› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,281 - 9,290 (kaikkiaan 9,308)
1 2 3 … 928 929 930 931

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • siniluoto 6.1.2026, 10:31

    Kasvit käyttävät hiilidioksidia yhteyttämiseen ja kaikki ns vapautuva CO2 on tarpeen kasvun mahdollistamiseksi.

    Joten niitä päästöjä on turha laskea. Sen sijaan luontokato ei ole hyväksi.

    Metsäkato on sallittu kaikelle muulle paitsi maataloudelle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.1.2026, 11:09

    Päästöjä tarvitsee laskea että voimme raportoida ne, ja jotta voimme muuttaa metsien käsittelyä vaikuttavimmista kohdista, jos päästöjä halutaan alentaa.

    Korkiakoski 2019. Aika kiva ja havainnollinen tutkimus, paitsi lämmön haihtumisen merkitys kokonaisuudessa jäi epäselväksi.

    Fig 8. Avohakkuun jälkeen turvemaaperän (ff) hiilidioksidipäästö alenee, kun veden pinta nousee ja vähemmän turvetta on hapellisena. Toisaalta metaanin ja typpioksiduulin päästöt kasvavat. Miksi typpioksiduulia tulee noin paljon, on mysteeri. Maaperä on silti edelleen kokonaisuutena päästö kuten ennen avohakkuutakin.

    Fig 9. Avohakkuun jälkeen hakkuutähteiden osuus (harmaa osuus pylväästä) on aluksi noin puolet ekosysteemin kokonaishengityksestä (Reco), mutta sen osuus alenee kun aikaa kuluu.

    Ekosysteemi on kokonaisuutena avohakkuun jälkeen päästö (Table 2, Figure 7), koska yhteytys eli hiilidioksidin sidonta eli nielu GPP on pienempi kuin hengitys. GPP olisi havainnollisempi esittää miinusmerkkisenä eli nieluna myös Taulukossa 2 kuten kuvassa 7.

    Kun aikaa kuluu muutamia vuosia, pintakasvillisuuden ja taimien nielu kääntyy suuremmaksi kuin on turvemaaperän ja hakkuutähteiden yhteenlaskettu päästö. Sama kivennäismailla, mutta siellä maaperän osuus on pienempi kokonaisuudessa. Jatkuvassa kasvatuksessa ja harvennushakkuissakin käy samat, mutta ekosysteemi ei todennäköisesti heilahda päästön puolelle, ellei pahoja tuhoja puustolle tule. Ei tästä kannata repiä pelihousuja, vaan tase kiertoajan mittaisena aikana ratkaisee.

     

    jupesa 6.1.2026, 11:47

    Paljonko hiilinielu kasvaa, kun jalostetun alkuperän puut lisää kasvua n. rekkakuormallisen/kiertoaika/ha ?

    Yleensä hiilitaselaskelmissa ei huomioida avohakkuun jälkeen syntyvän pintakasvillisuuden ja vesakon sitomaa hiiltä.  Se muuttaa tilannetta paljon paremmaksi .

    Perko 6.1.2026, 11:58

    Saattaa  mätänevä ryönä minkä on kasvanut muuttua kasvihuone kaasuksi . Vain massan määrä vaikuttaa  lopputulokseen ei juurikaan jalostus muuhun kuin kuluhjen kasvuun korkoineen.

    jupesa 6.1.2026, 12:04

    Saattaahan se uuninpankolta katsoen näyttää siltä , että jalostuksella ei ole merkitystä. Käytännössä kuitenkin kasvu lisääntyy parhaimmillaan kymmeniä %:ja. Laatu myös paranee. Varsinkin ra-koivulla jalostuksella on saatu hyvin huomattavia parannuksia kasvuun. Varmaan tympäisee ukkoa joka tuputtaa valheitaan 50 vuoden tyhjäkäynnistä , kun todellisuudessa päätehakkuuseen päästään n. 40 vuoden kasvatuksen jälkeen .

    Pääosassa hiilen kertymisestä on alkuvuosina ennen taimien varttumista vesakko. Kun se aikanaan niitetään , taimet on ehtineet kasvaa hyvään kokoon ja jatkavat myös hiilen sidontaa koko ajan paremmin.

    siniluoto 6.1.2026, 12:54

    Hiilihössötys osoittautuu vielä vuosituhannen huuhaaksi.

    Oikeat tutkimukset ovat jätetty julkaisematta typerän median johdosta ja tietämättömien poliitikkojen ansiosta.

     

    PenttiAKHakkinen 6.1.2026, 13:00

    Taas näyttävät pakahe ja AJ olevan vaudissa puolustamassa yksisilmäistä tutkimusta (Korkiakoski et al).

    Jo aikaisemmin olen huomauttanut, että metaanilaskenta pitäisi ensin hallita, jotta tämä maaperänielulaskenta tulisi kohdalleen.

    Tuolla aikaisemmin jo huomautin, että avohakkuun hetkellä hakkuutähteet ovat nielu ja niiden päästö pitää vähentää tuosta nielusta. Voinemme siirtyä seuraavaksi maanalaiseen nieluun. Hakkuuhetkellä juurakko jää maan sisään ja on nielu. Juurakkojen hajoamisprosentti on noin 1%. Tarkoittaa, että juurakkojen elinikä on 100 vuotta ja max biomassakertymä 100 x vuotuinen juurakkosyöte. Tarkoittaa myös,  että tuolle suolle on täytynyt tehdä avohakkuita jo vähintään 100 vuotta, jotta tutkimus olisi edes lähellä totuutta. Kysymys kuuluukin, oliko tuo suo ojitettu metsätalouskäyttöön jo n 170 vuotta sitten? Jos kyseessä on ensimmäinen avohakkuu niin tutkimuksen loppupäätelmät ovat täyttä huuhaata.

    IPCC n huutoäänestysporukat näyttävät olevan takertuneita päästöjen korostamiseen ja raportointiin, kun sitä voi käyttää lyömäaseena milloin karjataloutta milloin metsätaloutta vastaan.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 6.1.2026, 13:02

    Hiilihössötys taitaa olla suomalainen kotoperäinen huuhaa. Reaalimaailman kanssa taitaa  loppujen lopuksi olla aika vähän merkitystä. Kait jotkin varmistavat itselleen selustaa, ettei tarvitse maantapaa, eli pahoittajien edessä anteeksipyydellä.

    Visakallo Visakallo 6.1.2026, 13:07

    Perko: ”Vain massan määrä vaikuttaa  lopputulokseen ei juurikaan jalostus muuhun kuin kuluhjen kasvuun korkoineen.”

    Perko tuli tuossa kiteyttäneeksi, ettei tiedä nykyjan metsänhoidosta eikä yleensäkään metsätaloudesta mitään. Elää yli puolivuosisadan takaisessa menneisyydessä, ja kopio jatkuvasti toisten kirjoittami tekstejä, mainitsematta koskaan, kenen ne kulloinkin ovat. Torjuu aina kaiken faktatiedon, joka on syntynyt metsätaloutta jo puoli vuosisataa pääelinkeinonaan harjoittaneen toiminnasta. Mikä tarkoitus tuommoisella palstalla roikkumisella on?

    Metsäkupsa Metsäkupsa 6.1.2026, 13:20

    Taitaa elää omassa kuplassaan, epäilen onko metsää lainkaan itsellä. Ja jos on, niin kovin pohjoisessa taitaa olla. Ainakin jos kirjoitusten jaksollisen kasvatuksen aikajanaa vertailee omiin kokemuksiini täällä etelämmässä. Puut taasen jk metsässä kasvavat näköjään melkoisesti, joten taitaa olla  pöydänääressä ilmasta kopattua potaskaa.

Esillä 10 vastausta, 9,281 - 9,290 (kaikkiaan 9,308)
1 2 3 … 928 929 930 931