› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,411 - 9,420 (kaikkiaan 9,470)
1 2 3 … 941 942 943 … 945 946 947

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 22.1.2026, 22:00

    Ojitetut suometsät pitäisi laskea erikseen.

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552

    Katselin linkin Lettosuon tutkimusta NEE osalta, joka näkyy laskevan 300..400 g-CO2/m2 vuosittain ja kun NEE näkyy olevan kuudentena vuonna 820 g-CO2/m2, niin se olisi parin kolmen vuoden päästä jo lähellää nollaa, kun samalla GPP kasvaa myös n. 300 g-CO2/m2/v, niin voisi sanoa:

    1. Avohakkuun jälkeen Lettosuo kääntyy CO2-nieluksi noin 8…10 vuotena, jota se oli ennen avohakkuuta n. – 3 tn/ha/v, joka sitten korvaa tämän alku notkahduksen 50 vuoden aikana ennen kohteen päätehakkuuta.

    2. Tällaiset ravinteikkaat Lettosuon tapaiset metsää kasvavat suot ovat ilmaston kannalta neutraaleja.

    3. Näillä muutaman vuoden tutkimuksilla luodaan valheellista kuvaa suo-ojituksista, kuinka ne ovat valtavia päästölähteitä suurimmaksi osaksi hakkuutähteiden vuoksi, jotka Ruotsissa ovat nieluja, kun jätetään kertomatta, että metsän koko kiertoaika huomioiden, niillä ei ole ilmastovaikutuksia yhtään enempää kuin kivennäismaiden maapohjillakaan tai luonnontilaisilla metsilläkään.

    PenttiAKHakkinen 22.1.2026, 23:40

    Minä yritän tehdä aina järkevyystarkasteluja laskentatuloksille.

    Lettosuon tapauksessa tulin siihen tulokseen, että hakkuun jälkeen alueelle oli tullut nopeasti hajoavaa biomassaa 90 m3. Minusta alue on nettonielu kasvun osalta vasta kun tuo biomassa on saavutettu. Olisiko 25 vuotta hyvä arvio. Ja sitten pitäisi vielä kuroa umpeen turpeen ja juurakoiden hajoaminen. Tuntuisi, että kiertoajan läpi laskettuna tuo suo on nettonielu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.1.2026, 07:56

    Oletko nyt Kurki ihan varma tuosta? Miksi khk-inventaariossa sitten on se yli 10 milj.ekv-tn org.maaperän päästö? Ei parempi ole Penankaan laskenta: jos jokainen avohakkuuala aletaan laskea lähes ikuiseksi päästöksi, me ei saavuteta hiilineutraaliutta ikinä. Eli teistä toinen yli- ja toinen aliarvioi nieluja. Jos nyt pitäydytään siinä khk-inventaarion laskennassa vielä? Se on ainut edes jotensakin vertailukelpoinen muiden maiden kanssa.

    PenttiAKHakkinen 23.1.2026, 08:17

    AJ lle toteaisin, että minun laskelmilla kivennäismaiden maaperä on pitkässä juoksussa nollanielu tai hiukan nielu, jos vuosikasvu lisääntyy. Ja se on aivan sama onko kyseessä talousmetsä vai luonnonmetsä.

    Nyt puhuvat lämmön lisääntymisen aiheuttamasta päästöstä. Kun maaperän hiilen jakeilla on rajallinen elinikä niin myös lämmön lisääntymisen vaikutus on rajallinen.

    Minun yleisväittämäni suometsistä on, että ne ovat nielu, kun otetaan huomioon hakkuussa poistettu puu nieluna.

    Kurki Kurki 23.1.2026, 08:47

    Oletko nyt Kurki ihan varma tuosta? Miksi khk-inventaariossa sitten on se yli 10 milj.ekv-tn org.maaperän päästö?

    Khk-laskenta erittelee metsien nielun ja maaperän päästöt ja näillä eritellyillä päästöillä sitten tehdään järjetöntä metsäpolitiikkaa.

    Mutta kun summataan metsän GPP ja NEE ja GPP on suurempi tai lähes sama kuin NEE, niin metsä sillä kontaa on hiilineutraali.

    Vaatimukset kohdan suometsän ojitusten tukkimisesta maapäästöjen vuoksi ei voi nolla peruste estää avohakkuumetsätalous sillä paikkaa.

    Häkkinen otti esille tuon luonnonpoistuman runkopuuta 7,9 milj.m3 (2024). Totta että se pitäisi jättää pois laskelmista kuten luonnonsuotkin jätetään. Siitä tulisi päästöihin vähennystä 1,25*7,9= n. 10 Mtn.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.1.2026, 09:19

    kun otetaan huomioon hakkuussa poistettu puu nieluna

    Tätä mieltä eräs suotutkijakin oli jokunen vuosi sitten kun keskusteltiin asiasta. Ensimmäinen puusukupolvi ojituksen jälkeen on hiilitaseen kannalta ikään kuin puuksi muunnettua turvetta, vaikka kyse on eri hiilimolekyyleistä. Tase muuttuu paremmaksi, kun suolta hakataan seuraava puusukupolvi ja turpeen hajoamisnopeus on jo alempi. Pääosa ojikoista on jo muuttunut ohutturpeisiksi turvekankaiksi. Suot eivät ole kaikki veljeksiä, mutta joissakin niistä riittää hajotettavaa turvetta vielä hyvin pitkäksi aikaa. Tämä on ongelma ilmastonmuutoksen kannalta.

    Talousmetsä ja luonnonmetsä ovat väkisinkin taseeltaan ja dynamiikaltaan erilaisia – muuten ei luonnonmetsiin kertyisi suuria hiilivarastoja pitkällä aikavälillä.

    Tuosta hyvinkin samaa mieltä että metsänhoitoa ei saa lähteä osaoptimoimaan esimerkiksi maapäästöjen pohjalta.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.1.2026, 09:28

    22.1.2026, 10:40 linkittämässäni raportissa on tietoja pohjoisten luonnonmetsien hiilivaroista, mutta arviot ovat tietysti varsin epätarkkoja maaperän osalta.

    Soil Carbon Dynamics During Stand Rotation in Boreal Forests

    Mallitustutkimus ennustaa että käsittelemätön alue on maaperän osalta lievä nielu mutta avohakkuuala on lievä päästö. Ei ole suuri ongelma jos tämä raportoidaan säntillisesti. Metsätalouden tarkoitus ei ole kerätä hiiltä ekosysteemiin. Jos sitä halutaan, siitä pitää maksaa tuottajille.

     

    PenttiAKHakkinen 23.1.2026, 09:36

    Kurjelle huomauttaisin, että kyllä minulla luonnonpoistuma on hajoamisosaltaan päästö.

    Hiukan katselin Luken selvityksiä näistä khk laskennoista. En itseasiassa ymmärtänyt mitä DOM ja SOM tarkoittavat. Minusta DOM kuuluu osana ryhmään SOM. Mitenkähän niitä voi summata.

    Katselin Luken 15.12 antamia selityksiä metsän hiilinielun laskennan vaihteluista. Luonnon poistumasta oli käytetty sellaisia sananmuotoja, että onkohan se heillä oikeinlaskettuna. Perusperiaate on, että jos luonnonpoistuma (tai hakkuutähteet) lisääntyvät niin maaperään kertyy enemmän kasvunsa lopettanutta biomassaa. Ja sen biomassan määrä pysyy sen jälkeen vakiona uudella tasollaan, kun syöte vakioituu.

    Sinänsä mielenkiintoista, että esittämäni poistuman nielulaskelma olisi oikein myös karjatalouden metaanilla. Tosin kääntäen. Laskettaisiin vuosipäästö ja siitä vähennettäisiin metaanin hajoamisen kylmitysvaikutus (nielu) edellisiltä 20 vuodelta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.1.2026, 09:53

    DOM on tuore vuosittain tippuva karike ja luonnonpoistuma, joka siirtyy sitten siitä edelleen SOM-varastoon. SOM on sitten varasto eli kangashumus ja turve? Eiköpä nämä ole Kurjen linkittämässä khk-raportin osassa metsämaa (forest land) määritelty. Kurki tarkentaa jos meni pieleen.

    Tuossa artikkelissa josta poimin kaaviokuvan on selitetty uutta turvemaan laskentaa:

    https://metsanomistaja.blogspot.com/2025/02/

     

    Kurki Kurki 23.1.2026, 09:55

    En itseasiassa ymmärtänyt mitä DOM ja SOM tarkoittavat.

    Tauluko 1.7 alla on niille selitys. Taulukko on paras yhteenveto LULUCF-maankäyttösektorin maankäyttöluokista pitemmältä ajalta. Kannattaa tallentaa.

    Taulukosta voi havaita, kuinka kivennäismaat ovat olleet aiemmin suuri nielu.

Esillä 10 vastausta, 9,411 - 9,420 (kaikkiaan 9,470)
1 2 3 … 941 942 943 … 945 946 947