Uudistamatta jätetty pieni aukko

Ei kovin iso aukko mille ei ole hakkitähteiden keräämisen jälkeen tehty mitään. Hyvin on taimettunut eikä tyhjiä kohtia ole. Koivu pääasiassa hieskoivua mutta rauduskoivuakin. Tähän on syy ja laki ei velvoita tässä kohtaan. Enemmän mietin, että jos tämä olis JK:n pienaukko niin miten tästä eteenpäin?

Kommentit (11)

  1. Siinä on isoja alueita pelkkää pihlajaa ja leppää vähän. On myös muutamia hyviä kuusiryhmiä, muutamia rauduskoivuja ja hieskoivuja. Koivujen laatu niinku oksaisuuden suoruuden suhteen varmaan tule olemaan lähelläkään istutetun veroista. Tämä voisi olla ihan JK:n pienaukko. Iso kuusimetsä voitaisiin tehdä pienaukottamalla ja sinne syntyisi tällainen metsä pikkuhiljaa.

    Miten tätä niinku olisi tarkoitus käsitellä tälläiasta ”JK” metsää? Miten nuo pihlajat häviää tai leppä, poimintahakkuussako ne otetaan vai raivataan ja missä vaiheessa leipien ja pihlajien alle syntyy rahapuita ja milloin ne on tukkipuita?

    Kannattaa tästä huomata taimettuminen muokkaamattomaan maahan tapahtuu kun havut viedään ja ne ei peitä kuusentaimia tai Annan typpeä vatulle ja horsmalle. Viedäänköhän JK pienaukoista havut? Mutta istuttamalla tähän eteläänpäin rinteeseen kuusi olisi jo kypsää jo varmaan 50 vuodessa.

  2. Minulla alkoi myös samanlainen jatkuvan kasvatuksen kokeilu kahdella parin hehtaarin aukolla sillä erotuksella, ettei hakkuutähteitä korjattu pois. Toinen kuvio on turvepohjainen ja toinen kivennäismaata. Alueella kasvoi ennen hieskoivikko mänty- ja kuusisekoituksella, joten kantovesoista ja alikasvoksesta luultavasti uusi metsä lähtee liikkeelle maata muokkaamatta.

  3. Riippuu paljon mitä metsältään haluaa tulevaisuudessa. Rahallista arvoa huonolaatuisesta hieskoivikosta tulee lähinnä kuitupuun/energiapuun kautta. Tukkipuuta tuosta tuskin koskaan tullaan paljoa hakkaamaan. Tietysti jos peitteisyys on tärkeämpi kriteeri niin sitten siitä vain raivasussahahommilla eteenpäin

  4. Tässä ei ole omametsä, lähinnä esimerkki miten aukko uudistuu. Mutta kun itse näkee asiat jaksollisesti niin jos tämän tuloksen saa pienaukottamalla niin jos uskoo JK:Henkilökohtainen niin onko tässä hyvä tulos ja tuleeko tästä nyt se 10% tuottoa? Itse pidän taimettumista tässä ihan kelvollisena, siinä että sitä on tapahtunut koko alalle ja ei kasva pelkkää heinää. JK:n esitteissä esitetään, että 3 puulajia vaihtelee eri pituisina vaikka sinne voi syntyä 5-10 eri lajia ja niitä ei (voi) hallita mitenkään. Voiko JK tuottaa 10% ja olla monimuotoisuutaäta enemmän lisäävä vai pitääkö valita vain toinen?

  5. Ihan hyvän metsän tuosta saa,harventaa normaalitiheyteen ,jättää reikä paikkoihin niitä leppiä ja pihlajia,leppä on tänäpäivänä ihan saman hintaista kun muutkin puut,pihlajakin kelpaa energiapuukasaan.Ensiharvennuksen saa tehdä 10-15 vuoden päästä,silloin alalla on varmaankin kuusta jo niin paljon,vaikka ottaisi kaikki lehtipuut pois.

  6. Kyllähän oikein toimivalla metsätilalle ei tuollaisia jätemetsän alkuja näy. Kantovesoista ei kummoista puustoa rakenneta eikän hies taannoin ollut edes kemerassa hyväksytty täydennyspuu.
    Näitä alueita jos on toinen toisensa jälkeen ”tuottamassa”, loppu häämöttää pian.

  7. Kooltaan vaihtelevat aukkohakkuut ovat tarpeen silloin kun metsässä tai sen osassa on aikaisempien alaharvennusten seurauksena vain korjuukypsiä suuria puita -Arvometsä

    Jatkuvassa kasvatuksessa metsän uudistamisessa jäljitellään metsän luontaista kiertokulkua. pienaukot luovat pieniä aukkopaikkoja ja ympärillä oleva elävä puusto huolehtii siementuotannosta.Kun käytetään luontaiseen uudistumiseen perustuvia menetelmiä, taimien ostoon ja istutukseen ei tarvita investointia. Maanmuokkauksen ja taimikonhoidon tarve on monessa jatkuvan kasvatuksen metsässä vähäinen, tai sitä ei ole, mikä säästää investointikustannuksia. Tämä tarjoaa metsänomistajalle taloudellista etua – metsään mennään vain silloin, kun tuottoa on saatavissa.
    Jatkuvassa kasvatuksessa keskitytään korjaamaan moninkertaisesti kuitupuuta arvokkaampaa tukkipuuta. Jatkuvan kasvatuksen menetelmä on metsänomistajalle usein
    taloudellisesti kannattavin vaihtoehto. -WWF

    Tässä mulla on vielä pieni aukko ja sen yli pitäisi päästä, että kun tuottovaatimus on 10% ja ainoa keino nyt on tämä JK ja nyt on vakuutettu JK on tuottosempi ja mä katon tota kuvaa niin miksi minä en ymmärrä tätä.

  8. AR sinun kuvan ”pieni aukkosi” ei ole ihan sama kuin jatkuvan kasvatuksen pienaukko, vaan tuo jälkimmäinen olisi yleensä läpimitaltaan korkeintaan yhden tukkipuun pituuden mittainen. Paljon varjoisampi kasvupaikka, joten taimia syntyy, mutta niiden kehittyminen on hidasta.

    Periaatteessa saat tuossa korkean tuoton, koska taimet tulivat ilmaiseksi. Joudut kuitenkin odottelemaan tukkisatoa (koivu, kuusi tai mänty) paljon pitempään kuin jos alue olisi viljelty. Onhan tuossa koivua jonkin verran mukana mutta riittääkö laatu tukiksi.

  9. Joo onneksi ei siis ole oma. Joo näinhän se on, että se ensimmäinen aukko on se varjoisa mutta tässä on kaikenkokoista metsää vieressä, myös vanhinta kuusikkoa, mikä on jatkuvan aukotuksen lopputulos.

    Tilanne siis voisi olla paljon huonompikin kun jos kyseessä olisi ensimmäinen aukko?

  10. ”…pienaukot luovat pieniä aukkopaikkoja ja ympärillä oleva elävä puusto huolehtii siementuotannosta..”
    JOS nämä pienaukot tulevat joskus puustoltaan harvennuskokoon, mikä niistä tekee metsätalouden ja korjuun suhteen kannattavia?

  11. Juuri kuvan mukaiset kohteet on erityisesti metsäkanalintujen hyvinvoinnin kannalta parhainta mahdollista uudistamista.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat