Metsien hiilinielu

Päästö suon avohakkuulta riippuu paljon olosuhteista: jos vesipinta nousee haihduttavan puuston poistuttua, turvemaaperän hajoamispäästö voi jopa alentua verrattuna tilanteeseen ennen avohakkuuta. Päästöjen arvailusta ja kauhistelusta pitäisi päästä päästöjen hallintaan. Ennallistaminen tulee osaksi suometsien hoidon repertuaaria. EU:ssa on annettu suuntaviivat, että heikentyneet ekosysteemit pitää palauttaa johonkin parempaan tilaan, mutta me saamme itse määritellä mitkä ovat kiireellisimmät kohteet. Suuri osa ojitetuista soista on jo ennallistumassa itsekseen eikä vaadi välttämättömiä lisätoimia.

Kun Luken kelkka kääntyi -jutun kommenteissa pidetään mittaamista parempana kuin mallittamista päästöjen laskennassa eli että Ruotsin malli olisi maaperän osalta parempi kuin meidän tapa. Maaperän osalta olosuhteiden vaihtelu on kuitenkin niin suuri että mittauksiin pohjaava arviointi tulisi hyvin kalliiksi. Kun miettii että pitäisi saada kiinni maan etelä- ja pohjoisosa, erilaiset kasvupaikkatyypit ja puulajit, kivennäismaat ja suot erilaisine ojitustilanteineen niin tehtävä on varsin haasteellinen suorittaa pelkästään mittaamalla. Mittauspisteiden välialueille joutuu sitten kuitenkin interpoloimaan estimaatin maaperän hiilitaseelle. Parempaan tarkkuuteen luultavasti päästään, kun hahmotetaan ja mallitetaan miten maalaji, ojitustilanne, lämpösumma, sademäärä, puulaji ja karikesyöte vaikuttavat maaperässä.

Scientist ille huomauttaisin, että Kurki oikoo asioita, mutta perusvire väittämissä on oikeansuuntainen.

Minua ei nämä suoasiat paljoa kiinnosta, kun minulta puuttuu kokemusperäinen tieto. Vilkaisin kuitenkin tuota Korkiakoski et al tutkimusta. Ihan hyvä tutkimus tieteellisessä mielessä. Mutta sanoisin, että täyttä huuhaata noin yleisarvosteluna. Näyttivät keskittyvän päästöihin. Sellaiseen tutkimukseen ilmeisesti pystyy parhaiten lypsämään rahaa yhteiskunnalta.

Minusta tällaisissa tutkimuksissa pitäisi, ainakin sivuhuomautuksena, puhua myös olemassaolevista nieluista. Lähtisin siitä, että jos meillä on avohakattu suo niin ennen avohakkuuta siellä ei ole hakkuutähteitä. Avohakkuuhetkellä nuo hakkuutähteet muuttuvat nieluksi (sanoo IPCC, mitä sanoo). Tuosta nielusta vähennetään hakkuutähteiden päästö. Silloin saadaan esille kokonaisvaikutus.

Hakkuu vähentää hakkuupoistuman ja siirtää loput hakattujen puiden biomassasta elävästä puustosta kuolleeseen orgaaniseen varastoon. Puuston kasvu on mitattavissa, mutta biologiset hajotusprosessit joudutaan mallittamaan. Näihin on ilmeisesti tulossa parannuksia lähiaikoina, mikä ilmeisesti auttaa turvemaiden maaperän tasetta.

Varsinainen ongelma ei ole kuitenkaan tieteessä vaan politiikassa. Meillä EU:ssa näperrellään pikkuasioiden kanssa ja kuristetaan valmistava teollisuus sääntelyllä, kuten nyt juurikin meidän metsäteollisuus. Sen sijaan muualla ei tällaisia rajoitteita tunneta? Kiinassa tuotetaan koneet punaisina paperia ja kartonkia länsimarkkinoille keinotekoisen alhaisilla (Kiinan valtion tukemilla) hinnoilla. Ilman estoja kaivetaan Grönlannin (?) mineraalit ja nostetaan Venezuelan öljyt. Drill Baby Drill!