› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,681 - 9,690 (kaikkiaan 9,698)
1 2 3 … 968 969 970

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • PenttiAKHakkinen 20.3.2026, 10:58

    Mikä juttu tämä on paalujuurista. Tottakai männyllä on paalujuuri. Minulle on tullut vastaan sellainenkin tapaus, että männyt alkoivat luhistua muutaman metrin mittaisina. Pari vedin irti maasta ja paljastui, että paalujuuri ei ollut läpäissyt savikkoa ja sen jälkeen pystyssäpysyminen on niin ja näin.

    Paalujuurista tulee mieleen tammet. Kerran minulla oli taimitarha tammille. Jänikset pääosin sen tuhosivat. Yksi selviytyneistä taimista oli n 25 cm pitkä ja paalujuurta oli 40 cm. Rautakangen avulla istutus onnistui. Nyt on jo yli 10 m pitkä ja paksuutta 15 cm. Sen kuitenkin tiedän, että ensimmäisenä vuonna ei ole paalujuurta tammella. Eli siirtoistutukset kannattaa tehdä nopeassa tahdissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.3.2026, 11:04

    Nimimerkki KT Hesarissa:

    Talousmetsäalan siilipuolustusasenne, tuottaa näitä hokemia, ”miksi meidän pitää kaikkien päästöjä sitoa” ym. Kun taas toinen ääripää on, että ”metsämme sitoo kaikki suomen päästöt.”

    Fokus kannattaa pitää Suomessa ja Suomen metsissä. Muuten saadaan koko aihe leviämään herkästi täysin absurdiksi ja motiivi ilmastotyöstä häivytettyä.

    http://www.hs.fi/tiede/art-2000011889298.html

    Tuossa on kyllä perää. Jos siirretään katse omasta navasta kauemmaksi, huomataan että meidän ilmastotyöllä ei ole isossa globaalissa mittakaavassa suurta merkitystä. Voimme aivan hyvin miettiä myös Suomen talousetua eikä pelkästään yleistä ilmastoetua. Kunhan teemme sen mikä on kohtuullinen osuutemme, se riittää.

    Tapiola Rauno 20.3.2026, 15:57

    Hesarin jutussa kerrottiin että hiilivarastoero luonnonmetsissä ja talousmetsissä on 9,9 kg/m2. Ylivoimaisesti suurin osa tuosta erosta on maaperässä. Toisaalta Ilvesniemen mukaan keskimääräinen metsämaan hiilivarasto on 5 kg/m2 joka on syntynyt 10 000 vuoden aikana eli 0,5 g/m2,a. Tuon mukaan tuon lähes 10 kg/m2 eron syntyminen kestäisi ikuisuuden. Mitä en nyt ymmärrä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.3.2026, 16:46

    Mulla on auki ruotsalaisten Sciencen julkaisu ja kuvassa 2 on heidän VMI-havaintojaan maaperän hiilestä: talousmetsä noin 6 kg, ja luonnonmetsä noin 14 kg, eroa 8 kg. Tässä mukaan lasketaan mineraalimaa, humus ja kuollut puu.

    Kuvassa 3 onkin sitten mukana myös puusto, ja silloin ero repeää siihen noin 10 kiloon. Luonnonmetsässä on 24 kg hiiltä per neliö ja talousmetsässä 14 kg. Maaperä plus kuollut puu: luonnonmetsä 15 kg, talousmetsä 8 kg. Eli kyllä ero puustossakin oli huomattava: luonnonmetsä 9 kg, talousmetsä 5 kg.

    Kaikki luvut edellä ovat kuvista katsottuja eli eivät ole tarkkoja.

    Tapiola Rauno 20.3.2026, 17:23

    Noinhan ne luvut ovat. Mutta ihmettelyni kohdistuu eroon. Jos 5 kg/m2 syntyminen kestää 10 000 vuotta (luonnonmetsiä ovat koko tuon ajan olleet) niin kuinka kauan kestää tuon 14 kg/m2 syntyminen? Aika kauan ilmeisesti.

    PenttiAKHakkinen 20.3.2026, 17:50

    AJ näyttää löytäneen samansuuntaiset arvot kuin minä käytän laskelmissani. Minulla sääntö on, että luonnonmetsässä on hiiltä 2 x talousmetsä.

    Minulla on toisaalta tämä väittämä, että talousmetsä hakataan laskennallisesti tyhjäksi 25 vuoden välein. Käytännössä tarkoittaisi, että luonnonmetsän sisältämä hiilimäärä otetaan yhteiskunnan käyttöön 50 vuodessa. Toisaalta, kun ajatellaan minun metsieni tilannetta niin ne on viimeisen lähes sadan vuoden aikana hakattu jo 3 kertaa tyhjäksi. Eli luonnonmetsän sisältämä hiilimäärä on jo 1,5 kertaisena otettu yhteiskunnan käyttöön. Nähdäkseni luonnonmetsistä ei ole saatu tuona aikana kalikkaakaan yhteiskunnan käyttöön.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.3.2026, 19:01

    En osaa sanoa tuohon hiilen kertymisen vaatimaan aikaan, kun en tiedä jäikö jääkautta edeltävältä ajalta mitään maahan. Jos ei jäänyt, silloin maaperän hiilen kertymä olisi samalta ajalta kaikkialla, ja talousmetsän hiilen määrä olisi loppuaikoina ”romahtanut”. Siitä puhutaankin ”hiilivelkana”. Samaan tapaan kuin jotkut ajattelevat avohakkuun poistaman hiilen palautumisen vaatiman ajan hiilivelkana. Me emme mielestäni ole velkaa, vaikka on kyllä päästetty soiden ja luonnometsien hiiliä ilmoille. Toisaalta metaanin päästöjä on pienennetty samana aikana.

    PenttiAKHakkinen 20.3.2026, 20:04

    Sanoisin, että hiilivelkateoriasta ei ole hyötyä. Sehän edellyttäisi, että metsistä yhteiskunnan käyttöön otetun puun voisi korvata jollain synteettisellä aineella. Ja vieläpä siten, että ei hyödynnetä fossiilisia. Aurinkopaneelit ovat lähes samassa kategoriassa kuin fossiiliset tässä yhteydessä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.3.2026, 20:11

    Juu ei ole hyötyä, mutta velkapuheilla halutaan syyllistää metsätalouden harjoittajia, perustella hakkuiden rajoituksia ja vähentää taloudellista toimintaa. ”Aiheuttaja maksaa” on toinen suosittu näkökulma, kun halutaan kohdistaa metsäteollisuuden haitat alkutuottajaan eikä ketjun loppupäähän eli kuluttajaan.

    Tapiola Rauno 20.3.2026, 21:29

    Jos ne maaperän hiilivarastot ovat kertyneet tuhansien vuosien aikana niin ei tunnu uskottavalta että ne olisivat muutaman kymmenen metsätalousvuoden aikana sulaneet alle puoleen. Ovathan metsäpalot ja muut tuhot hävittäneet puustoa aina.

Esillä 10 vastausta, 9,681 - 9,690 (kaikkiaan 9,698)
1 2 3 … 968 969 970