Metsien hiilinielu

Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kasvihuonekaasulaskelmissa-runsaasti-epavarmuuksia-metsien-kasvuennuste-paljastui-yliarvioksi/#e6075564

Annika Kangas:”Ruotsin malliin ei voida siirtyä”

Tätäpä saattoi odottaa.

Kahlschlag, älä viitsi kirjoittaa loukkaavasti ihmisistä. Ei ole palstan sääntöjen mukaista ja pystyt varmaan parempaan.

Pitää palata huomenissa tuohon jo Metsäuutisissa kerrottuun tietoon hiilinieluista. Khk-inventaario on ihan hyvissä käsissä ja kehittyy paremmaksi, samoin ennusteet eli skenaariot. Metsien ja turvemaiden tilanne kuitenkin näyttää huonolta: niiden maaperän päästöt ovat likimain samaa luokkaa kuin liikenne ja energia tuottavat. Joudutaan tekemään kipeitä valintoja: maltilliset hakkuut vai suuret päästöt.

Käsitys tutkijoiden agendasta on luultavasti väärä. Ongelmia tulee varmaan enemmän tietojen käyttäjien eli ilmastopolitiikan arkkitehtien päistä Suomessa ja EU:ssa. Uusien laskelmien tuottamat alemmat nielut tulevat kyllä huomioitua myös EU:n meiltä vaatimissa vertailutasoissa. Mutta miksi Suomen piti lähteä yksin keulimaan hiilineutraaliuden kanssa? Päätöksen haitat saattavat olla paljon suuremmat kuin hyödyt.

Käpysonni kysyy miksi juuri metsien käyttöä pitää rajoittaa: no siksi kun metsät ovat ainut hiilinielumme, joita tarvitaan hiilineutraaliuden saavuttamiseen, vaikka muitakin päästöjä vähennettäisiin. Ikävä yhteen kytkentä tulee myös siitä, kun aleneva metsien käyttö tarkoittaa myös paljon vähemmän uusiutuvaa energiaa biomassoista – metsähakkeen lisäksi sellutehtaiden jäteliemistä.

Luken seminaarin video: Metsien hakkuumahdollisuudet ja hiilinielulaskelmat – Webinaari 01/2026

https://www.youtube.com/watch?v=Dlz87GMCBOo

Lainaus: ”Käpysonni kysyy miksi juuri metsien käyttöä pitää rajoittaa: no siksi kun metsät ovat ainut hiilinielumme, joita tarvitaan hiilineutraaliuden saavuttamiseen, vaikka muitakin päästöjä vähennettäisiin.”

Tuossa on vain minusta se ajatusvirhe, että Suomen valtio eli poliitikkoturakaiset ovat varastaneet minun omistamieni metsien – sekä kaikkien muidenkin suomalaisten metsänomistajien metsien  – hiilinielut kysymättä meiltä suomalaisilta metsänomistajilta yhtään mitään.👊🏻

Ja toiseksi, meillä suomalaisilla metsänomistajilla ei ole mitään – laillista – velvollisuutta kompensoida pääkaupunkiseudun vihervassariuskovaisturakaisten päästöjä.🤮

Kumoamaton, käytännön kenttäkokeissa tutkittu tosiasia hiilinieluista puhuttaessa on sen sijaan se, että hyvin hoidettu talousmetsä sitoo kaikkein parhaiten hiilidioksidia. Yhtä kumoamaton tosiasia on se, että pystyyn lahoava vanha suojelumetsä on hiilidioksidin lähde eli ilmakehän lämmittäjä. Minä en halua olla ilmakehän lämmittäjä.👍🏻

Turun Sanomia ja Kauppalehteä lainattu Hesarissa: Metsäkeskustelu kaipaa yksiselitteisiä lukuja. No niinhän me kaikki, Riikiläkin kolumnissaan. Yritin tarjota jotain.

AJ:

Tuo ”bulkkisellun myynti” ja muu jalostus tuo meille vientiä 12 mrd arvosta vuosittain. Jos hakkuita alennetaan vaikka 10 milj. kuutiometriä, viennistä lähtee pois vähintään 1 mrd, verotuloista 300-400 miljoonaa ja arvonlisästä noin 1 mrd. Haja-asutusalueisiin tulee kovemmat talousvaikutukset kuin taajamiin, koska maaseudulla metsätalous on suuri työllistäjä.

Luvut eivät ole koskaan täysin yksiselitteisiä, koska ne ovat ennusteita metsien tulevasta kehityksestä. Jos hakkuita alennetaan riittävä määrä, jos metsien kasvua saadaan nostettua ja jos metsätuhojen määrät eivät nouse, saamme riittävät hiilinielut ja voimme olla hiilineutraali maa ehkä jo 2035, mutta viimeistään 2050 muiden EU-maiden kanssa.

Eli valinta on tämä: joko otamme suuret negatiiviset talousvaikutukset tai suuret päästöt ja hiilineutraaliuden lykkääntymisen ainakin vuodesta 2035 tuonnemmaksi.

*

Kauppalehdessä arveltiin, että päästöjen laskennan korjaaminen lisää epävarmuutta, mutta todennäköisesti käy niin päin, että metsien nykyinen ja tuleva kasvu ja hiilinielu voidaan uusilla menetelmillä laskea entistä tarkemmin.

Politiikan teossa hankaluuksia aiheuttavat suuret ja hyvin epävarmat turvemaaperän päästöt (pellot ja suot). Ollaanko hiilineutraaleja vai eikö olla tiettynä vuonna, ja onko maankäyttö kokonaisuutena nielu vai päästö?

Olisiko kenties aiheellista tehdä kattava maaperäinventointi, joka selvittäisi turpeen paksuuksia ojitetuissa metsissä ja viljellyillä turvemailla? Vai onko tämä tieto jo olemassa peltolohkojen tiedoissa ja metsävaratiedoissa? Voisi olettaa, että ohuet kerrokset päästelevät vähemmän kuin paksut.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011775840.html