› Keskustelut › Metsänomistus › Mikä Metso?

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2

  • Mikä Metso?

    Lähetetty: 23.9.2026, 14:27

    Merkitty: 

    Teen kyselytutkimusta metsänomistajien näkemyksistä ja kokemuksista METSO-ohjelmaan liittyen. Olisi kiinnostavaa kuulla erityisesti metsänomistajien omia ajatuksia siitä, miten METSO tunnetaan, millaisia kokemuksia ohjelmasta on ja mitkä asiat vaikuttavat suhtautumiseen siihen.

    Tämä kysely on osa Helsingin yliopiston ME-013A-kurssin (Metsätieteiden kenttäkurssi: metsäekonomia) suoritusta.

    METSO-ohjelman ja luonnon monimuotoisuuteen kyselytutkimus – Täytä lomake

    Olisi hienoa saada mukaan mahdollisimman monenlaisia metsänomistajia. Kiitos jo etukäteen, jos ehdit vastata!

    Tekijä
    fosti fosti
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Gla Gla 28.9.2026, 08:00

    Tärkein asia kyselyssä oli se, että voi sanoa mielipiteensä luontoväen aiheuttamasta luottamuspulasta. Monimuotoisuus kärsii luontoväen toiminnan seurauksena, kun mo ei uskalla antaa luontoarvojen kehittyä metsiin.

    mehtäukko 28.9.2026, 08:12

    Niimpä. Kun luontojärjestöjen toiminta on luisunut absurdiksi päsmäröimiseksi, tuo ”…monimuotoisuus kärsii luontoväen toiminnan seurauksena..” on täyttä totta.

    Ja se jos mikä tuhoaa luonnon ”suojelun” kehityksen.

    Kokenut kaiken tietää 28.9.2026, 09:59

    Juu oksapuu oli ihan oikeassa lupa saatetaan edellyttää metsänkäyttöilmoituksen jälkeen. Mullakin oli yksi kohde, kalliota jyrkännettä jms. Silloin oli sellainen laki, että jos noista seuraa omistajalle vähäistä suurempi haitta, niihin myönnetää sellainen hakkuulupa, että haitta jää alle 4000 euron. Puita oli yli 10000 edestä, niin hakkuulupa olisi tullut. Päädyin kuitenkin Metso suojeluun, ja ihan hyvältä se on vielä vaikuttanut. Vähän puustoisemman kuvion metso sopimus vanhenee parin vuoden kuluttua, saa nähdä miten sen hakkuun luvituksessa sitten käy.

    Petkeles Petkeles 28.9.2026, 10:05

    Eliitti vauhdissa! Suojeluvaatimukset estävät suojelun! Omalla painollaan olisi tämäkin asia kunnossa! Kuten 8h työpäivät ja värillisten ihmisarvo! Kellarilaisilla olisi het puolet suojelussa, jos kukaan ei pakottaisi!

    pihkatappi pihkatappi 29.9.2026, 07:33

    Luontoväki ei ymmärrä metsätaloutta. Meillä kävi kymmenkunta vuotta sitten viimeistä kertaa vanha tuttu, jonka puoliso on biologi. Biologi kertoi avoimesi ja hynyssä suin käyvänsä kiertelemässä, löytyykö meidän metsästä jotain arvokasta suojelukohdetta.

    Nostokoukku 29.9.2026, 09:47

    Ilmeisesti löytyi suojeltavaa, koska käyntikerta jäi viimeiseksi…..

    mehtäukko 29.9.2026, 16:10

    Aikoinaan sattui pari tapausta, jotka tunkeilut loppuivat jostain syystä kirjaimellisesti kuin seinään. Mustalaisakka sotkeutui pahimmassa työkiireessä kovalla helteellä esittelemään pirtin edessä rätei – lumppujaan. Autonsa olivat jo varalta jättäneet kuskeineen 50 metrin päähän valmiiksi… Toisessa talven iltahämärissä saavuin metsistä. Outo auto seisoi pihassa, josta oli kannettu tauluja pirttiin kymmeniä, lumisia jälkiä ja vettä lattioilla. Siinä ei tainnu karjaisun jälkeen sössötyksiä kuulua, sillä rojut hävisi vauhdilla…Elämä on.

    Visakallo Visakallo 30.9.2026, 05:14

    Petkeles: ”Suojeluvaatimukset estävät suojelun!”

    Petkeles tulikin kiteyttäneeksi tuolla yhdellä lauseella koko suomalaisen metsiensuojelun paradoksin. Lähes jokaisessa meissä kun asuu nykyisin pieni aavistushakkaaja. Ensi vuosihan on aavistushakkuiden jo 40. merkkivuosi. Tosin laajemmin ne alkoivat vasta n. 35 vuotta sitten.
    Valkoselkätikan suojelu alkoi Suomessa vuonna 1987, jolloin WWF Suomi perusti tälle oman työryhmän. 1992 lajille laadittiin virallinen suojelusuunnitelma, jonka myötä tikan asuttamia vanhoja lehtimetsiä alettiin suojella laajemmin. Silloin alkoi ilmestyä paperikarttoihin vapaalla kädellä piirrettyjä tussiviivoja suojelualueiden rajoja kuvaamaan. Samalla alkoivat saada vanhat koivikot pikakyytiä tienvarteen, ja syntyi käsite aavistushakkuu. Joka on omakohtaisesti elänyt ne ajat, ei niitä koskaan  unohda. Jos silloinen ympäristöhallinto ja suojeluväki olisi ollut viisaampaa, ja käyttäytynyt länsimaisen sivistyneesti, eikä edesmenneen DDR:n menttaliteetilla, aavistushakkuilta ja myöhemmin laajoilta metsäsodilta olisi jatkossa vältytty. Suojelu muuttui silloin metsäihmisten keskuudessa hyvin laajalti kirosanaksi.

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2