› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,501 - 9,510 (kaikkiaan 9,528)
1 2 3 … 950 951 952 953

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo Visakallo 29.1.2026, 08:22

    A.J: ”Metsänomistajat eivät kompensoi mitään ilman korvauksia.”

    Kenenköhän ajattelit metsänomistajille jotain korvaavan? Kyllä me toisten edestä kompensoimme kaiken vain ja ainoastaan pienemmällä puunmyynnillä.

    käpysonni käpysonni 29.1.2026, 08:23

    Onko tosiaan niin että metsäkatoasetus koskee vain maatalousrakennuksia ja sielläkin erikseen vain karjatalousrakennuksia?

    suorittava porras suorittava porras 29.1.2026, 08:55

    Esillä on ollut ongelma, jossa karjankasvattaja menettää tukensa ,mikäli aiheuttaa luontokatoa. Siihen riittää todellakin muutaman puun kaataminen laajennuksen tieltä. Pahin pelko oli jossakin vaiheessa, että tuet voitaisiin periä taannehtivasti takaisin,jos puut on poistettu jo muutamia vuosia sitten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.1.2026, 09:29

    EU siis haluaa että sen alueella myytävä liha tai puutavara ei aiheuta metsäkatoa. Metsäkatoasetuksen olisi voinut kirjoittaa niinkin, että jos rakennetaan maatalousrakennus, niin sen tieltä raivatun metsän verran perustetaan uutta metsää toisaalle, eli metsitetään vaikka jokin peltoheiton nurkka.

    Metsänomistajien olisi mahdollista saada kompensaatioita luontoarvomarkkinoilta, jos siellä olisi myyjiä ja ostajia. Ongelmana on sopivan hakkuutason löytäminen kunakin vuonna. Myytävässä hiilinielussa pitäisi varmaan olla kattoluku, jotta teollisuus saisi aina tarvitsemansa määrän raaka-ainetta. En osaa sanoa miten tämä käytännössä onnistuisi, mutta viisaammat varmaan keksivät. Ja tulisiko puun hinta hiilimarkkinoille aina puumarkkinoilta.

    Kurki Kurki 29.1.2026, 09:34

    https://yle.fi/a/74-20204573

    Luken mukaan Lettosuon kaltaiset rehevät Etelä-Suomen ojitetut korpisuot ovat hiilineutraaleja. Silloin mukana on myös metsien kasvu. Se riittää. Ojia ei tarvitse tukkia, vaikka innokkaimmat niinkin haluaisivat tehdä jopa lapiotyönä. Ennen avohakkuuta Lettosuo oli -3 tonnin nielu hehtaarilta. Avohakkuussa alkuvuosina tulee notkahdus hiilinieluun, mutta pohjavedenpinnan nousu alkaa vähentää maapäästöjä (turpeen hajoaminen) ja maapohjan kasvillisuuden kasvu taimikon kanssa tekee avohakkuualueesta 10 vuodessa nielun tai ainakin hiilineutraaalin. Kaikki ojitetut suot ovat keskimäärin hiilineutraaleja kun otetaan huomioon maapohjan kasvillisuuden kasvu ja myös puiden kasvu.

    Turhia tutkimuksia tulossa Joensuusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.1.2026, 09:40

    Tuo on Kurki totta, ja on jossain määrin ongelmallista, kun turvemaat eivät tuota hiilinielua, vaan se kaikki pitää repiä kivennäismaan metsistä. Olisi oikein hyvä, jos maaperäpäästöä turvemailla saataisiin alennettua.

    Maanviljelijät (turvepellot)  ja rakentamisen metsäkadon aiheuttajat pitäisi myös saada mukaan hiilinielutalkoisiin.

    käpysonni käpysonni 29.1.2026, 09:49

    Tuo talkoo-sana on huono, koska se tarkoittaa vapaaehtoistyötä, työtä ilman korvausta, eli aiheeseen sovellettuna kukaan turvemaita viljelevä ei halua osallistua talkoisiin, kun talkoista ei korvausta saa.

    Visakallo Visakallo 29.1.2026, 10:02

    Sekin on hyvä muistaa, että niihin talkoisiin osallistuu vain 10% suomalaista. Loput 90% osallistuvat pitämällä puhetta ja keksimällä uusia kustannuksia niille kymmenelle prosentille..

    Kurki Kurki 29.1.2026, 10:06

    Maanviljelijät (turvepellot) ja rakentamisen metsäkadon aiheuttajat pitäisi myös saada mukaan hiilinielutalkoisiin.

    Matalista turvepelloista alle 1m turvetta pääsee eroon savettamalla. Ainakin suurimmasta osasta.

    Minulla on tuollaisia erilaisia metsäpohjien savetuksia eli nostettu kaivurilla kivennäismaata pintaan jotain 20 cm kerros.

    Tuo viimeinen hehtaari on tälläinen tapaus, jossa turvetta 1 m kerros ja kivennäismaapohja on kuivana savimullikkoa. Ojista tuli turvekerroksen paksuuden vuoksi vähän suuremmat 1,5 m syviä ja saman verran leveitä ja n. 13 m välein.

    Siellä voisi tutkia pääsekö turpeen hajoamistuotteet kivennäismaakerroksen läpi. Ojien pohjilla kasvaa nyt rahkasammalta 1000 m2 alueella ja turpeen kasvu ojien pohjilla tällaisessa ravinne ympäristössä (10-kertainen tuotto) vastannee luonnon suon hehtaarin neiluja n. 1,0 tn-CO2/ha/v.

    jupesa 29.1.2026, 10:10

    Metsien hiilinielu paranee mm. käyttämällä jalostettuja alkuperiä siemenissä ja taimissa. 10-15 % edellistä puusukupolvea parempi kasvu, koivulla sitäkin enemmän. Laikkumätästys nopeuttaa lisäksi kasvua .

Esillä 10 vastausta, 9,501 - 9,510 (kaikkiaan 9,528)
1 2 3 … 950 951 952 953