› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,471 - 9,480 (kaikkiaan 9,528)
1 2 3 … 947 948 949 … 951 952 953

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kahlschlag Kahlschlag 28.1.2026, 15:07

    Lainaus: ”Ts Suomea rangaistaan ilmaston muutoksen seurauksista. Annika Kangas on varmaan pätevä henkilö, mutta lukelaisena hän tuskin esittää voimakasta kritiikkiä kollegoitaan kohtaan.”

    Juuri näin, valitettavasti.

    Ja Kangas ei selittänyt sitä, että miksi Suomessa mitataan niin innokkaasti (vrt. Ruotsi, samanlaiset metsät suunnilleen) turvemaan maaperäpäästöjä, jotka päästöt on epämääräisillä mittaussysteemeillä saatu aivan mielettömän suuriksi, typerää ”omaan jalkaan ampumista” taas kerran.🤮

    Samoin minua ihmetyttää viime aikoina esiin noussut väite siitä, että puut olisivat tänä päivänä lyhyempiä kuin aiemmin. Sehän nyt ei voi mitenkään pitää paikkaansa, kun Suomessa on jo vuosikymmeniä istutettu paljon metsiä jalostetuilla taimilla (joiden kasvu luonnontaimia paljon parempaa), jonka lisäksi ilmasta saadun typen määrä on lisääntynyt tutkimusten mukaan.👊🏻

    mehtäukko 28.1.2026, 15:35

    Nyt kun MT:n uutisen mukaan Amazonin sademetsä-alue on muuttunut sen tuhoamisen seurauksena päästölähteeksi, voivat viherpunikkiturakaiset suunnata syytösryöpyt ihan muualle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.1.2026, 15:40

    Ei puita väitetty lyhyemmiksi vaan latvuksen osuus puusta. Oma korjaukseni tuohon vaivaan olisi harvempana kasvattaminen, jos puut menettävät vihermassan liian tiheänä kasvatettaessa. Esim. kuusen taimikko 1800 kpl on liian tiheä? Enska tulee vastaan silloin kun rungot ovat vielä liian ohuet taloudelliseen korjuuseen?

    Päästöt turvemailta ovat ihan todelliset ja mittauksin todennetut, kuten mm. edellä mainittu julkaisu viljelysmailta sekä metsäojitettujen maiden osalta Korkiakoskelta ym. todistivat. Myös Suoseuran kokoomajulkaisu, jonka linkitin edellä.

    Mittauksia ei voitane leimata epämääräisiksi sillä perusteella, että tutkittavassa ilmiössä on paljon vaihtelua? Turvemaiden päästömalleissa on toki korjattavaa, mm. vedenpinnan tason mukaan ottaminen metsien käsittelyn ohjaamiseksi, eli silloin pohjavesien tasoja kannattaa nostaa, kun ne näkyvät vähennyksenä päästöissä.

    Maiden on raportoitava kaikki merkittävät päästönsä. Ruotsissa ei ole ojitettu yhtä paljon soita kuin meillä. Soiden kokonaispinta-alaa maassamme en osaa verrata. Luvut löytyvät varmaan Annikan raportista?

    PetriJokinen 28.1.2026, 16:55

    Minä olen jo vuosikaudet ihmetelly kuinka kauan hiilinielu vänkäys jatkuu. Onko tästä päästy 10 vuoden kuluttuakaan. Pitääkö olla metsäteollisuus tuhottuna ennenkuin loppuu.

    Amerikassa tuli hetkeksi tässä asiassa järki jos muussa taas meni järki.

    Visakallo Visakallo 28.1.2026, 17:05

    Olen varma, että Suomessakin tapahtuu vähitellen samantapainen muutos kuin Yhdysvalloissa, eli ”Suomi ensin”. Kun rahat loppuvat, asenteet kovenevat. Suomella ei yksinkertaisesti ole enää varaa pelastaa maailmaa etenkään toisten puolesta.

    PenttiAKHakkinen 28.1.2026, 18:11

    Vilkaisin uudestaan prof Kankaan webinaarijuttua. Eilen putosin kärryiltä, kun ilmoittivat, että tärkein karikesyöte on lehdet, neulaset.  Näiden elinikä on luokkaa 1 vuosi. Niillä ei ole mitään vaikutusta nielulaskennassa: On aivan sama häviääkö tämä karike 6 kk ssa vai 11 kk ssa.

    Vilkaisin uudestaan myös maaperähiilen nielun käyriä. Sanoisin, että niissä ei ollut mitään tolkkua. Maaperähiilen tärkein ajuri on hakkuut ja luonnonpoistuma. Jos nämä lisääntyvät koko ajan niin maaperänielu suurenee. Heidän käyriensä mukaan nielu pieneni lisääntyneistä hakkuista huolimatta.

    Sinänsä prof Kangas tuntui olevan ”kärryillä” tässä maaperähiiliasiassa, kun sanoi, että syöte vakioituu niin nielu menee nollaksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.1.2026, 18:23

    Visio

    Muutetaan Suomen ilmastolaki ja EU-sitoumukset tavoitteiksi ilman sanktioita. Tavoitevuosi hiilineutraaliudelle EU-maissa 2050. Teknisiä hiilinieluja kehitetään ja otetaan käyttöön. Puurakentaminen yleistyy. Hakkuutasot määräytyvät puumarkkinoilla. Luonnonarvokaupasta saavat lisätuloja ne, jotka suojelevat lakien ja sertifikaattien vaatimukset ylittäviä pinta-aloja, ja ne, jotka maltillistavat hakkuita. Biodiversiteettistrategian suojelupinta-alat saavutetaan mm. hiljaisen suojelun tilastoinnin avulla ja luonnontila kääntyy elpyväksi.

    Scientist Scientist 28.1.2026, 18:31

    Se on selvä että Ruotsissa on vähemmän ojitettuja soita. Mutta vähälle huomiolle on jäänyt se että Ruotsissa kivennäismaa on suuri nielu -20 milj CO2 tonnia aikavälillä 1990-2023. Suomessa kivennäismaan nielu on taas lähes nolla nykyisin. Yksi selitys on ehkä se että Ruotsissa mitataan kerran 10 vuodessa ja lämpötila korjausta ei tehdä

    Suomi sen sijaan on ainoa maa joka käyttää lämpötila korjausta vieläpä melko suurella kertoimella . Ruotsi myös selittää suurta maaperänieluaan suurilla hakkuilla. Ilmeisesti johtuen hakkuutähteistään jotka hajoavat huomattavasti hitaammin kuin lehdet ja neulaset. Hakkuut sen sijaan ovat olleet jopa Suomea korkeammalla tasolla. Eli 90-100 milj m3. On selvää että näin erilaisilla laskelmilla ei voida mitään hiilinielukauppaa käydä.

    Visakallo Visakallo 28.1.2026, 19:01

    Sanokaa nyt hyvät ihmiset,- muutkin kuin Petkeles ja kumppanit, että olen väärässä! Olen vasta nyt jostain lukenut, -taisi olla MT, että ainoastaan ihmistoiminnan alaiset metsät ja suot huomioidaan EU:n päästölaskennassa hiilinieluiksi, mutta luonnontilaisia ei lasketa. Eli, olemmeko täällä Suomessa itse laittaneet maamme kuolemanspiraaliin: Sitä mukaa kun suojelemme lisää metsiä ja soita, ja samaan aikaan tellisuuden poistuessa maastamme, yhä enemmän metsiä siirtyy kokonaan pois talouskäytöstä, niin Suomen osalta laskennassa huomioon otettava hiilinielu pienenee? Voiko tämä asia todellakin olla näin mielipuolisesti?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.1.2026, 19:13

    On ilmeisesti liikaa pyydetty että arvoisat palstalaiset muistaisivat jotain täällä aiemmin kirjoitetusta. 😳

    Soistahan on keskusteltu monesti jo aikaisemmin: luonnontilaiset suot eivät kuulu raportoinnin piiriin, mutta niistä ei olisi olennaista apuakaan, kun metaanipäästöt lähes kumoavat hiilen sidonnat suokasveihin.

    Suojellut ja ennallistetut alueet eivät siirry laskennan ulkopuolelle. Suosta tulee ennallistettaessa todennäköisesti osa kosteikko-luokkaa omine päästökertoimineen. Suojelualueiden kasvu kuuluu edelleen metsien hiilinieluihin. Ilmeisesti kuuluu myös ojittamattoman metsämaan puuston kasvu, ja niiden maaperästä ei tarvitse raportoida päästöjä, joten ne ovat hyvää metsää (älkää vain missään tapauksessa ojittako näitä).

    Ruotsin hakkuumäärät eivät ole niin paljon meitä suuremmat, että maaperänielu selittyisi sillä ainakaan kokonaan. Eroa voi tulla hakkuutähteiden käsittelystä laskennassa ja maaperän päästömalleista. Onko kukaan lukenut Annikan raporttia olisiko siellä vastausta tähän? Jos huomataan että meidän turvemaamalli on liian lämpötilaherkkä eli yliarvioi hajotuksen, siihen tulee korjaus aikanaan. Ja aikasarjat muuttuvat taas, jihuu!

     

Esillä 10 vastausta, 9,471 - 9,480 (kaikkiaan 9,528)
1 2 3 … 947 948 949 … 951 952 953