Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,741 - 9,750 (kaikkiaan 9,759)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • isaskar keturi

    Se on jännä miten näitä asioita toisistaan irrallaan pyöriteltäessä unohtuu aivan perusasiat:

    – nuori metsä kasvaa suhteellisesti nopeiten

    – varttunut metsä kasvaa absoluuttisesti eniten

    – kasvu taittuu havupuillakin jo 60 vuoden jälkeen; mallit eivät huomioi täysin tätä kasvun taittumista. Melakin kasvattaa Lapissa puustoa, jossa kukaan ei ole nähnyt mitään kasvua sataan vuoteen

    – Kaikki puu ei koskaan poistu avohakkuun seurauksena. Hajoaminen on paikoin hyvinkin hidasta. Edellisen puusukupolven havupuun kantoja ja paksumpia lumppeja näkee vielä seuraavalla avohakkuullakin. Jostain syystä uskotellaan, että ”monimuotoisessa luonnonmetsässä” tämä kuollut puu pysyy kauemmin kuin talousmetsässä, vaikka luonnonmetsässä väittämän mukaan pitäisi olla enemmän puuta hajottavaa elämää.

    Kun asiat irroitetaan toisistaan, voidaan aina valita mieleinen totuus sen osalta ja kokonaisuudella ei niin väliä ts. miten se totuus vaikuttikaan muuhun systeemiin.

     

    Tomperi Tomperi

    Kauanko kestää esimerkiksi parhaimmillaan yksittäisen männyn elämänkaari. Entä kuusen?  Mammuttipetäjä?  Apinan leipäpuu?  Puu kasvaa ja sitten säilyttää ja säilyttää. Samalla tavoin käsittelemätön metsä.

    Rane2

    ”Puu kasvaa ja sitten säilyttää ja säilyttää. Samalla tavoin käsittelemätön metsä.”

    Tämähän on se mielikuva jota markkinoidaan.Kanadassa ja Venäjällä on suurin osa metsistä näitä käsittelemättömiä metsiä.Kanadan metsät ovat jo hiilipäästö ja Venäjän metsät ovat muuttumassa sellaisiksi kun ilmasto lämpenee.

    MaalaisSeppo

    Kovasti toitotetaan metsämaan hiilivaraston tärkeyttä. Ajatellaan, että sinne mennyt hiili myös sinne jää.

    Metsäpohjaan varastoitunut hiilen hajoamisnopeus kasvaa ilmastonmuutoksen edetessä etenkin maissa, joissa sadanta lisäntyy ja routa-aika lyhenee eli mm Suomessa. Voisi hyvinkin ajatella, että puuston sitoma hiili pitäisi käyttää nyt vähentämään fossiilipäästöjä, eikä odottaa sen myöhempää haihtumista taivaan tuuliin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    isaskarilla on ihan hyvä yhteenveto. Tuota kuolleen puun säilymistä on pohdiskeltu Kurjen ja Pentin kanssa aika ankarasti. Vaikuttaa siltä että Ruotsin hiilinielulaskelmat käsittelevät maaperän hiiltä varsin eri tavoin kuin meidän.

    Järeä kuollut puu voisi säilyä talousmetsässä, jos sitä siellä olisi, mutta ei yleensä paljon ole. Joskus kannotkin on viety.

    Metsä tuottaa eniten rahaa varttuneessa vaiheessa. Perkon ja Jovainin mielestä metsä voidaan pitää jopa pysyvästi tuossa rahantekovaiheesssa.

    Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen. Puut kasvavat nopeammin ellei ole liian kuivaa. Turvemaa hajoaa nopeammin ellei ole liian märkää. Näiden ja hakkuiden tase vaikuttaa eniten siihen paljonko metsät tuottavat ”päästöjä”.

    Luonnonmetsien tutkimus on tärkeää juuri siksi ettei tehtäisi ilmastopolitiikkaa väärien oletusten pohjalta. Esimerkiksi nyt osataan muissa maissa tehdyn tutkimuksen pohjalta joten kuten arvioida miten meidän metsät kehittyisivät luonnontilaisina. Johtopäätöksissä kannattaa olla kuitenkin varovainen, koska meidän metsät ovat paloekologialtaan erilaisia kuin Venäjän ja Kanadan metsät.

    Kurki Kurki

    Maanhan jääneet hakkuutähteet hajoavat myös orgaaniseksi hiileksi (TOC) ja jää veden vietäväksi yleensä alaspäin. Kaikki hakkuutähteiden biomassa ei hajoa hiilidioksidiksi ilmaan kuten Luke olettaa.

    TOC-huuhtoumaksi on laskettu n. 2,0 Mtn. Jos Suomen luonto tuottasi sitä 2-kertaisen määrän eli n. 4 Mtn, sen CO2-nielu olisi 3,67*4= -15 Mtn. TOC-nielu vastaisi kaikkia ojitettujen turvemaiden CO2- ja CH4-päästöjä.

    käpysonni käpysonni

    KERRANKIN HYVÄ HIILINIELU-UUTINEN !

     

    https://areena.yle.fi/1-77190068

    Positiivinen ilmastouutinen: Pellot ovatkin parempia hiilinieluja kuin aiemmin on luultu

    JOSTAIN kumman syystä tästä positiivisesta  asiasta on mediassa vaiettu tehokkaasti.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En ole vesiasioiden asiantuntija, mutta oletan että metsäkarikkeen pääosa jää siihen mihin se tipahtaa ja hajoaa siinä hiljalleen, ja vain hyvin pieni osa päätyy vesistöihin. Samoin turvemailla ojitus lisää maaperän toc-päästöä vain vähän verrattuna luonnontilaan. Näin ollen metsätalouden lisäävä vaikutus toc-päästöön on arvioitu vähäiseksi.

    Se on sitten oma kysymyksensä, onko metsäkarike nielu vai ei. Luke ehkä olettaa, että sitä hajoaa vanhasta päästä saman verran kuin mitä uutta kariketta kertyy. Jokin osa kuitenkin jää aina hajoamatta ja huuhtoutumattakin. Ehkä totuus on jossain Suomen pienen nielun ja Ruotsin suuren nielun välimaastossa.

    Turvemaiden suuri maaperän hajoamispäästö (CO2 ja typpioksiduuli) on se osio, jolle olisi jotain tehtävissä. Vaikka puuston kasvu olisi turvekankailla hiukan suurempi kuin maaperän päästö, eroa lienee mahdollista kasvattaa suuremmaksi.

    Kurki Kurki

    https://areena.yle.fi/1-77190068

    En löytänyt palstaa, jossa aihetta käsiteltiin aiemmin.

    Yritin kuunnella sieltä täältä, mutta ei osunut kohtaan, jossa mainitiin erilaisten peltojen CO2- sidonnista.

    Oliko näin, että ohrapellon CO2-sidonta on 30% enemmän ja nurmi- ja kesantopellon 2-kertainen, mitä Luke on laskelmissaan käyttää?

    Vai oliko niin, että maapohjaan menee tuon verran enemmän hiiltä?

    MaalaisSeppo

    Ei karike voi olla nielu. Tulisi hiili laskettua kahteen kertaan. Ensin yhteytys puussa ja vielä muka karikkeessa. Karike voi olla vain päästö.

Esillä 10 vastausta, 9,741 - 9,750 (kaikkiaan 9,759)