› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,671 - 9,680 (kaikkiaan 9,682)
1 2 3 … 967 968 969

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • PenttiAKHakkinen 20.3.2026, 08:58

    Tomperi otti esiin mielenkiintoisen asian kunttakerroksesta. Täytyy myöntää, että näin jälkeenpäin hiukan olen kauhistellut yhtä avohakkuukohdetta. Kyseessä oli ensimmäinen istutuskuusikko 30-luvulta. Istutettu metsälaitumelle. Päätehakkuussa 65 vuotta myöhemmin oli puuta n 300 m3/ha, aluskasvustossa ei ollut varpukasvustoa. Pelkkää sammalta, ehkä 10 cm paksulta.
    Istutin kyseisen alueen kuusille pari vuotta aukon teosta, laikutus oli tehty. Sammalkerroksesta ei ollut mitään jäljellä. Todennäköisesti myös karikesadanta sammaleen sekaan oli haihtunut taivaalle. Laskennalliseti tässä on se hyvä puoli, että ei se sammal eikä karikesadanta ollut ainakaan minulla missään vuosikasvuissa mukana. Minun laskuissani vuosikasvu on pelkkä metsästä poistuotu puumassa.

    PenttiAKHakkinen 20.3.2026, 09:04

    Minä olen kuulut, että kuusen kanto saattaa kasvaa paksuutta. Ovat kuulemma hyviä levittämään tyvilahoa alueelle. En ole nähnyt tuollaista kantoa. Sensijaan koivun kannoissa olen joskus nähnyt kunnon vuosikasvuja.  Taisivat kyllä liittyä jotenkin kantovesoihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.3.2026, 09:11

    No sademetsä on ekosysteeminä erilainen; siinä karike hajoaa nopeasti eikä kerrytä hiiltä maaperään. Luonnonmetsän määritelmää on pureskeltu varmaan riittävästi Orpon hallituksen ansiosta. Tietysti puuston määrä riippuu kasvupaikasta, alueesta ja häiriödynamiikasta.

    Tuota luonnonmetsän kasvua pitää vähän miettiä mikä se olisi – tai vilkuilla jälleen IBFRA:n raporttia. Tuli laskeskeltua Hesariin, että talousmetsiin kertyisi 500 kiloa hiiltä per hehtaari vuodessa. Oletuksin: runkopuun keskikasvu 4,5 m3 per ha metsämaata miinus hakkuupoistuma 80 % plus latvus ja juuristot 40 % lisää. Runkopuun massa 400 kg josta puolet hiiltä.

    Meniköhän yläkanttiin? Kurki korjaa!

    Tomperi Tomperi 20.3.2026, 09:21

    PenttiAHakkine, kuvauksenne perusteella kohde on lehto, nämä aurauskohteet joihin viittasin olivat mustikkatyyppiä tai köyhempiä ravinteisuudeltaan ja  joissa oli paksu kangasturve tai sen aikaisten asiantuntijoiden mukaan merkkinä soistumisesta, soistumisen alkaminen.  Onhan niitä ns rinteitä varsinkin pohjoisessa jotka ovat soistuneet, rinnesoita.

    Kurki Kurki 20.3.2026, 09:21

    Isolla paalujuurisella männyllä vettä läpäisevillä kankailla (hiekka , sora) on syvälle menevä paalujuuri l. puras (juuri sykkerö) riippuen tietenkin siitä millä tasolla pohjavesi on.

    On sellainenkin tullut eteen kaivaessa kanavan laitaa. Maatilakaivurilla se poistaminen on melkoinen urakka. Kaivettava juuren ympärille metria syvä oja katkomalla kaikki juuret ja yrittää nostaa sitten maata sisältävä puras ojan penkalle. Tuo kaivuri kyllä nostaa sen tonnin ja saihan sen pois nostettua, mutta töitä teetti.

    Eikö tomperi ym. tiedä, että männyllä voi olla paalujuuri?

     

    Tomperi Tomperi 20.3.2026, 09:24

    En ole koskaan sellaista nähnyt. Kuinka pitkiä ne paalujuuret ovat?

    Kurki Kurki 20.3.2026, 09:39

    Meinaatko Kurki että luonnonmetsä ei uusiudu?

    Mikä se luonnon metsän uudistumisikä lienee?

    Varmasti vähän pitempi kuin 60..100 vuotta ja kyllä ne myrskyissä ja metsäpaloissa maanpinnalle jäääneet rungot ja pintajuuret lahoavat nopeasti.

    Tuo on hyvä kysymys että mitä sitten?

    Hesarin ilmastopolitiikkahan tuo kirjoitus on tavoitteena metsien hakkuiden vähentäminen ja jk-kasvatus.

    Kurki Kurki 20.3.2026, 09:51

    Tomperille, että tuo työtä teettänyt ison (1m3) tukkipuun paalujuuri oli vähän kuin puun latva maan sisässä metri halkaisija juurineen ja maineen ja metrin korkea ja on ainoa paalujuuri, minkä itsekin olen nähnyt nostettuna ojan penkalle. Muut kannot sitten ojaa kaivaesa ohitin.

    Tomperi Tomperi 20.3.2026, 09:58

    Mittasit etkä ottanut kuvaa? Montako  metrin paksuista mänty runkoa on suomen metsissä ?

    Kurki Kurki 20.3.2026, 10:20

    Tatkoitin juurineen ja maineen 1 m. Juurethan olivat katkotut, mutta kanto leveydeltään tietenkin on sama mitä puu katkaisukohdasta ja paalu alapäin supistuu nopeasti juuriksi.

Esillä 10 vastausta, 9,671 - 9,680 (kaikkiaan 9,682)
1 2 3 … 967 968 969