› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,661 - 9,670 (kaikkiaan 9,759)
1 2 3 … 966 967 968 … 974 975 976

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 19.3.2026, 12:38

    Sciencessä on toinen julkaisu jossa arvellaan että metsien hiilen sidontaa voitaisiin lisätä nimenomaan tropiikissa:

    Climate mitigation potential for targeted forestation after considering climate change, fires, and albedo

    *

    Tässä on tuore juttu pureskeltavaksi Ruotsin osalta. Artikkeli käsittelee puuston hiilinielua mutta jättää maaperän pois.

    Jos katsoo artikkelin maailmankarttoja, joissa on nykyinen metsien hiili ja potentiaalinen metsien hiili, niin eniten uutta potentiaalia on nimenomaan muualla kuin pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Tarkoittaa ehkä myös sitä, että ko. vyöhyke on lähes saavuttanut potentiaalinsa, eikä suuria lisähyötyjä enää ole saatavilla vaikka vähentäisimme metsäteollisuuttamme?

    https://kunskapsresa.com/2026/01/12/skogarnas-kolsanka/

    Tomperi Tomperi 19.3.2026, 12:45

    Niin nielut eivät siis kasva mutta entä päästöt?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.3.2026, 20:22

    HS lopultakin sai linkkinsä Ruotsin tutkimukseen korjattua. Etsin itse näköjään väärästä paikasta eli .com kun osoitteessa piti olla .org.

    Nyt tarvitsisi tietää, mikä on ”primary boreal forest” – onko se vanha ja luonnontilaisen kaltainen? Ne kannattaisi jättää hakkaamatta – paitsi monimuotoisuuden myös ilmaston kannalta. Lisäksi on tehty paljon ”ilmastosyntiä”, kun noita alueita on aiemmin laajasti hakattu ja päästelty hiiltä ilmakehään.

    Mutta tutkijoiden viestiin pitänee palata artikkelin luvun jälkeen tarkemmin. Saan ehkä huomenna pdf:n. Jos haluat sen, lähetä minulle s-postissa pyyntö: [email protected].

    Higher carbon storage in primary than secondary boreal forests in Sweden

    https://www.science.org/doi/10.1126/science.adz8554

    Kurki Kurki 19.3.2026, 21:38

    Mihin tuota tietoa käytettäisiin, että luonnontilaisten metsien hiilivarasto on suurempi kuin talousmetsien? Eihän niitä luonnontilaisia metsiä Ruotsissakaan taida olla yhtään hehtaaaria ja niiden syntymiseen talousmetsistä kestänee satoja vuosia.

    Ja epäilen, että ei pidä kaikkiin metsiin nähden edes paikkaansa.

    Kuivat ja kuivahkot vain mäntyä kasvaviin vettäläpäiseviin kangasmaihin 15..100 vuoden välein suoritettavissa hakkuissa varsinkin päätehakkuissa jää paalujuurisia tervaskantoja maapohjaan satoja kuutioita satojen vuosien aikana verrattuna satojen vuosien vanhaan luonnon metsään, jossa on vain ne yhdet kannot ja rungot.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.3.2026, 07:19

    Meinaatko Kurki että luonnonmetsä ei uusiudu? Kyllä niihinkin tulee isoja ja pieniä häiriöitä, kuten olen yrittänyt täällä kertoa. Mutta maapohjaan kertyy hiiltä kun sitä ei viedä niin paljon pois.

    Tuo on hyvä kysymys että mitä sitten? Ehkä tässä on se ainakin hyvä että hiilen varasto on laskettu nyt aiempaa tarkemmin. Itselläni aarnimetsien hakkaamatta jättäminen on ensi sijassa monimuotoisuuskysymys.

    PenttiAKHakkinen 20.3.2026, 08:13

    Täällä näyttää taas luonnonmetsän ihannoijat olevan äänessä. Kurki sentään yrittää tunkea järjen ääntä sekaan.

    Keskustelun etenemisen kannalta olisi hyvä, jos ensin määritettäisiin luonnonmetsä. Varsinkin sen puusto/ha, vuosikasvu ja ikä. Jos nämä tiedot ovat hakusessa niin väittämiä riittää. Eikö Ilmastopaneeli ilmastolain perusteluissa ilmoittanut, että luonnonmetsän puusto on n 600 m3/ha. Uskoo ken tahtoo.
    Sanoisin, että luonnonmetsän puusto ja kasvu ovat suoraan verrannolisia maapohjan kasvukykyyn. Lähinnä kuusikon ja männikön kasvukykyyn. Minä olen jossain kommentissani esittänyt oman arvioni luonnonmetsän puustosta. Olisihan se hyvä tietää, miten nämä luonnonmetsäihannoijat asian näkevät.

    AJ lle esittäisin peruskysymyksen metsän hiilen poisviemisestä: Sademetsät ovat miljoonia vuosia vanhoja ja jos niissä ei ole ollut hakkuita niin ne eivät silti kasva korkeiden multakasojen päällä. Maaperä hiili on kuitenkin pääosin  multaa. Vai?

    Tomperi Tomperi 20.3.2026, 08:38

    Kurki, voisitko laittaa kuvan männyn paalujuuresta lukijoiden kuvat palstalle?

    Tomperi Tomperi 20.3.2026, 08:42

    70 luvulla perusteltiin metsämaiden, kivennäismaiden, aurausta sillä että on helpompi ja halvempi istuttaa kun paksu kuntta ei ole haittana istutustyölle. Kunttakerros aurauksen vuoksi se  hajoaa nopeammin ja siinä olevat ravineet vapautuvat puiden käyttöön ja ilmaan vapautuu hiilidioksidia, hiilidioksidia ei nähty haittallisena päästönä. Niin se maailma muuttuu ja propaganda sen mukana.

    Nostokoukku 20.3.2026, 08:44

    Ja olisi hyvä saada kuva myös sata vuotta sitten kaadetusta talousmetsään jääneestä kannosta, joka on edelleen merkittävänä hiilivarastona. Vastineeksi voin laittaa kuvan 300 vuotta vanhasta männyntyvestä, joka on edelleen hengissä ja toimii vieläkin myös hiilivarastona ja jopa sitoo vieläkin hieman hiiltä.

    Tomperi Tomperi 20.3.2026, 08:55

    Minä olen nähnyt kantoja jotka ovat kasvaneet kaatamisen jälkeen viisi cm paksuutta. Samaten männyn rungon joka oli ollut pitkään latva katkenneena mutta kasvoi edelleen. Juuriyhteydet toisiin puihin selityksenä. Nämä kannot näin Saksassa, männyn Suomessa lammen rannalla.

Esillä 10 vastausta, 9,661 - 9,670 (kaikkiaan 9,759)
1 2 3 … 966 967 968 … 974 975 976