Keskustelut Luonto Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 93)
  • Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

    Metsäkeskustelu on junnannut paikallaan puoli vuosisataa. Samat argumentit ovat käytössä, vaikka metsätalous on tehnyt tutkimuksissakin vahvistetusta tuloksellista työtä metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Olen yrittänyt saada keskustelua seuraavalle, mielestäni sekä luonnon, että ilmaston kannalta kriittisellä tasolle. Siinä surkeasti epäonnistuen..

    On selvää, että hakkuut näkyvät aina maastossa ja niillä on aina vaikutusta lajien menestymiseen juuri sillä paikalla. Toiset kärsivät ja toiset hyötyvät. Isossa kuvassa kuitenkin mennään parempaan. Puustoa on enemmän, kuin koskaan. Puusto on järeämpää, sekapuustoa suositaan, lahopuuta tehdään ja kaikki monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet paranevat koko ajan. Sillä ei tunnu olevan mitään merkitystä, kun hakkuiden vähentämistä vaaditaan.

    Hakkuita kuitenkin tarvitaan enemmän kuin koskaan. IPCC:n selkeä ratkaisuesitys ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kestävän metsätalouden lisääminen. Vielä ei ole tullut vastaan maata, jossa metsätalous olisi Suomea kestävämpää. Tästä on helppo tehdä johtopäätös. Kaikki Suomessa kaadettava puu on selkeästi maailmanluokan ekoteko. Vai onko? Sitä emme tiedä, kun asiasta ei suostuta edes keskustelemaan.

    Kysymys, ”mikä on suomalaista puuta parempi vaihtoehto?”, Saa kaikki hakkuiden vähentämistä vaativat hiljenemään. Joka ikinen kerta. Siihen ei vastaa aktivistit, luontopaneeli, ilmastopaneeli, Kotiaho, Halme, ympäristökeskus, ympäristöministeriö, biologit tai poliitikot. Yksikään hakkuiden vastustaja ei suostu keskustelemaankaan  aiheesta. Mikä aiheessa pelottaa? Kannattaako globaalien ilmiöiden, ilmastonmuutoksen ja luontokadon aikakautena vastustaa potentiaalisesti parasta vaihtoehtoa, jos ei pysty esittämään mitään muitakaan vaihtoehtoja? Maailman kulutus kasvoi viime vuonna 28%. Uusiutuvia raaka-aineita tarvitaan enemmän tähän vastaamiseen. Ei vähemmän.

  • käpysonni

    Ruotsin iso metsänomistaja, kirkko, muuttaa radikaalisti metsiensä käsittelyä:

    .Suurmetsänomistaja myllää Ruotsissa metsänhoitotapansa, vaikka muutokset vievät neljänneksen puukauppatuloista

     

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/fe16dd0d-040d-4706-9044-dc913bf8f02d

     

    Ja Suomessa kuuluisa rokkiklubi tekee sen, mitä usein luonnonsuojelijoilta vaaditaan:

     

    Rokkiklubi hankki 20 hehtaaria hiljaista salomaata – aikoo jatkaa metsien suojelua tulevaisuudessakin

     

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d102551c-f955-464b-a98d-0abcfa4cb29c

    A.Jalkanen

    https://forest.fi/fi/tilastot/metsien-ikarakenne-vuosina-1951-2019/

    Kasvua kiihdyttää mm. ilmastonmuutos, typpilaskeuma, parempi metsänviljelyaineisto ja parempi uudistaminen (maanmuokkaus). Kasvua vähentävät metsien vanhenemisen lisäksi mm. liian aikaiset uudistushakkuut, liian tiheät taimikot, jatkuva kasvatus, kuivuus, metsätuhot, ojien kunnon heikkeneminen (pohjaveden nousu). suojelupinta-alan nousu ja metsäkato.

    Jovain

    Ainakin Etelä-Suomessa varttuneiden metsien 60-100 vuotta osuus on vähentynyt. Se ei voi tarkoittaa vanhojen metsien osuuden lisääntymistä. Metsien kasvun alenemaan voi olla muut syyt. Kannattaako kasvua alentavien tekijöiden joukkoon ottaa jatkuvaa kasvatusta. Jatkuva kasvatus voi toimia tällaisena, mutta se on ymmärrettävä metsänhoidon suositusten mukaisena. Poimintahakataan uusiutumattomia metsiä harvaksi ja tehdään pienaukkoja paljaaseen maahan. Tarkoittaa kasvun alenemaa, pitkää odottelua ja siirtoa jaksottaisen metsänhoidon piiriin. Tällaista jk metsänhoidon soveltamista harrastetaan paljon myös jaksottaisen metsänhoidon yhteydessä. Hakataan liian harvaksi ja se tarkoittaa vajaatuottoisuutta ja kasvun alenemaa yleisesti.    Jk uusiutumisen elementit valmiina jk metsässä on eri juttu, sen myös tutkimus ottaa huomioon. Toisaalta myös uusiutumattomien metsien kiertoaikoja voidaan jatkaa.

    Ammatti Raivooja

    ”Pienaukko on hyvä vaihtoehto erityisesti silloin, kun metsikön puusto on tasarakenteinen, eikä nuorempaa puustoa ole valmiina.”

    Metsänhoidon suositukset”

    ”se on ymmärrettävä metsänhoidon suositusten mukaisena.”

    ”tehdään pienaukkoja paljaaseen maahan.”

    ”Tarkoittaa kasvun alenemaa.”

    Eklkli metsänhoidon suositusten mukainen jatkuva kasvatus johtaa kasvun alenemaan. Ei mitään uutta täällä. Kyllähän metsänhoidonsuositukset minusta ovat hyvin selkeät, että pienaukko on se vaihtoehto kun ei ole taimettumista vaikka kuusikon alle. Ihan turha yrittää sotkea pienaukkoa ideologiaa tälläseksi, että sitä tehdään sinne missä on taimia. Kaikkihan me tiedetään mitä pienaukoista tapahtuu: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/uudistamatta-jatetty-pieni-aukko-2/

    Ehkä tuo on sitä pakottamista kun yritetään saada toimimaan sellaista mikä ei toimi, että siellä olisi taimia mitä metsänhoidon suositukset ei just tarkoita.

    A.Jalkanen

    Jatkuvassa kasvatuksessa voidaan tehdä pienaukko kun halutaan edistää valopuiden (lehtipuiden tai männyn) uudistumista tai kun halutaan vapauttaa valmis taimisto.

    KeMeRat

    ”tai kun halutaan vapauttaa valmis taimisto.”

    Se ei oo silloin pienaukko arvon tohtori.

    A.Jalkanen

    Menee saivarteluksi termeillä… minusta pienaukko taimilla on oikein kätevä; sen osalta ei tarvitse stressata että taimettuuko vai ei. Ja on siis edelleen kasvatushakkuuta kuten muukin jatkuva kasvatus. Vai mikä olisi parempi nimitys asialle?

    KeMeRat

    Ihan vaan poimintaluonteinen hakkuu jos on osana muuta metsänkäsittelyä. Jos taas on omana kuviona, niin ylispuuhakkuu.

    Visakallo

    Miten taimettoman pienaukon saa taimettumaan?

    Ammatti Raivooja

    Ei ole saivartelua, pitää ymmärtää konsepti ja mitä metsänhoidonsuositukset sanovat jos niihin kerta viitataan. Tarkoitus on, että reunametsä kylvää aukon. Ei tästä voi olla epäselvyyttä. Jos siellä on taimia niin muita nimityksiä on 2-vaihe kasvatus tai siemenpuiden poisto tai jotain muuta.

     

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 93)