Keskustelut Metsänhoito Mielipiteitä?

Tämä aihe sisältää 54 vastausta, 18 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Kurki 3 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 54)
  • Jovain

    Oli toki alaharvennukset ja vajaatuottoisten metsien uudistamiset, jaettiin mm. ilmaisia kuusen taimia. Mutta olivat myös ylispuu ja väljennyshakkuut, joita ei voida pitää harsintahakkuina. Kysymys ei myöskään ollut vouhottamisesta tai politikkojen ilosta, vaan metsähoitomenetelmästä, siinä kuin jaksollisessakin metsänhoidossa. Olennaista on avohakkuut, joilla poiketaan varsinaisesta jatkuvasta kasvatuksesta.

    harrastelija harrastelija

    Nyt kun muistelee omia kokemuksia, niin 1959 jäi mieleen Metsähallituksen hakkuutyömailla menetelmä, jossa hakattiin kokonaisvaltaisesti. Koskemattomaan (oli kylläkin jossakin vaiheessa käyty vesurin kanssa raivaamassa räippää) metsään mentiin sulan maan aikana ensin tekemään pinotavara = kuusipöllit + mäntysullit + koivuhalot metriseksi. Lumien tultua ajettiin hevosella pinotavara lanssille autotien varteen. Sen jälkeen tehtiin tukkisavotta ja harkinnan mukaan jätettiin joku alue siemenpuuasentoon ja joku alue lyötiin kokonaan nurin!

    Varsinkin sopivilla kuivilla kankailla jätettiin mäntyjä siemenppuiksi. Kunttaisempia hakkuuaukkoja sitten kulotettiin, istutettiin paljasjuuritaimet ja alue uudistettiin näin maapohjan mukaan joko männylle tai kuuselle. Suurin yhtenäinen aukko, jossa olin mukana oli n. 130 ha, joka poltettiin ja istutettiin männylle.

    Minusta siitä on siirrytty jaksolliseen tehokkaaseen kasvatukseen lisäämäll sopivasti vielä väliharvennukset.

    harrastelija harrastelija

    Nykyisin olen seurannut ison metsäyhtiön toimintaa metsän hoidossa ja hakkuissa. Yhtiö aloitti yli sata vuotta sitten (Kajaani oy) ja siellä homma kyllä suunniteltiin niin, että metsän kasvu tulisi mahdollisimman tehokkaaksi ilman / tai tutkijoiden avulla taloudellisuus etusijalla.

    Kajaani Oy:llä oli Kainuussa metsää n. 270 000 ha. Myöhemmin Kymi Kymenen fuudion kautta metsäomaisuus sitten lisääntyi ja laajeni myös Etelä-Suomeen UPM:n syntyessä. Toimintaa on koko ajan taloudellisesti järkeistetty ja jatketaan edelleen jaksollisella tyylillä, koska se on osoittautunut edullisemmaksi! Viimeksi vuoden vaihteessa olin mukana UPM:n suunnittelijoiden kanssa tarkkailemassa jaksoöllisella tavalla kasvatettua ja lannoituksella tehostettua aluetta.

    Keskustelimme myös Kemeran osuutta metsän hoidossa. Kenerahan helpottaa yksityistä mo:a taimikon hoitoa ja muutenkin infran parantamisessa. Vastauksena yhtiön henkilöiden taholta tuli tiukka vastaus, että koska yhtiö ei saa Kemeraa, niin metsän hoito ja hakkuutapa on tarkasti mietittävä.

    Jovain

    Ei se niin mene, että on vain jaksollista tai peitteistä metsänhoitoa. Molempia tarvitaan ja käytetään, voidaan soveltaa myös samaan metsään. Kiistatta Timo Pukkalan peitteisessä metsänhoidossa on myönteisiä puolia, kysymys on myös tutkitusta tiedosta.

    Puuki

    Joskus 80-luvulla esim. taimikonhoidon kokonaiskustannukset  oli keskimäärin n. 700 mk/ha. Nykyrahassa n. 140 €/ha. Tukea siihen sai , jos ehdot täyttyi, alueesta riippuen ~ 55- 90 €/ha  . Eli nettokustannus oli n. 85 – 50 €/ha .  Kuitupuun hinta oli keskimäärin n. 80-110 mk/m³ eli n. 18 – 22 € /m³ nykyrahassa.    Eli sama kuin nykyään.

    Nykyään vastaavat norm.taimikonhoitokulut on keskimäärin n. 400-450 €/ha, siitä Kemeran kanssa menot mo:lle on nettona  ~ 120 – 155 €  ( 425 x 0,7 – 230 x 0,7 ~ 140 € ) .  Eli taimikonhoito Kemeran kanssa on suunnilleen samanhintaista kuin se olisi ollut 80-luvulla ilman avustuksia.   Kuitupuun nettokantohinta on laskenut esim.  keskipalkkaan verrattuna vähän yli 200 % noista ajoista .

    Sellufirmat on osanneet ja osaavat varmasti hoitaa metsiään kustannustehokkaasti ; nehän tarvitsee halpaa raaka-ainetta mahdollisimman paljon.  Kemera mo:lle on pieni lisäapu usein kannattamattoman kuitupuun kasvatukseen.   Mo:en päämäärä metsänkasvatuksessa on tai ainakin pitäisi olla vähän erilainen kuin yhtiöiden. Metsän kasvatuksen kannattavuus muodostuu melkolailla erilaisista osasista kuin yhtiöillä omissa metsissään.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarkennuksena: Pukkalan ’vapaan tyylin metsätalous’ ei ole puhdasoppinen jatkuvapeitteinen malli eikä varsinkaan erirakenteinen, jossa pyritään tiettyyn metsän rakenteeseen (paljon pieniä puita ja vähän isoja). Timon mallissa vältetään avohakkuita, mutta tilanteen vaatiessa niitä tehdään ja metsä voi olla tasarakenteinenkin tai kaksijaksoinen. Samassa metsikössä voidaan hakata eri tavoin eri kohdissa.

    Suunnittelujärjestelmille tällainen rakenteiltaan hyvin monimuotoinen metsä aiheuttaa haasteita muun muassa juuri toisessa ketjussa mietityttävässä kasvun ennustamisessa. Laserkeilaamalla saadaan puun määrä kiinni, mutta miten eri puuyksilöt kasvavat jatkossa ja uudistuuko vai ei, siinäpä pulma tuotostutkimukselle!

    jees h-valta

    Hakkuun laatua ainakin pitää parantaa huomattavasti ennen isompaa siirtymistä jatkuvan kasvatuksen periaatteelle. Senverran heikohkoja ovat kokemukset olleet mutta periaatteessa aion kyllä aina sopivalla kohteella myös siihen suuntaan kääntyä. Nyt ollaan vielä liika ryskivässä ja nopeassa hakkuutempossa. Jokainen puun otto pitäisi miettiä eikä vain kovalla teholla ryskiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Näinpä, jeesi. Jatkuvapeitteinen malli vaatii tarkempaa harkintaa ja suunnittelua; se ei ole niin suoraviivaista, mutta varmasti mielenkiintoista. Aina voi palata vanhaan jaksolliseen malliin jos uusi malli ei näytä kohteessa toimivan.

    Aloittaa voi vaikkapa varovasti varttuneen metsikön yläharvennuksella, joka jatkaa kiertoaikaa. Poimintahakkuita rantametsiin yms. erityiskohteisiin, valopuita (mäntyä ja koivua) säilyttäen ja kuusta poistaen. Männyn siemenpuut voi jättää poistamatta, jolloin syntyy kaksijaksoinen männikkö. Jos erirakenteisuutta on valmiina, voi yrittää säästää sitä hakkuissa.

    Yksi uusi hakkuutapa jonka ideaa en vielä ymmärrä, on pienaukko. Miksi ei saman tien tee isoa, jos kerran tekee. Kuviokokoa pitäisi nostaa reippaasti, ettei koneita tarvitsisi siirrellä Nalle Puh -metsien takia.

    jees h-valta

    Kyllä se pienaukko ainakin turvemaille sopii ja istutan kyllä nekin. Mutta kun pienaukko tehdään pehmeälle pohjalle ei erillistä muokkausta tarvita koska ajokone jo rikkoo pintaa riittävästi. Olen aikanaan ostajankin suosituksella näin uudistanut ja se onnistui todella hyvin. Siinä on tänä päivänä jo neljä-viisimetrinen hyvännäköinen mänty-koivumetsä.

    Jätkä

    Anneli : ”-Yksi uusi hakkuutapa jonka ideaa en vielä ymmärrä, on pienaukko. Miksi ei saman tien tee isoa, jos kerran tekee. Kuviokokoa pitäisi nostaa reippaasti, ettei koneita tarvitsisi siirrellä Nalle Puh -metsien takia.”

    -On toki selvää, ettäisompi avohakkuukuvio on karvan verran edullisempi kuin monien pienaukkojen puunkorjuu.

    Onko kukaan määrännyt, että pienaukot pitää tehdä sinne/tänne? Pienaukon koko ensinnäkin pitää olla vähän isompi kuin pari aaria. seuraava piekkuaukko voisi olla kuitenkin jo pienaukon läpimitan päässä, eli metsästä hakattaisiin kuin tilkkutäkki, josta hakataan samat 1000 kuutiota, kuin seitsemän hehtaarin aukostakin hakattaisiin. (Näin pohjanmaalla, kun harsintaa on tehty kokoajan, ei päätehakkuissakaan yleensä paljoa puuta irtoa).

    Korjuukustannukset kyllä hieman nousisivat, kun olisi kerralla haravoitava seitsemän hehtaarin asemasta kolmekymmentä  hehtaaria.

    Kantohinta tietenkin putoaisi, paitsi Jeessillä, joka saisi päätehakkuun hinnalla koko savotan ja öljysoratien alueen läpi kaupantekijäisiksi.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 54)