Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Suomessa on huutava pula metsureista – Pohjalainen yritys tuo 130 työntekijää Aasiasta, kun kotimaisia osaajia ei löydy Aikoo kouluttaa muutamassa kuukaudessa ammattimetsureita.
Sen verran lohkaisen tähän vielä, että 17 vuotta kuultiin, että yrittäjät tekee paljon halvemmalla ja omat metsurit on kalliita. Parina vuonna keskusteltiin mh kauden avajaisissa, että me teemme laatua mutta yrittäjät hehtaareja, että ei se niiden tekemä laatu tarvitsekaan olla niin priimaa. Siis TA itse mainitsi, että yrittäjiltä ei edes odoteta laatua! Mikä johti siihen, että omakin laatu tippui.
Kerran kyllä itsekin näin isohkon kohteen ja totesin, että jos se niiden tekemä työnjälki on tuota, niin mitä väliä millään! Viime vuos tais olla oma pohjanoteeraus, olin kuitenkin osan kesää töissä opislelujen lomassa.
Tänä vuonna oli eka kerta, kun ei kauden alussa verrattu yrittäjiin, vaan melkein kehuttiin, että metsurit tekee luonnossa sen, että metsät pysyy kasvukunnossa.
Ei se nyt enää pikku kehuntapainen auta, kaikkien heikennysten ja muun hässäkkävuosien jälkeen.
Mutta ei siinä työssä sinänsä vikaa ole. Ja maksetaan siitä sitä palkka kuitenkin yhä.. muttei enää pääse kehumaan.
***Ammattiliittoon kuuluvilla on normaalisti luottamusmiehen tuki ja kaikki erimielisyydet palkkauksessa ja työehdoissa pitäisi niiden ilmaantuessa ottaa luottamusmieskäsittelyyn*** juu tiedän varsin hyvin ay aktiivina mutta sattuneesta syystä ko. lm eivät hoitaneet virkaansa heille suoduin valtuuksin, eivätkä panneet tikkua ristiin työntekijöiden hyväksi.
Kävin itsekin yhdet YT neuvottelut ja toki neuvottelujärjestystä noudatettiin sekä erimielisyydet lain kirjaimen mukaan jne.. kyllä LM allekirjoitii erimielisyyteni muttei sekuntiakaan ajanut asiaani muutoin. Itse ajoin omaa ja yhteistä asiaa.
Luottamusmiehen kuuluu ajaa jäsentensä etuja. Monella paikkakunnalla ei ole oikeasti kuin korkeintaan yksi alan LM, – aina ei sitäkään.
Palkkakehitys on minun seuraamanani ollut suunnilleen sellainen, että esim Raivaustyötä tehtiin vesureilla ja aikapalkalla, josta alettiin kehittää hehtaaritaksoja.
Sitten tuli kertarykäisyllä Raivaussahat, joiden käyttöön perehtyneet kaverit tekivät aika hyviä tilejä, kun taksat olivat edelleen vesuritaksoja.
Istutuksen taksat samoin: iskettiin avojuuritaimia muokkaamattomaan maahan, sitten tuli äestys, jonka uriin iskettiin samalla taksalla avojuuria, sitten tuli paakkutaimet, joita nimenomaa putkella pantiin 2 – 3 kertaa enemmän päivässä, taksa pysyi samana.
Nyt on kaikki taksat kellotettu moneen kertaan ja ne on ”poljettu” – kiitos artojen, jotka ovat ylitehokkaita, mutta laatujälkeä tekeviä.
Kyllä keskivertometsurinkin pitäisi saada riittävä ansiotaso normaalilla työvauhdilla.
Jätkä muistaa aivan oikein. Raivuussa, istutuksessa ja hakkuutyössä oli omat hetkensä, kun työ ”koneellistui”. Taksat eivät vesuri, kuokka ja pokasaha ajalta kerenneet heti raivureiden, istutusputkien ja moottorisahojen tuottavuuden mukaan. Sama oli metsäkonepuolella, hetki oli raha nilallaan, kun taksat perustuivat hevosten ja maataloutraktoreiden tuotoksiin.
Itse pystyn vertaamaan liki 40 vuoden palkkoja. Kyllä ne on noussut ihan reilusti. Mutta ostovoima taas tippunut enempi. Alkuaikoina tienasi sen 500 markkaa. Ei nykyään kukaan tee alta satasen päiviä. Se alkuaikojen rahalla oli suuri ostovoima.
Muistaakseni joskus kirjoittelin siitä, miten nykyään tavara on halpaa ja ihmistyö kallista, ja että suunta ei ole ihan hetkeen muuttumassa.
Nyt on sitten jännitettävä seuraavaksi, että miten tekoälyn kehittyminen muuttaa kakun jakoa ja miten metsurityölle ja muille ”konkreettisille töille” siinä käy. Jossain joku kirjoitti tänään siitä, miten nykyisten kieltä ja kuvaa tuottavien generaattoreitten kehittyminen alkaa syömään ensimmäisenä sellaisia ammatteja kuin graafinen suunnittelu, ohjelmointi, opetusala, näytteleminen ja paperihommat yksinkertaisemmasta päästä. Monet näistä ovat historiallisista syistä ihan kohtuullisesti palkattuja hommia. Ei monissakaan näistä tietysti ryhdytä heti massairtisanomisiin, mutta uusien ihmisten pääseminen näille aloille tietysti vaikeutuu, kun rutiinityöt automatisoidaan. Villi veikkaus on, että metsurit ovat jatkossa edelleen yhtä köyhiä, mutta samassa kuopassa on enemmänkin porukkaa.
Itä-Euroopan rekkareita näkyi ainakin keväällä istutustyömaiden tienvarsilla, etenkin Metsähallituksen työmailla. Tervetuloa vain tekoäly istutus- ja raivaustyömaille. Sittenhän rästit tulee tehtyä, kun työ ei maksa mitään. Saattaa tulla jopa samanlaisia tilanteita kuin pörssisähkön kanssa, että taksat kääntyvät sesonkiaikana negatiivisiksi. Työn lisäksi tekoäly lyö vielä metsänomistajalle tukun paperirahaa käteen.
Negatiivinen työnhinta olisi kapitalistinen unelma. Työväki myö vertaan ja sisäelimiään jotta voi maksaa pääomien omistajille työnteosta. Tekoäly tulee lisäämään varallisuuseroja, rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. Kapitalistisessa markkinataloudessa vaadittaisiin joskus pääomien uusjako. Muuten kaikki varallisuus kerääntyy muutamille harvoille ja koko homma kaatuu.
Näin metsänomistajana on jo helppo huomata, miten toisaalta pääoman omistaminen tuo turvallisemman olon muuttuvina aikoina, toisaalta on helppo huomata, että myös pääomien uusjakoa toivotaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään