Keskustelut Metsänhoito Miksi puuntuottajajärjestöt sallivat holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
  • Miksi puuntuottajajärjestöt sallivat holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen?

    Puuntuottajien äänenkannattajaksi itseään tituleeraavassa maaseudun tulevaisuudessa, jonka päätoimittajana toimii maattomien hirvimafiosojen toistaiseksi ruunaamaton kuningas lauri kontro, oli 06.02.2013 vierasyliössä kirjoitus otsikolla:

    Hirvistä on haittaa metsätaloudelle

    Siinä emeritusylitarkastaja heikki oksman vastasi kysymykseeni: ”MTK:n ja siihen integroitujen metsänomistajaliittojen ja metsänhoitoyhdistysten toiminta on HAMPAATONTA, koska niiden toimi- ja luottamushenkilöstössä on METSÄSTYSINTRESSILLÄ liian vahva edustus”.

    Samassa kirjoituksessa oli myös seuraava teksti:

    ”Järkevä talvikanta saisi olla enintään 30000 yksilöä”.

    Der Steppenwolf

  • mehänpoika

    Metsuri Motokuski:
    ””Suomessa on päättäjien mielestä toimiva hirvipolitiikka eikä sitä ole tarvis suuremmin muutaa.””

    – Meillä harjoitettu hirvipolitiikka on MMM:stä johdettua, joten päättäjät eivät arvaa tyhmyydessään kyseenalaistaa sitä. Se kyllä tiedetään, että Suomi velkaantuu kovaa vauhtia ja vaihtotasekkin on alijäämäinen. Kuitenkin kansanedustajien kädet ja kalenteri ovat niin täynnä kiireitä, että he eivät jouda syventymään harjoitetun hirvipolitiikan aiheuttamiin ongelmiin ja menetyksiin.

    Hirvestystä harrastavat edustajamme ovat jäseninä Eduskunnan Eräkerhossa, jossa päätetään, mitä ja milloin eduskuntaryhmien puheenjohtajille mistäkin hirvestykseen liittyvästä asiasta tiedotetaan. Joskus ohjataan keskustelu vaikka susiin, jos olisi polttava tarve keskustella hirviongelmasta, kuten tälläkin hetkellä.

    Edustajiamme pidetään puutteellisen ja harhaanjohtavan tiedon varassa. Esimerkiksi Ruotsin hirvivahinkotutkimus kuitataan sivumennen kertomalla, että meillä on hirvikanta riittävän pieni ja hallinnassa. Tuskin rivikansanedustaja pystyy Eräkerhon ja ryhmäjohtajan tiedotuksesta edes muodostamaan omaa kantaansa siitä, mitä vaikutuksia liian tiheänä pidetystä hirvikannasta on maa- ja metsätaloudelle saati maantieliikenteelle.

    Vuotuisten kaatolupien anojille on annettu taivaallinen valta määrätä vuotuisten hirvikolasreiden ja niissä loukkaantuneiden tasosta sekä maa- ja metsätalouden hirvituhoista. Vastuullisen ministeriö selittää tämänkin oman harrastuksensa pussiin, eli hirvikolari olisi autoilijan syy, ja taimikkovahinko johtuisi metsänomistajasta itsestään eli hoidon laiminlyönnistä.

    mehänpoika

    Ammatti Raivooja:
    ””Itse en harrasta hirven metsästystä mutta olen seurannut sitä lähietäisyydeltä. Minulla on yksi kaveri joka harrastaa sitä. Ei oikeastaan muuta teekkään. Reilussa kolmessakympissä, maaton, ei merkittävää omaisuutta, työkyvyttömyyseläkkeellä ollut reilut 10 vuotta.””

    – Siis Ammatti Raivoojalla on pelkkä ”kytkös” hirvenmetsästäjän kautta hirvestykseen. Liekkö kytkös myös metsänhoitoonkin pelkän metsurityön pohjalta?

    Tällaiset kytkökset häiritsevät myös Eduskunnassa kansanedustajien lainsäädäntätyötä. On joutunut kytköksen vuoksi päättämään mieliksi jonkin kaverin vuoksi. Kaverin etu on ollut yllättävän helppo asettaa yleisen edun edelle. Kaveri tietysti on osoittanut siitä kiitollisuuttaan kuin kotikoira tuoreen luun saatuaan.

    Tällaiset kytkökset ovat olleet myös puuntuottajajärjestöissä vaikuttamassa hirvikannanm kokoa koskeviin päätöksiin. Veli, lanko, naapuri tai kaveri on ollut vaikkapa hirviporukan vetäjä. Siksi ystävyyden ylläpitämiseksi on vuosikymmeniä tehty puuntuottajajärjestöjen jäsenten edun vastaisia päätöksiä.

    Tietysti hirvenlihaa on tullut joka syksy usealta metsästäjältä suuret köntät. Suuhun pantavalle on annettu suurempi arvo kuin talouselämän tarpeille.

    mehänpoika

    Vielä Ammatti Raivoojalle:
    Tuo hirvestävä kaverisi on noin kolmikymppinen ja työkyvyttömyyselkkeellä. Ehkä hänellä on eläkkeeseen oikeuttava sairaus tai vamma. Kuitenkin ihmettelen hänen kykenevän metsästämään hirviä. Ehkä hän pystyy jopa vetämään hirvenruhoja tien varteen. Silloin kyllä pystyisi tekemään muutakin kevyttä työtä, esimerkiksi metsänhoitotyö olisi sellaista.

    Esitänkin, että kaverisi ryhtyisi perkaamaan metsästysalueensa nuoria männyntaimikoita, joita lehtipuu pyrkii haitallisesti varjostamaan. Ehkäpä häneltä tulisi työpäivän jälkeen tärkeitä viestejä hirvien käyttäytymisestä Ammatti Raivoojallekkin. Mielestäni jos kaveri työhön kykenee, mutta taimikonhoitotyö ei maita, voisit harkita enemmän yhteiseen hyvään suuntautuvan uuden kaverin hankkimista.

    Puuntuottajajärjestöihin tulisi aina saada enemmistö sellaisia metsänomistajia, jotka eivät metsästä hirviä, ja joilla ei olisi mitään sidoksia tällaisiin terroria harjoittaviin hirvestäjiin. Päätökset kun sielläkin tehdään enemmistöpäätöksinä, koska puolueettomia tutkimuksia ei ole annettu tehdä.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Hän joutui jäämään eläkkeelle metdäkoneenkuljettajan ammatista selkäsairauden takia, että sikäli ammattitaitoa löytyisi metsätöihin. 9 kilon raivaussahan kanniskelu kyllä töitä keveymmästä päästä ole, terveellekkään. Sillon täällä näkee aina näitä missä isännälle on riittänyt innostus tankillisen tai pariin ja sit tullaan viimeistelemään loput 5 hehtaaria. Kaverilla on voimakas lääkitys, välillä joutuu syömään opiaatteja, että alkoholiakaan ei pysty ottamaan. Silloin ei ehkä tunne oloaan kotoisaksi paikoissa missä useat muut samanikäiset tapaavat ihmisiä. Hirvenvetoon hän tuskin on ykköspyssy. Kavereina on niin maallisia metsästäjiä ja maallisia metsästämättömiä mutta hirvivalittajia ei ole vielä löytynyt mistään. Onhan täällä yleisilme se, että hoitamuutta on jokapuolelle mutta jos haluaisi nähdä merkittäviä hirvituhoja niin pitäisi tosissaan soitella vinkkejä jos joku tietäisi niistä.

    Gla Gla

    ”jos haluaisi nähdä merkittäviä hirvituhoja niin pitäisi tosissaan soitella vinkkejä jos joku tietäisi niistä.”

    Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/
    Kuva/?imageId=890&index=0

    Enää tosin on turha tulla katsomaan, kun koivut on raivattu maahan. Näin hirvituhot saadaan vähentymään.

    Metsäsuunnitelma parin vuoden takaa muuten neuvoo tuolla uudistamaan rehevät kuusikot koivulle ja keskikarkeat mt-kuusikot männylle, joten ainakaan neuvontaa ei voi hirvipelon lietsonnasta syyttää. Noilla näytöillä omistajalla on kuitenkin totinen paikka päätöstä tehdessään. Raivaamattomuudestakaan ei voi tuon kuvion kohtaloa syyttää. Vai onko vika tällä kertaa liiassa harvuudessa? Tai ehkä kyse on vain turhasta huolesta, kun Jessen mielestä koivuista olisi voinut kasvaa kelpo puita.

    jees h-valta

    Kunhan Gla olisit ensin aidannut sen että koivut olisi päässyt kasvuun.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Tuo koivikko on yksi niistä 7% mitkä ei onnistu. Siinä on neuvottu ihan oikein, suuressa määrässä menee eniten oikein mutta jollekkin voi tulla yksittäistä mielipahaa, mutta aina voi lohduttaa sillä että onneksi muualla kasvaa ja enemmän kuin tarpeeksi. Tuota kuvaa on muuten itketty jo useamminkin mut hyvä et se on olemassa sillä kaikki ei pääse näkemään tollasta koko elämänsä aikana kun nuo on niin harvinaisia. Toinen on se pähkäilijän koivikko mut se oli raivattu liian pienenä. Hirvet ei diggaa tiheistä koivikoista.

    jees h-valta

    Ja pensastunut koivukin alkaa heti kasvattaa nättiä runkoa kunhan syönti loppuu. Aita auttaa aina ja siitä voin vielä kuvia laittaa minkälaatuisia koivuja pensastuneeksi syödyistä on muodostunut aitauksen jälkeen. Lopullinen laatu tietenkin näkyy vasta muutaman vuoden päästä hakkuussa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Välillä vähän asiaakin!

    ”Päärangan katkeaminen taas aiheuttaa voimakasta ja pysyvää mutkaisuutta, mikä taimen kasvaessa laskee kasvatettavan puutavaran laatua (Heikkilä & Löytyniemi 1992).”

    ”Maittavuutensa ja taimikoiden vähyydestä johtuen lähes kaikki Suomessa kasvavat koivun taimikot joutuvat jossakin kehitysvaiheessa hirvituhojen kohteeksi (Heikkilä 1999).”

    jees h-valta

    En ainakaan tuota voimakasta ja pysyvää mutkaisuutta allekirjoita oman kokemuksen perusteella. Se riippu kuinka isoa puuta mennään raiskaamaan. Nuo pensastuneet alle kahden metrin alut lähtee aivan ok ylös eikä ainakaan päällenäkyvää jää. Yleensähän noissa pienemmissä se juuri lähtee seuraavista silmuista syönnin alapuolelta. Ja siksi tietysti pensastuu jos vuosittain syödään. Mutta kun syönti loppuu se senvuoden kasvuvesa jatkaakin ja tekee sen puun jota on monesti yrittänytkin.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)