› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,701 - 9,710 (kaikkiaan 9,728)
1 2 3 … 970 971 972 973

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 24.3.2026, 10:23

    On harkinnan arvoista, voisiko maankäyttösektorille asettaa nielutavoitteen sijaan varastotavoitteen.

    Näinhän Suomet metsät ovat viime vuosina Luken mukaan toimineetkin, säilyttäneet hiilivarastoa, mutta viimeisten 60 vuoden aikana nostaneet hiilivarastoa kokonaspuuvarannon nousun verran.

    Suo-ojitusten 5 milj.ha päästöt ovat Luken mukan n.+14 Mtn-ekv ja metsien kasvu niillä n. 25 milj.m3/v, jonka CO2-nielu kattaa maapäästöt hyvin, vaikka tuosta kasvusta puolet hakattaisiin. Lisäksi tuo maapäästö on riitautettu Luken onien tutkijoiden tuella. Nythän laskentatapa maapäästöissä on mitata vain maasta televa päästö, mutta ei sitä kuinka paljon metsä tuo tuo maapohjaan. Ruotsissa maapohjan CO2-varasto kasvaa vuosittain n. 1,4 tn/ha/v.

    Kurki Kurki 24.3.2026, 20:57

    Aj:  Tuli laskeskeltua Hesariin, että talousmetsiin kertyisi 500 kiloa hiiltä per hehtaari vuodessa. Oletuksin: runkopuun keskikasvu 4,5 m3 per ha metsämaata miinus hakkuupoistuma 80 % plus latvus ja juuristot 40 % lisää. Runkopuun massa 400 kg josta puolet hiiltä.

    Meniköhän yläkanttiin? Kurki korjaa!

    Alla linkissä Luken Ilvesniemi on laskenut runkopuun CO2-nielun 0,83 kertoimella eli 4,5*0,83= – 3,74 tn-CO2.

    Siitä puuttuu latvus, oksat, kanto, juuret eli elävän puun kokonaissidonta olisi  3,74+2,5(0,67*3,74)= -6,24tn-CO2

    Hakkuupoistuma olisi sama kuin tuo runkopuun osuus eli -3,74 tn-CO2.

    Silloin jäljelle jäisi karikenielu -2,5 tn-CO2, jossa hiiltä (C) hakkuun jälkeeen jäisi = – 2,5/3,67= 680 kg/ha.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/mielipide-suomen-metsat-ja-metsatalous-eivat-aiheuta-ilmastonmuutosta/#e6075564

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.3.2026, 22:43

    Erinomaista faktantarkistusta Kurki, kiitos!

    PenttiAKHakkinen 25.3.2026, 07:50

    Jotekin tuntuu, että tuo Kurjen laskenta on tehty metsikkötasolla. Metsälötasolla pitäisi vähentää aikaisempien hakkuiden jäljiltä jäänyt lahoava massa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.3.2026, 07:59

    Kiitos tarkennuksesta Pentti! En laskenut tuossa hiilivaraston muutosta eli kertymää, vaan pelkästään vuotuista syötettä puuston kasvusta. Todellisuudessa syötettä tulisi muistakin kasveista ja tosiaan: hajotus poistaisi hiiltä metsästä.

    Oletin että vuotuisesta metsien kasvusta hakataan noin 80 %. Päälle vielä luonnonpoistumat, jotka jäävät kokonaisuudessaan metsään (myös runkopuu) kasvattaen siten kertymää hiukan. Olikohan Kurjella (Ilvesniemellä kertoimessa muunnettaessa hiilidioksidiksi) huomioitu nämä?

    Karkeasti arvioiden: hiilen kertymä on muutamia satoja kiloja hehtaarille miinus hajotus. Turvemailla kokonaistase on vähän heikompi kuin kivennäismailla.

    Kurki Kurki 25.3.2026, 08:53

    Olikohan Kurjella (Ilvesniemellä kertoimessa muunnettaessa hiilidioksidiksi) huomioitu nämä?

    No ei. Laskema on karikesyötteestä. Karikesyötteestä ei Luken mukaan taida jäädä varastoperiaatteella laskien yhtään lisähiiltä varastoon, kun varastosta poistuu karikehiiltä vanhimmasta päästä.

    Ruotsin tavalla laskien koko karike tai ainakin suurin osa jäisi nieluksi.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.3.2026, 09:11

    Ok. Mutta jos lasketaan vain hiilen kertymää elävään puustoon plus karikkeisiin (ei huomioida luonnonpoistumaa eikä hajotusta varastossa), silloin vuotuisesta kasvusta pitää vähentää runkopuun hakkuut ts. kaikkea kasvanutta runkopuuta ei hakata heti pois.

    Markkinahakkuut ovat olleet luokkaa 60 milj., energiapuu 7, pientalojen polttopuut ja kotitarvepuut päälle. Tähän vielä hukkapuu ja luonnonpoistuma, niin ollaan lähellä kokonaiskertymää eli elävän ja kuolleen puuston hiilinielua.

    Kuollut puu ei hajoa heti vaan siirtyy elävän puun hiilivarastosta kuolleen org. aineen varastoon. Tuo on hyvä kysymys, poistuuko kivennäismaan maaperän varastosta oikeasti niin paljon joka vuosi, ja vastaavasti Ruotsissa kertyy hurjasti maaperään. Olisiko totuus jossain välillä? Tutkijat ilmeisesti yrittävät tarkentaa malleja meillä tältä osin.

    Kurki Kurki 25.3.2026, 10:53

    Tätä on jankattu.

    PenttiAKHakkinen 25.3.2026, 11:31

    Mielelläni jankkaan vielä tätä lahoamisen perusideaa.

    Tutkijat ovat selvittäneet erilaisille ja kokoisille puubiomassaosioille hajoamiskaavoja. Ovat eksponenttifunktioita.

    Jotkut tutkijat ovat kuitenkin niin kuulijamyönteisiä, että sanovat asiat selkokielellä. Mikäpä on parempi selkokielinen esitys kuin lahoamiaprosentti.

    Tuolla jo aikaisemmin sanoin, että hitaan lahoamisen tapauksessa voidaan laskea lahoavan aineksen elinikä, muistisäännöllä. Se voidaan määrittää vain jatkuvalle syötteelle. Ja on varasto/syöte.  Kun tämän kirjoittaa yhtälöksi, voi havaita, että varasto = syöte x elinikä. Tarkoittaa selkokielellä, että jos tiedetään lahoamisprosentti niin voidaan laskea elinikä ja edelleen kuinka paljon varastoa voi kertyä vakiosyötteellä. Ja siitä edelleen, jos varasto on ”täynnä” niin lisäsyöte ei sitä lisää. Ja karikesyöte, hakkuutähteet, juurakot jne voidaan jättää pois laskelmista.

    Miten se olikaan se karjatalouden metaani. IPCC huutoäänestysporukka väittää, että se kumuloituu. Kumuloituuko hakkuutähteet yms?

    Kurki Kurki 25.3.2026, 12:18

    Kumuloituuko hakkuutähteet yms?

    Ilmeisesti ajan kanssa syntyy ikuista hajoamatontakin maahiiltä orgaanisesta syötteestä maaperään. Tämä mutkistaa hiilivaraston laskentaa, kun hiili voi olla tuhansien vuosien ikäistä.

    Annnika Kankaan selvityksestä Ruotsin ja Suomen hiilinielulaskennan eroista ei eds käsitelty tätä ”kuollut orgaaninen materia” nielua, joka on Ruotsissa suuri ja lienee juuri hakkuutähteistä, kun hakkuiden lisäys lisäsi tätä nielua.

Esillä 10 vastausta, 9,701 - 9,710 (kaikkiaan 9,728)
1 2 3 … 970 971 972 973