› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 7 vastausta, 9,461 - 9,467 (kaikkiaan 9,467)
1 2 3 … 945 946 947

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 27.1.2026, 20:08

    Mikolan esitelmä.

    Aleksander Stubb: ”Ilmastonmuutos on meille eksistentiaalinen kysymys”.

    Taulukkossa (kohdassa 54 min ja 20 sekuntia) on esitetty metsäojitettujen soiden päästö +9,7 Mtn+kangasmetsien nielu -0,8 Mtn ja enegiateollisuuden päästö +8,4 Mtn ja kotimaan liikenteen päästö. + 9,6 Mtn.

    Mikola ”ehdottaa”, että  fossiilisia päästöjä pitäisi korvata vähentämällä metsäojotettujen soiden päästöjä, muuten ei päästä hiilineutraaliuteen 2035.

    Suomen metsät Luken mukaan ovat jo hiilineutraali, jossa on myös mukana kaikki mahdolliset päästöt myös metsäojitettujen soiden päästöt.  Metsissä ei tarvitse tehdä mitään päästövähennyksiä eikä hakuutasoa laskea, sillä ovat nyt kuin luonnontilaiset metsät. Hiilineuraali.

    Ei ole oikein tieteellistä asettaa metsien päästöjä vastakkain fossiilisten päästöjen kanssa ja antaa ymmärtää että metsäpäästöt tässä on ongelma.

     

    Scientist Scientist 27.1.2026, 20:19

    Se on kai helpointa yrittää laittaa se metsänomistajat maksamaan. Pitkällä tähtäimellä metsät muuttuvat hiilineutraaleiksi jos ei sitten tule isojaetsätuhoja. Prof Pekka Kauppi esittää että metsiä pitäisi tarkastella 50 v aikajänteellä.

    Visakallo Visakallo 27.1.2026, 20:27

    Kurki: ”Ei ole oikein tieteellistä asettaa metsien päästöjä vastakkain fossiilisten päästöjen kanssa.”

    Voikos tuon enää paremmin sanoa! Jos näistä kaikista päästöpuheista otettaisiin politiikka pois, niin eipä kovin paljoa jäisi jäljelle. Päättäjät joutuvat aina epämukavuusalueelle, jos niitä, jotka ne päästöt oikeasti aiheuttavat, velvoitettaisiin niistä täysiin vastuisiin. Metsät ovat riittävän kaukana, ja siksi ovat niin helppoja sijais-syyllisiä.

    käpysonni käpysonni 27.1.2026, 20:32

    Suo-ojituksista suurin osa on tehty 1960-70 luvuilla. Eiköhän ne ole jo päästäneet ne päästöt mitä on pääatettävissä, kun turvekerrokset on jo ohentuneet. Eli pelataanko nyt olettamusten eikä mittausten ehdoilla?

    Nyt pitäisi Luken porukan viedä mittalaitteet johonkin 60-70 luvulla ojitettuun suometsäään ja MITATA NE PÄÄSTÖT konkreettisesti, eikä höpötellä teoreettisten mallien perusteella. Haluan numeeriset todisteet siitä mitkä on vanhan suo-ojituksen aiheuttamat TODELLISET päästöt.

    Visakallo Visakallo 27.1.2026, 20:44

    Käpysonni kirjoitti täyttä asiaa. Tällaisten alueiden vanhat sammaloituneet ja heinittyneet  ojat ovat myös erittäin hyviä vedensuodattimia. Jos nyt mennään niitä ronkkimaan tukkoon, niin rahaa palaa ja luonto kärsii. Mihin ihmisten järki on nykyisin oikein kadonnut? Luonnon suurin toivo on nyt Riikka Purrassa. Useamman miljardin uudet leikkaukset on nyt tulossa, ja Antin vastaava ministeri jatkaa siitä mihin Riikka lopettaa. Eiköhän suot jää jo rauhaan!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.1.2026, 20:48

    käpysonni, kts. tästä kuva 1 ja kuva 3.

    https://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/ojituksen-vaikutus-maaperan-kasvihuonekaasupaastoihin/

    Luken uudesta mallista kerrotaan, että vesipinnan syvyys otetaan huomioon ennustamalla veden syvyys puuston määrän eli pohjapinta-alan perusteella. Perussääntö on, että mitä paksumpi hapellinen turvekerros, sitä suuremmat päästöt. Eli turpeen kokonaispaksuus voisi olla vähemmän merkittävä asia kuin ns. kuivavara. Päästö riippuu kuitenkin myös kasvupaikan rehevyydestä ja turpeen ominaisuuksista. Päästöjä pitäisi mitata erilaisista kohteista ja eri paksuisista kerroksista.

    Myös pitäisi selvittää millaisia turpeen paksuuksia meidän turvekankailta nykyään löytyy. Ehkä metsävaratiedosta tai GTK:lta löytyykin jo tätä tietoa, mutta kattavuus on kysymysmerkki.

    Kurki Kurki 27.1.2026, 22:07

    Käpysonnille, että sivulla 942 vertailussa Lettosuon avohakkuu ja jk-hakkuu.

    Ennen avohakkuuta Lettosuon avohakkuuosa oli keskimäärin CO2- nielu -3,0 tn/ha/ v. Silloin metsä ja maanpohjan kaasvillisuuden CO2- sidonta GPP oli suurempi kuin netto maapäästö NEE.

    Se kuinka paljon turvemaapäästöä tuolloin oli ei selviä noista luvuista, mutta varmasti sitä oli.

    6 vuotta avohakkuun jälkeen maapäästö oli n. +8 tn/ha/v, jossa ehkä hakkuutähteiteidenkin päästöä vielä saattoi olla mukana. Ensimmäisenä vuonna hakkuusästön päästö oli 20 tn ja maapäästö 11 tn eli NEE oli 31 tn/ha. Se kuinka alas maapäästö laskee pohjavesipinnan noustua ei vielä tuossa 6 vuodessa selvinnyt, mutta NEE näkyy olevan n. 5 tonnin laskussa vuodessa edelliseeen vuoteen.

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552

     

Esillä 7 vastausta, 9,461 - 9,467 (kaikkiaan 9,467)
1 2 3 … 945 946 947