› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,511 - 9,520 (kaikkiaan 9,528)
1 2 3 … 951 952 953

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 29.1.2026, 10:44

    Kurki voisi ilmiantaa peltonsa Lukeen tai Suomen Akatemian suohuippuyksikölle mittauksia varten.

    Tuo on totta käpysonni! Nyt talkoisiin osallistumaan on kutsuttu vasta metsänomistajat. Tosin vaikuttaa siltä että metsä- ja energiateollisuus osallistuvat myös talkoisiin innolla jättämällä puuta jalostamatta ja polttamatta tänä vuonna.

    Talousaamussa Sahateollisuuden Tino Aalto arvioimassa hakkuiden alentamisen talousvaikutuksia.

    https://www.iltalehti.fi/talous/a/0414add9-78d4-4457-8554-07baf5b84062?

    Nostokoukku 29.1.2026, 12:32

    Sekin on hyvä meidän metsänomistajien muistaa, että merkittävälle osalle hiilensidonnassa tarvittavien tekijöiden tuottamiseen osallistuu myös se 90% aivan samalla panoksella kuin se 10%. Ne tekijät ovat auringonvalo ja -lämpö, sadevesi sekä hiilidioksidi. Ymmärtääkseni ilman niitä ei puusto niele hiiltä. Kyllä näissä talkoissa ovat muutkin mukana.

    käpysonni käpysonni 29.1.2026, 13:27

    Jossain koulun biologia oppikirjassa kerrottiin että kasvit tarvitsevat kasvaakseen valoa, lämpöä, ravinteita ja vettä, hiilidioksidia ei mainittu lainkaan. Osoittaa vaan miten kieroksi on ilmastonmuutos- ja aikalaishulluus mennyt, kun oppikirjoissakaan ei enää kerrota kaikkia faktoja.

    Nostokoukku 29.1.2026, 15:07

    Käpysonni. Oppikirjasi on väärässä tai muistat väärin. Fotosynteesi eli yhteyttäminen on prosessi, jossa vihreät kasvit muuttavat viherhiukkasten avulla auringon valoenergian kemialliseksi energiaksi. Prosessissa viherhiukkaset sitovat hiilidioksidia CO2 ja vettä H2O muodostaen glukoosia eli sokeria C6H12O6 ja happea.

    Tähän prosessiin ei vielä kiero aikalaishulluus ole pystynyt.

    käpysonni käpysonni 29.1.2026, 15:25

    Siis mitä enemmän hiilidioksodia, sitä paremmin kasvit kasvavat, joten sikäli päästöjä on turh rajoittaa, niitä pitää päinvastoin lisätä.

    Nostokoukku 29.1.2026, 16:09

    Tiettyyn rajaan asti. Suurina pitoisuuksina hiilidioksidi on hajuton ja mauton myrkyllinen kaasu. Ilmastotutkijat varoittavat myös sen ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta. Sen seurauksena helteet, rajut myrskyt ja kuivuus lisääntyvät. Nämä eivät ole enää kasveille edullisia olosuhteita. Tiedä sitten häntä onko niin.

    Kurki Kurki 29.1.2026, 21:40

    Tuo on Kurki totta, ja on jossain määrin ongelmallista, kun turvemaat eivät tuota hiilinielua, vaan se kaikki pitää repiä kivennäismaan metsistä.

    Pakkohan niiden kivennäismaametsienkin on oltava sitten hiilineutraaleja, kun Luke ilmoittaa Suomen kaikkien metsien olevan hiilineutraaleja.

    Ruotsin kivennäismaiden hiilinielusta WEB-seminaari 15:30 lähtien kuvat. Maaperän C-varasto on noussut 30 vuodessa (1993… 2023) n. 51 C-tonnista n. 58 C-tonniin hehtaarilla.Vuosittain 7/30= 0,23 tn/ha/v ja Ruotsin 23 milj. metsähehtarille laskettuna 0,23*23= 5,3 C-tonnia/v, joka vastaa 5,3*3,67= – 19,4 CO2-tonnia.

    Tulos sama kuin linkin Ruotsin laskennassa (https://yle.fi/a/74-20140329), joka on 19 Mtn-CO2.

    Suomen kivennäismaan nielun voi laskea talousmetsien suhteella Suomi 20 milj.ha miinus suot 5 milj.ha ja Ruotsi 23 milj.ha miinus suot 1 milj,ha.

    Siis 15/22*19= -13 Mtn.

    En keksi syytä, miksi ojitettujen turvemaiden maaperään ei kertyisi tätä hiiltä.

    Suomen metsien hiilinielusta puuttuu 20/23*19= -16,5 Mtn-CO2

    Samoin tuolle Ruotsin  ”Kuollut orgaaninen materia” nielulle en keksi selitystä.

    Suomessahan ei synny karikkeista nielua ollenkaan. Karikkeissa menee varastoon  CO2-sidontaa yhteensä 0,42* 1,25*90= 47 Mtn ja saman verran sieltä purkautuu.

    .

     

    PenttiAKHakkinen 29.1.2026, 23:28

    Minä  en jaksa laskea Kurjen lukuja läpi. Varsinkaan, kun en tiedä, onko maaperän hiilivarastossa elävien puiden juurakoiden hiili mukana. Jos siellä on elävät juurakot mukana niin tuo maaperähiilen nousu voisi tulla pelkästä kasvun lisäyksestä.

    Suomessa näyttävät laskevan maaperähiiltä YASSO mallilla. Siinä ei ole mitään elävien puiden juurakoita.
    Minä tulin aikanaan siihen tulokseen, että luonnonpoistuman syöte ei ole Lukella laskelmissa ollenkaan. Tulokset viittaavat siihen. Nythän täällä on keskusteluissakin väitetty, että ilmeisesti lämpötilan vaikutus hajoamiseen on niin suuri, että lunnonpoistuman lisääntymisen nielu häviää. Tällainen näkökanta on täyttä puppua etten sanoisi vihreää tiedettä.

    VMI n mukaan lahopuu metsissä on lisääntynyt kun luonnonpoistuma on metsissä suurentunut. Suurenema 10 vuodessa luokkaa 30 milj tn co2 juurakoiden kanssa. Hajoamisprosentti näyttää olevan 10%. Näyttäisi, että tätä hajoamisen lämpötilavaikutusta ei todellisissa metsissä ole havaittavissa. YASSO ssa lienee varsin iso kerroin, kun luokkaa 3 milj tn co2 / vuosi oleva nielu on pystytty tuhoamaan. Pitää ottaa huomioon, että luonnonpoistuma on iso osa karikesyötettä ja siellä, jos missä, lämpötilan aiheuttama hajoamisen lisääntyminen pitäisi näkyä.

    Toisaalta prof Kangas huomauttaa esitelmässään, että YASSO ssa saattaa olla ongelma luonnonpoistuman laskennassa ja että siihen pyritään tekemään (ruotsalaisperäinen) muutos.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.1.2026, 04:19

    Kun olette hyviä analysoimaan, voisitte Kurki ja Häkkinen lukea ja analysoida Annikan raportin antia.

    Kyllä kivennäismaan puustossa olisi nielua jos sitä ei hakattaisi pois niin innokkaasti. Turvemaiden tasetta on lähtökohtaisesti vaikeampi parantaa, kun maaperän päästö on niin suuri.

    Luulisi tosiaan kasvaneen luonnonpoistuman näkyvän maaperässä. Siitähän luonnonmetsiinkin kertyy suuri maaperän hiilivarasto. Hakkuutähteiden keräys ja hakkuupoistuma vievät biomassaa pois metsästä, mutta kantoja ei yleensä nosteta. Maata muokataan uudistamisen yhteydessä ja tämä nopeuttaa hiilihävikkiä osaltaan.

    Ehkä Timo Pukkala oli oikeassa maaperän hiilen vähäisessä kertymässä ja dynamiikassa avohakkuumetsätaloudessa, ja minä väärässä kun väitin että ei se niin alas notkahda eikä pitkään. Toisaalta ei jatkuva kasvatus ole välttämättä sen parempi, kun siinä on tehottomampi yhteytyskoneisto.

    Elävän biomassan laskenta on erillinen karikkeesta ja maaperän hiilestä. Kurki laskee omalla tavallaan eli vertaa hiiltä maan päällä ja alla Hannu Ilvesniemen kertoimella joissakin laskuissa ja tämä voi hämmentää.

    Kurki Kurki 30.1.2026, 07:39

    Häkkiselle, että kyllä Ruotsin maaperän mitatussa C-varastossa 51…58 tn/ha on mukana elävät juurakot, jotka keskimääräisellä Ruotsin puustolla 150 m3/ha ovat (Etelä -Suomen puusto juuri sama) 0,22*1,25*150= 41 tn-CO2/ha.

    Ruotsin kivennäismaiden C- nielu on noussut vuodesta 1993 51 tonnista/ha vuoteen 2023 mennessä 58 tonniin yhteensä  7 Mtn-C ja vuosittainen C-nielu on ollut 7/30= 0,23 tn-C/ha/v = 84 tn-CO2/ha.

    Eli puolet maaperän hiilestä on elävää juurakkoa.

    Tuokin hakkuusäästön runkopuun kerroin 1,0..1,1 kertoo jo, että se vastaa maanpäällisen puuston ja runkopuun+oksien+latvuksen+ lehtien ja neulaset  CO2-sidontaa eikä mukana ole elävät juuret ja kannot.

    Annika Kankaan selitys Ruotsin elpyneestä metsien kasvusta ikäjakaumakuvien perusteella oli, että se on johtunut 20 vuotta sitten olleen Gudrun myrskyn (2015) nuorentamista Ruotsin metsistä. Siihen komentoisin, että kasvun romahdus 110 milj.m3 osuu ennätyskuivaan vuoteen 2018 ja sitä seuraviin, mutta on nyt palannut takaisin 125 milj.m3:iin.

    Heti perään sitten esitetään skenaario Suomen metsien kasvun romahtamisesta 20 vuoden päästä,  johtuen nykyisistä liiallisista hakkuista, jotka nuorentavat Suomen metsiä.

Esillä 10 vastausta, 9,511 - 9,520 (kaikkiaan 9,528)
1 2 3 … 951 952 953