisäsuojelua. Puuntuotannon kannalta riskejä lisääviä ovat tiheyden nosto ja kiertoajan kasvattaminen. Nämä metsänomistajien taloutta heikentävät muutokset pitäisi korvata esimerkiksi hiilimarkkinoiden avulla, jos halutaan käyttää kannusteita eikä sääntelyä.</span>

    AP:

    Hiilinielussa on kysymys metsään varastoituneen hiilen kokonaismäärästä. Se ei kasva metsiä nuorentamalla, vaan päin vastoin pienenee. Tästä näkökulmasta katsottuna metsiemme ikärakenne on kaikkea muuta kuin optimaalinen. Talousmetsien hiilivarasto on pienentynyt kasvaneiden hakkuiden, lyhentyneen hakkuukierron ja osittain myös liian rajujen harvennusten ja poimintahakkuiden vuoksi. Kuten Syken raportissa todetaan, kierron pidentäminen on kustannustehokkain ja nopein keino. Sellainen oli käytössä vuoteen 2014 ja kymmenien vuosien aikana toimivaksi todettu. Jopa hallitusohjelmassa on mainittu kierron pidentäminen. Tiheyttä tulee nostaa estämällä ylimitoitetut harvennus- ja poimintahakkuut, mikä ei lisää puuntuottajan riskiä. Muut kommentoijan mainitsemat keinot ovat ihan eri kertaluokkaa tehottomuudessaan. Muutos pitää saada aikaan talousmetsissä, sillä sellaista määrää metsää ei voida suojella, että pelkästään se pelastaisi hiilivarastot ja pysäyttäisi luontokadon.

    AJ:

    Jos maaperä jätetään pois, positiivinen hiilinielu tarkoittaa, että metsiemme puustoon sitoutuu edelleen joka vuosi enemmän hiiltä kuin mitä hakataan pois. Talousmetsien puuston hiilivarasto ei ole pienentynyt, mutta se on toki huomattavasti pienempi kuin luonnonmetsien hiilivarasto. Eli väitteen ’metsien hiilivarasto on pienentynyt’ totuusarvo riippuu siitä mihin ajankohtaan Suomessa verrataan.

    Nykyisessä Suomen ja EU:n hiilineutraaliuden laskentatavassa suurikaan hiilivarasto ei auta meitä. Laskenta kun vaatii, että sopimusmaan metsien hiilinielu tulee olla positiivinen maailman tappiin: maaperän ja puuston yhteenlasketun hiilivaraston vuotuisen kasvun tulisi olla vähintään yhtä suuri kuin muut päästöt. Tällaista tilannetta ei ole ymmärtääkseni mahdollista ylläpitää pysyvästi. Laskentatapa on siis kelvoton jatkoon. On outoa että tällainen vaatimus on tullut aikoinaan hyväksytyksi EU:n metsäteollisuusmaissa.

    Painopisteen siirtäminen hiilen varastointiin eli pitempiin kiertoaikoihin ja tiheämpiin metsiin metsiin lisäisi kyllä hiukan monimuotoisuutta, mutta olisi riskialtista muuttuvassa ilmastossa. Puiden vihreä latvusmassa saattaisi pienentyä liikaa ja metsätuhoriskit kasvaa.

    Metsätalouden kannattavuutta kiertoaikojen pidennys heikentäisi, koska uudistaminen ja hoito ovat kallistuneet eli talouden puolesta pitäisi päästä pikemminkin nykyistä lyhyempiin kiertoaikoihin. Korkoa korolle laskurilla voidaan osoittaa, että metsätaloudessa mahdollinen korkotuotto sijoitukselle on suuruusluokkaa 2 – 4 prosenttia ja kvartaali on 25 vuotta. Ei voida oikein kasinotalouteen verrata.

    No, voidaan yrittää optimoida monta hyötyä yhtä aikaa, eli vähentää hakkuita vähän, kuten Ollikainen ja Pukkala ehdottivat.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011656639.html

    MaalaisSeppo 30.11.2025, 14:14

    Metsien hiilitaseessa pitää selvemmin erottaa puuston ja maaperän osuus. Puustoonhan sitoutuu koko ajan hiiltä lisää. Maaperä on toinen juttu. Siitä on tullut joidenkin mukaan päästölähde. Tässä päästössä tulee erottaa erilleen se osuus, johon mo voi vaikuttaa ja se osuus (ilmastonmuutos), johon mo ei voi vaikuttaa. Eli tosiasiat pitää ensin tunnustaa, jotta voidaan päästä eteenpäin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.11.2025, 14:21

    Kyllä. Tosiasia on myös se että vaikka maaperän poistaisi, mikä olisi edistystä, metsävarojen jatkuva lisääminen on hyvin takkuista Pohjoismaissa. Onnistuu muualla jos vaikka laidunmaata saadaan metsitettyä. Ilmastonmuutos lisää kasvua hiukan. Jatkuva kasvatus rehevillä turvemailla voi alentaa maaperän päästöjä hiukan.

    Pienistä puroista ja eristä saadaan kyllä apua, mutta perusasia eli hiilineutraalius maankäytön avulla on hankala tavoite. Jos asiaa nyt esitettäisiin EU:ssa, tulisiko enää hyväksytyksi? Ainakin pitäisi arvioida vaikutukset muualla yhteiskunnassa tarkasti.

Esillä 10 vastausta, 9,061 - 9,070 (kaikkiaan 9,556)
1 2 3 … 906 907 908 … 954 955 956