Metsien hiilinielu

Se on jännä miten näitä asioita toisistaan irrallaan pyöriteltäessä unohtuu aivan perusasiat:

– nuori metsä kasvaa suhteellisesti nopeiten

– varttunut metsä kasvaa absoluuttisesti eniten

– kasvu taittuu havupuillakin jo 60 vuoden jälkeen; mallit eivät huomioi täysin tätä kasvun taittumista. Melakin kasvattaa Lapissa puustoa, jossa kukaan ei ole nähnyt mitään kasvua sataan vuoteen

– Kaikki puu ei koskaan poistu avohakkuun seurauksena. Hajoaminen on paikoin hyvinkin hidasta. Edellisen puusukupolven havupuun kantoja ja paksumpia lumppeja näkee vielä seuraavalla avohakkuullakin. Jostain syystä uskotellaan, että ”monimuotoisessa luonnonmetsässä” tämä kuollut puu pysyy kauemmin kuin talousmetsässä, vaikka luonnonmetsässä väittämän mukaan pitäisi olla enemmän puuta hajottavaa elämää.

Kun asiat irroitetaan toisistaan, voidaan aina valita mieleinen totuus sen osalta ja kokonaisuudella ei niin väliä ts. miten se totuus vaikuttikaan muuhun systeemiin.

”Puu kasvaa ja sitten säilyttää ja säilyttää. Samalla tavoin käsittelemätön metsä.”

Tämähän on se mielikuva jota markkinoidaan.Kanadassa ja Venäjällä on suurin osa metsistä näitä käsittelemättömiä metsiä.Kanadan metsät ovat jo hiilipäästö ja Venäjän metsät ovat muuttumassa sellaisiksi kun ilmasto lämpenee.

isaskarilla on ihan hyvä yhteenveto. Tuota kuolleen puun säilymistä on pohdiskeltu Kurjen ja Pentin kanssa aika ankarasti. Vaikuttaa siltä että Ruotsin hiilinielulaskelmat käsittelevät maaperän hiiltä varsin eri tavoin kuin meidän.

Järeä kuollut puu voisi säilyä talousmetsässä, jos sitä siellä olisi, mutta ei yleensä paljon ole. Joskus kannotkin on viety.

Metsä tuottaa eniten rahaa varttuneessa vaiheessa. Perkon ja Jovainin mielestä metsä voidaan pitää jopa pysyvästi tuossa rahantekovaiheesssa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen. Puut kasvavat nopeammin ellei ole liian kuivaa. Turvemaa hajoaa nopeammin ellei ole liian märkää. Näiden ja hakkuiden tase vaikuttaa eniten siihen paljonko metsät tuottavat ”päästöjä”.

Luonnonmetsien tutkimus on tärkeää juuri siksi ettei tehtäisi ilmastopolitiikkaa väärien oletusten pohjalta. Esimerkiksi nyt osataan muissa maissa tehdyn tutkimuksen pohjalta joten kuten arvioida miten meidän metsät kehittyisivät luonnontilaisina. Johtopäätöksissä kannattaa olla kuitenkin varovainen, koska meidän metsät ovat paloekologialtaan erilaisia kuin Venäjän ja Kanadan metsät.