› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,241 - 9,250 (kaikkiaan 9,735)
1 2 3 … 924 925 926 … 972 973 974

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 27.12.2025, 18:24

    Linkki:  https://www.metsalehti.fi/artikkelit/mielipide-suomen-metsat-ja-metsatalous-eivat-aiheuta-ilmastonmuutosta/#e6075564

    Tässä Ilvesniemi tuota kivennäismaiden hiilinielua selittää. Kyllä C-varastolla on yläraja.

    Ruotsin orgaanisen maaperän + muut  päästöt 7+1=+8 Mtn vastannee Suomen ojitettuja soita, joidenka samat päästöt ovat n.+11+2= +13 Mtn. On siellä Ruotsissakin ojitettuja turvemaita.

    Ruotsin laskennassa voisi tuo ”kuollut orgaaninen materiaali” olla luonnon poistuma ja hakkuiden hukkapuu, jota Suomessakin vuonna 2024 kertyi 15,9 milj.m3. Missäs nuo Suomen laskennassa ovat? Ovathan nekin karikesyötettä. Linkki alla.

    Linkki: https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-alueittain-2024

    Scientist Scientist 29.12.2025, 12:37

    Ruotsin  khk laskennan Kuollut orgaaninen materiaali voi olla kuollut puu, karike ja hakkuutähteet. Mutta miksi se on heillä merkittävä nielu kun se on meillä lähinnä päästö lähde?

    Kurki Kurki 31.12.2025, 21:42

    Open AI kertoo Ruotsin tavasta laskea CO2-nielu.

    Ruotsin kivennäismaiden hiilinielun laskenta perustuu yhdistelmään suoria maastomittauksia ja kehittyneitä dynaamisia malleja. Toisin kuin Suomessa, jossa on käytetty Yasso-mallia, Ruotsi on perinteisesti hyödyntänyt raportoinnissaan.

    Luke laskee juuri samalla varastoperiaatteella kivennäismaiden CO2-nielun eli vastaa Suomen kivennäismaiden taselaskentaa (SOM+DOM), joka on erotus maaperään tulevasta karikenielusta ja varaston vanhimmasta päästä purkautuvista CO2-päästöistä.

    ”Kuollut orgaaninen materia” Ruotsin hiilinielulaskennassa tarkoittaa hiilivarastoa, joka koostuu kuolleesta puuaineksesta karikkeesta.

    Kuollut orgaaninen materia = kuollutta kasvi- ja eläinainesta (esim. kuolleet puut, lehdet, neulaset, juuret, lahopuu, maaperän eloperäinen aines)

    Suomessa ei ole tätä nielua. Vaikuttaisi olevan ylimääräinen karikenielu, sillä onhan karikkeet laskettu myös kivennäismailla ja turvemailla varaston muutoksen yhteydessä, mutta näitä kahta karikenielua luonnon poistumaa ja haakkuuhävikkiä ei mainita ollenkaan.

    Miten Ruotsi laskee orgaanisten maiden päästöt?

    Varastoperiaate Ruotsissa orgaanisten maiden (turvemaiden) CO₂-päästö tai -nielu määritellään maaperän hiilivaraston muutokseen Päästö = hiilivarasto(t₂) − hiilivarasto(t₁).
    Tämä perustuu toistuviin maaperämittauksiin (turpeen hiilipitoisuus, tiheys, kerrospaksuus).

    Ruotsin ”orgaanisen maaperän” päästö vastaa Suomen orgaanisen (turvemaiden)  maaperän (SOM+DOM) taselaskentaa, joka on erotus maaperään tulevasta karikkeesta ja turvemaapäästöistä.

    Luken Annika Kangas ei sitten antanut joulukuussa (kuten piti) mitään raporttia Ruotsin ja Suomen eroista laskea hiilinielu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.12.2025, 22:38

    Annika on tainnut saada lisäaikaa.

    Kivennäismaiden karikenielun hupeneminen pitäisi selittää jotenkin. Luonnonpoistuma ja hukkapuu kai kuitenkin ovat mukana kokonaispoistuman laskennassa, siinä kuin hakkuupoistuman latvat ja juuretkin.

    Kurki Kurki 1.1.2026, 08:11

    Luonnonpoistuma ja hukkapuu kai kuitenkin ovat mukana kokonaispoistuman laskennassa, siinä kuin hakkuupoistuman latvat ja juuretkin.

    Ovat tietenkin mukana hakkuusäästöä laskettaessa, mutta niistähän pitää varastoperiaatteella laskea vielä joko nielua tai päästöä. Tuo hakkuuhukkapuu voisi olla mukana karikkeissa, mutta missään en ole nähnyt kummastakaan mitään mainintaa. Ovat vielä runkopuuta eivät kariketta.

    Haakuiden hukkapuu ja luonnonpoistuma viime vuonna olivat runkopuuta 15,8 milj.m3.

    https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-alueittain-2024

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.1.2026, 08:27

    Varaston lisäys on varmaan juuri se kiv. karikenielu joka on kutistunut. Luulisi että noin suuresta karuketuotannosta jäisi jotain varastoonkin. Turvemaan hajotusmallin arvellaan liioittelevan hajotustoimintaa, mutta kivennäismaan osalta en ole vastaavaa arviota nähnyt.

    Kurki Kurki 1.1.2026, 09:56

    Turvemaan hajotusmallin arvellaan liioittelevan hajotustoimintaa,

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/fdb06a91-4be5-46db-91c5-b24bda254418

    Linkistä :Asikkalassa ja Tammelassa tehtyjen mittausten mukaan vuosi avohakkuun jälkeen hiilidioksidipäästö oli enimmillään yli 30 tonnia hehtaarilta, kun poimintahakkuiden jäljiltä vuotuinen määrä jäi alle kymmeneen tonniin.

    Artikkeli ei nimeä tutkimuksia.

    Tammelan Lettosuolta on tämä Ojasen ym tutkimus,

    https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1

    jossa avohakkuun turvemaa oli toisena vuonna -3 tn CO2-nielu, kun poistaa hakkuutähteet päästöistä.

    Tammelan Lettosuo löytyy Paikkatietoikkunasta haulla Lettosuo.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.1.2026, 10:37

    Ongelmana on yksittäisten tutkimusten ja olosuhteiden suuri hajonta joka pitäisi saada kiinni malliin, jotta sillä voisi kuvata koko Suomen alueen kaikkien kiv. ja turvemaan kasvupaikkojen hajotusta. Jos kokonaisuus ei ole hallinnassa, tulee harhaa ja systemaattista virhettä. Puiden kasvun mittaaminen on helpommin hallittavissa oleva ongelma, kun siinä periaatteessa riittää, että tekee riittävän kattavat mittaukset ja niistä mallit. Karikkeen ja maaperän hiilen hajoamisen mittaaminen on paljon hankalampaa ja hitaampaa.

    Mittaaminen ei olisi niin akuutti ongelma jos muutettaisiin tapaa jolla EU asettaa ilmastopolitiikan tavoitteensa. Tavoite voisi olla edelleen hiilineutraalius, vaikka se ei todellisuudessa toteudu, kun siinä ei huomioida kaikkea vientiä ja tuontia kattavasti. Jäsenmaiden sakoilla uhkailu kuitenkin pitää lopettaa.

    MaalaisSeppo 1.1.2026, 11:53

    Metsän hiilinielukäsitteitä tulisi selventää. Jotkut esittävät, että maaperä olisi hiilinielu. Sitä se ei suinkaan ole, vaan hiilivarasto. Ko varaston muutos pitäisi sitten laskea metsien hiilitaseeseen.

    Suomen ja Ruotsin metsien hiilitaseessa on suuri ero nimenomaan maaperän osalta. Osittain tämä voi johtua siitä, että hakkutähteiden käyttö energiana on Suomessa suurempaa (ehkä, en tiedä). Pitäisin kuitenkin parempana Suomen mallia, koska täällä hakkutähteiden voimalaitoskäyttö hyödyntää täysin ko käytön osalta hakkuutähteiden hiilen. Metsään jääneiden tähteiden hiili tulee vain osittain hyödynnettyä.

    Ongelmana on hiilen kaksoislaskenta. Maankäyttösektorille on omat tavoitteet. Jos hakkutähteitä ei kerättäisi eikä myöskään energiapuuta, maankäyttösektorin tilanne parantuisi huomattavasti, mutta energiasektorin tilanne heikkenisi enemmän kuin maankäyttösektorin paranisi.

    Lisämausteen asiaan tuo ilmastomuutoksen vaikutus maaperän hiilitaseseen. Ilmastonmuutos kiihdyttää mm maaperän hakkutähteiden ja karikkeiden hajoamista. Pitkässä juoksussa on minusta parempi, että hakkuutähteet hyöödynnetään nopeasti, eikä jätetä maaperään ilmastointimuutoksen armoille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.1.2026, 12:00

    Käsitteet ovat ihan selvät mutta niitä käytetään väärin. TA on keksinyt käsitteen hiilitase jota ei muka huomioida. Toinen väärin käytetty on hiilen sidonta jolla tarkoitetaan välillä nielua ja välillä varastoa. Nielu on yksiselitteisesti varaston muutos aikayksikössä, ja kun sen muistaa, raportit ja kaaviot ovat ihan selkeitä.

Esillä 10 vastausta, 9,241 - 9,250 (kaikkiaan 9,735)
1 2 3 … 924 925 926 … 972 973 974