Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,231 - 9,240 (kaikkiaan 9,566)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Rane2

    ”Suomessa taas sorruttu liikaa monimutkaisuuden ja moniin epävarmoihin patametreihin”

    Se mihin ei hiilinielukeskustelussa ole puututtu on että mitä saavutettaisiin ilmastomielessä  jos Suomessa rajoitettaisiin hakkuita?

    Vastaus on valitettavasti että ei yhtään mitään.Ilmasto ei kylmenisi tai ilmaston lämpeneminen ei hidastuisi niin paljoa että sitä voisi mitenkään havainnoida tai mitata.Jostain syystä myöskään tutkijat,jotka vaativat hakkuiden vähentämistä,eivät ole esittäneet mitään lukuja asiasta.

    Varmasti myös näihin ilmastolaskentamalleihin voisi syöttää Suomen hiilinieluiksi suuremmat luvut (hakkuita rajoitettu) mutta jostain syystä näin ei ole tehty tai ainakaan ole esitelty.Olisi nimittäin mukava tietää mitä tuollaisella taloudellisella uhrauksella saa reaalisesti aikaan.

    Ranen arvaus on että Suomen hakkuurajoitusten mahdollinen laskennallinen viilentävä vaikutus maapallon ilmastoon on korkeintaan asteen sadasosia…

    Visakallo Visakallo

    Kyllähän Ranen tuossa edellä kertomaa on aika vaikea miksikään muuksi muuttaa. Suomessa on lähdetty turhan monimutkaisiin laskelmiin ja mallinnuksiin, vaikka muuttujia on luotettavan lopputuloksen kannalta edelleen  liikaa. Olisiko syytä ottaa oppia vaikkapa Italian tai muidenkin Välimeren maiden tavastaa hoitaa tämänkaltaisia asioita? Suomen on jo ihan pakko alkaa pitää omia puoliaan, muuten meille tulee kyllä noutaja!

    Tolopainen Tolopainen

    Kun EU jäsenmaksu lasketaan BKT:stä, Suomi maksaa sinne paitojen pesusta, vaikka tuotannollinen toiminta vähenee koko ajan ja kaikki on kallista näin pohjoisessa. Jäsenmaksumme nousee taas ensi vuonna, vaikka talus pyörii velan varassa. Otamme miljardin lainaa ja lähetämme Brysseliin. Jäsenmaksu olisi sama, vaikka meillä olisi talous ylijäämäinen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Logiikka menee kai niin että jos Suomi on hiilineutraali, niin suomalainen ei toiminnallaan kiihdytä ilmastonmuutosta. Jos jokainen maa pääsee tähän tavoitteeseen, muutos pysähtyy. No käytännössä ei, vaan takaisinkytkennät kuten ikiroudan sulaminen saattavat kiihdyttää ilmiötä edelleen. Kuitenkin jo nykyiset toimet ovat ehkä jo rajoittaneet lämpötilan nousua maapallolla, kertoo Markku Kulmala. Eli ei kuumene 3-4 astetta vaan ehkä 2. Tähän on mahdollista sopeutua.

    Vaikka torjunta erityisesti energiasektorilla edistyy, ongelmana on edelleen jatkuva väestön kasvu ja kasvava kulutus. Maapallon resurssit eivät tahdo riittää. Kuten se ruotsalainen poroisäntä totesi rautateiden ja sähkölinjojen puristuksessa: miksi maapallo pitää tuhota, että sen voi pelastaa. Väitti että poro karttelee sähkölinjoja, mutta ehkä se menee sinne kun on tarpeeksi nälkä.

    Tolopainen Tolopainen

    Kolmella moottorikelkalla ja dronella ajettiin kymmentä poroa. Ei tuo nyt kovin ekologiselta vaikuttanut, paljonko katkeili taimia kun ajelivat taimikoissa.

    Kurki Kurki

    Jos tuo Kurki pitää paikkansa, eikö meidän talousmetsien kivennäismaaperän pitäisi olla edelleen jonkin suuruinen nielu, eikä lähes nolla kuten inventaariomme esittää?

    Tuo 40 tn/ha oleva pitkällä ajalla ennen 1960-lukua olleen metsien  kasvun 4 m3/ha/v karikkeista syntynyt C-varasto ei ole nielu.

    Nyt kun kasvu etelän metsissä on n. 7 m3/ha/v, niin 1960-luvun jälkeen uutta varastoa on alkanut kerääntyä 3 m3/ha/v lisäkasvulla tuon 40,0 tn C-varaston päälle. Se olisi nielu ja sen suuruus olisi jokin ajan kuluttua 3/4*40=30 tn. Sitä en tiedä missä ajassa syntyy, mutta uskoisin, että varasto  saavuttaa maksiminsa  aiemmin kuin 10 000 vuodessa, jonka jälkeen varaston poistuma on yhtä suuri kuin sinne tuleva vuosittainen täydennys ja vakio C-syötöllä pysyy sitten 30 tonnissa. Kaikkiaan maaperässä olisi sitten C-varastoa 70 tonnia.

    Suomessa näytetään ajattelevan, että varasto saavuttaa maksiminsa aika luhyessä ajassa ja siksi Suomen vuosittaisesta C- karikesyötteestä vähennetään sieltä hajoava hiili ja nielu on nyt nollan tuntumassa.

    Ruotsissa varaston muodostus C-karikesyötöllä kestänee sitten pitempään eikä vielä ole alkanut purkautumaan. Siksi kaikki hakkuissa syntyvä C-karikesyöte lasketaan C-nieluksi eikä ole vähennyksiä.

    Näin olettaisin.

    linkki. https://www.metsalehti.fi/artikkelit/mielipide-suomen-metsat-ja-metsatalous-eivat-aiheuta-ilmastonmuutosta/#e6075564

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miten Kurki teoriasi kanssa osuu yhteen metsien hiilinielujen kuvaaja alkaen v. 1990 jossa aiempi kivennäismaan maaperän nielu on lähes hävinnyt? Olen kuvitellut että Suomen malli ei ota kantaa maaperän hiilivaraston kokoon.

    MaalaisSeppo

    Hiilinielujen käsitettä pitäisi selventää. Äkkinäinen voi pian päätellä, että metsä on varsinainen nielukone, kun metsän kasvusto nielee hiiltä ja maaperäkin, kun siitäkin sanotaan nieluksi. Mulla ilmeisesti puulämmitteisen saunan pesäkin on nielu.

    Kurki Kurki

    Mulla ilmeisesti puulämmitteisen saunan pesäkin on nielu.

    Maaperään tulee esim talousmetsien kasvusta ja hakkuista juurien ja kantojen kautta elävää ja lopulta kuollutta biomassaa ja kun syöte on jatkuvaa, niin syntyy varasto, joka pysyy vakiona vakio syötteen myötä. esim luonnontilaiset metsät ja talousmetsät.

    Myös maanpinnelle tulevasta karikkeesta kuten oksista, lehdistä ja neulasista sadevesi vie osan niiden hiilestä maaperään.

    Tuhkassa on myös palamatonta hiiltä, joten metsäpalojen jälkeen luonon metsissä sadevesi vie sitä maan sisään.

    Scientist Scientist

    Ei kai kivennäismaan maaperän hiilivarastolla ole mitään ylärajaa johon se täyttyy. Sitä on kerääntynyt yli 10000 vuotta jääkauden jälkeen. Välillä ollut lämpimiä kausia jolloin se on voinut olla päästölähdekin mutta enimmäkseen se on nielu. Suomen maaperästä löytyy porasmalla jäljet noin 5-6 jääkaudesta.

    Ruotsin metsät ovat melko samanlaisia, samoin metsätalous. Vaikea uskoa että Ruotsissa tilanne kivennäismaiden kohdalla eroaisi paljoa Suomen tilanteesta. Ojitetut  suometsät ovat asia erikseen, niitä Suomessa on paljon enemmän

     

Esillä 10 vastausta, 9,231 - 9,240 (kaikkiaan 9,566)