Keskustelut Metsänhoito Mielipiteitä?

Tämä aihe sisältää 54 vastausta, 18 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Kurki 4 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 54)
  • MaalaisSeppo

    Ihmetyttää nämä ”pätevien” proffien ristiriitaiset ulostulot. Vaihtoehtoisille totuuksille on hallitusneuvotteluiden aikaan kysyntää. Tarkoitus on kai sekoittaa hallituspakkaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niin mitkä? Ai nuo… olisi suotavaa otsikoida ketju niin että lukijat löytävät aiheen, eli editoi otsikko! Tästä aiheesta kirjoitin jo ketjuun ”Säästö uudistamiskuluissa – yksinkertainen laskelma”. Juttu perustuu Finlandia-talossa 9.5. pidetyn Jatkuvan kasvatuksen seminaarin alustuksiin ja haastatteluihin.

    Pääpiirteissään allekirjoitan ajatuksen: Pukkalan vapaan tyylin metsätalous on varteenotettava malli. Aina ei mene niin kuin Strömsössä, joten riskejäkin on, mutta ne ovat suurelta osin eri riskejä kuin jaksollisessa kasvatuksessa.

    pihkaniska

    Kyllä Pukkala ja Tahvonen ovat oikeassa.

    Aloitin kyseisenlaisen metsänhoidon pienimuotisen kokeilun liki 30 v. sitten. Mitä kauemmin olen asiaa harrastanut, sitä vakuuttuneemmaksi olen paremmasta kannattavuudesta tullut. Kun vielä huomioi hirvien tuhoamat viljelytaimikot, on menetelmä kannattavuus kiistaton. Nykyisin päätehakkuuikäisistä kuvioista avohakkuuseen päätyy 2-5%.

    Puuki

    Kaikkea hyvää seuraa siis jk:n käytöstä ; parempi tuotto , enemmän isoja puita hömötiasille pesäpuiksi (miten ?) , enemmän hiilensitoutumista ihan ilman lisäkuluja, vähemmän sapuskaa hirville, marjasadot parempia  jne.

    Onhan niitä hyviä asioita tulollaan mutta miten toimii käytännössä , kun esim. ku-taimien kasvu kestää tutkimustenkin mukaan keskimäärin 40-60 vuotta 1,3 m korkuisiksi ja taimikot syntyy epätasaisiksi  tilajärjestykseltään ?  Jalostushyöty, siirtohyöty ja sopivan maankäsittelyn tuomat kasvun lisäykset jää pois.

    Yläharvennus on hyvä vaihtoehto useimmiten, kunhan puustopääomaa (PPA) ei lasketa liian alas, jolloin kasvu kärsii .(samalla tavalla mutta enemmän kasvu vähenee jk hakkuissakin, jos ja kun aikomus on saada uusia taimia syntymään ). Kuusikoissa kestää käyttää melko paljon eri tiheyksiä kasvatuksessa mutta kun PPA lasketaan tarpeeksi  alas (tai liian alas) kasvu hiipuu huomattavasti.

    Jokainen pyrkii puolustamaan omaa ”agendaansa” , joten Pukkalan kommentit ymmärtää hyvin. ”Sen lauluja laulat kenen leipää syöt …”  Eipä tuo toisaalta haittaisikaan jos jk yleistyisi mutta kannattaa ottaa huomioon myös muiden näkemyksiä kuin vain jk-firmojen miesten.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jatkuvapeitteisen metsätalouden mahdollisuudet turvemailla

    Puuki

    Annelin linkki on hyvä, ty.   Turvemailla tilanne on useimmiten ihan erilainen kuin kangasmailla, koska luonnostaan on alikasvosta ja eri-ikäistä puustoakin valmiiksi.

    Kannattavuus riippuu paljolti alkutilanteesta , kasvupaikan puuntuottokyvystä, puulajista ja uudistumiskyvystä.   Paperilla saadaan mikä tahansa kasvatustapa näyttämään paremmalta kuin jokin toinen valitsemalla oletusarvot sopiviksi, jos niin halutaan.

    Nettonykyarvoja laskemalla saa  suuntaa-antavan tuottoarvion tehtyä. Kun ottaa huomioon käytännön tilanteen uudistuskulut, taimien parantuneen kasvun ja muut kulut, niin jo kohtuullisen hyväkasvuisella (lehtomaisen kankaan) maalla viljelyketju on kannattavampi kuin jatkuvakasvatus, jota voisi lisäksi vain teoriassa harrastaa esim. 04 ku-tukkipuumetsän tapauksessa. 4 %:n korolla laskettuna suunnilleen sama lopputulos, jos jk olisi siis mahdollista luonnonolosuhteiden puolesta (taimia olisi valmiina alikasvoksena) ja uudistuminen onnistuisi jatkossakin hyvin.

    Kurki

    Jatkuva kasvatus männyllä ja koivulla ei ole mahdollistakaan.

    MIISU4F MIISU4F

    Minulla on mielipiteitä. Voin kyllä vaihtaakin niitä tarvittaessa, jos et pidä niistä. Jotain sensuuntaista a*la Marxin veljekset :b

    harrastelija harrastelija

    Vertailuissa jk:n ja kehitetyn haksottaisenkjasvatuksen välillä tulee olla riittävän pitkä. Jonkunlaista jatkuvaa kasvatusta on ollut, kun nykymallista metsäteollisuutta ei ollut ja puuta tarvittiin pääasiassa rakentamiseen ja poltinpuuksi.

    Tehometsätalouden kehittyessä haluttiin tehostaa entistä harsintamallia, jotta saataisiin teolliseen käyttöön soveltuvaa ja riittävämäärä raaka-ainetta. Jaksollinen kasvatus todettiin käytännössätehokkaammaksi. Asian tutkimiseksi tuliai olla vähintään yhden puuikäkierron verran, jopa enemmänkin.

    Tilanne muuttuu silloin, kun otetaan matsän kasvatuksen taloudellisuus mukaan tarkasteluun. Taimikon muodostaminen ja sen hoito ennenkuin metsästä saadaa jotain tuloa maksaa jotain. Jos uudistuskuluille lasketaan korkoa korolle, niin onhan se huono sijoitus, joka tuottaa vasta suurimmaksi osaksi 80-100 vuoden kuluttua.

    Omasta päästä järkeiltynä puuta/ha saadaan enemmän jaksollisen kasvatuksen metsästä, mutta taloudellinen tulos on helppo saada jk:n mallissa laskennallisesti paremmaksi! Suuri osa metsänomistajista tekee hoitotyöt itse, pelkkä taimi on vain nykyisin 0,20 €/kpl. Kun oman työn ottaa hyötyliikuntana, niin sehän ei maksa silloin mitään.

    Pohdinnan tuloksena itse metsäänsä hoitaja tehköön harvennukset ajallaan ja lopuksi päätehakkuun. Mo joka joutuu hoidattamaan metsänsä kalliilla, antakoon metsäsnsä kasvaa monimuotoisena jatkuvana :=)

    Jovain

    Onhan korjuun logistiikan kehittäminen ottanut tilaa metsänhoidolta. Tässä tapauksessa peitteiseltä metsänhoidolta. Näinhän sen on kuulunut mennäkin. Tila on käytetty sieltä mistä se on ollut mahdollista, on menty metsänviljelyn ja avohakkuiden kautta.

    Tällä hetkellä tilanne lienee muuttunut, pystytään ottamaan huomioon muutakin. Säästämään taimistoja ja kehittämään metsänhoitoa peitteisen metsänhoidon suuntaan.

    Toisaalta eihän se käytännön kokemus peitteisestä metsänhoidosta ole kaukana. Vielä 50-60 luvulla ei oikeastaan muuta tehtykään, kuin vapaata peitteistä metsänhoitoa, johon avohakkuut kuuluivat olennaisena osana.

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 54)