› Keskustelut › Metsänhoito › Minkki vakautti myyräkannan ja esti myyrätuhot

Viewing 10 replies - 181 through 190 (of 216 total)
1 2 3 … 18 19 20 21 22

  • Minkki vakautti myyräkannan ja esti myyrätuhot

    Sent on: 20.11.2013 at 17:14

    ”The invading new generalist predator, the American mink (Mustela vison), have decreased vole abundances and stabilazed dynamics (Hörnfeldt et al. 1990, Oksanen et al. 2001).”

    Tuollainen havainto tehtiin jo 1990. Mutta eihän tuo käy. Myyräkannan tulee heilua rajusti, muuten lumikkohypoteesille (ja siinä ohessa lumikkohypoteetikoille) käy köpelösti.

    Tuho on estettävä keinolla millä hyvänsä. Keinot kyllä löytyvät.
    Minkki laitettiin erityisen haitallisten vieraslajien listalle:
    ”Näiden lajien kohdalla tulee ryhtyä viipymättä tehokkaisiin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi tai ainakin leviämisen estämiseksi ja haittojen vähentämiseksi.”

    ”Suomeen saapuneista vieraslajeista (vajaa tuhat lajia) suurin osa ei muodostu uhkaksi alkuperäisilla lajeille, mutta osan tiedetään aiheuttavan vakavia ekologisia ja taloudellisia haittoja.”

    Minkki on siitä poikkeuksellinen vieraslaji, että estäessään myyrätuhot se torjuu vakavan taloudellisen haitan.

    Der Steppenwolf

    Creator
    Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 5.12.2015 at 09:09

    Minulla on mökki Ylä-Lapissa parin puron risteyksessä. Aikoinaan niissä oli hyvä tammukkakanta. Sitten sinnekin levisi minkki. Tammukkakannan se kyllä ”vakautti”. Vaikeaa saada edes paria ongittua.

    Myyrä- enempää kuin sopulikantaa minkki ei kyllä vakauttanut. Ne nimittäin harvemmin asustavat puroissa. Minkki pysyttelee sitä vastoin tiiviisti purossa. Välillä kulkee pitkiä taipaleita koholle jäänen jään alla. Jos se poistuu purosta, niin se suunnistaa suoraan toiselle purolle.

    Tietysti Antonin kanssa on turha kinastella, mutta toinpa nyt faktojakin esille.

    Jätkä pätkät 5.12.2015 at 12:02

    Evolla yllätimme metsänhoitajan ryhmineen taimikkokuviolta, jonka metsänreunaa he varustelivat viirupöllön pöntöillä.
    Vakuutti, että kunhan saa edes yhden pariskunnan taimikon päälle kiertelemään, niin se pitää kannan kurissa.
    Jutun idea on se, että tapetut ja syödyt myyrät eivä harjoita lisääntymistoimintaa.

    Metsuri motokuski 5.12.2015 at 14:26

    Tämäkin ketju aloitettu jo vuonna 2013. Mitään muutoksia ei ole tapahtunut mutta taimikoita perustetaan ja kasvatetaan entiseen tapaan ja hyvin toimii. Heinästä kärsiville aukoille saattaa myyristä olla vähän tuhoja voimakkaina myyrävuosina heinän lisäksi mutta muualle satoja tuhansia hehtaareja perustettu ja toimii.

    Minkistä ja supikoirasta vieraslajin paljon enemmän haittaa Suomen alkuperäiselle luonnolle, joten myyrä tuhot ovat vain pieni ”hyttysen paska itämeressä”. Ne joilla on rehevt maapohjat voivat itse kieltää vieraslajien pyynnin maillaan mutta muualla ne tulee sallia ja lisätä voimakkaasti. Mieluimmin minkki ja supikoira tulisi hävittää Suomen luonnosta vaikka valtion tapporahojen turvin.

    pihkatappi 5.12.2015 at 14:49

    Myyrät leviävät pitkin kankaita silloin kun populaatio kasvaa ylimittaiseksi. Ne syövät kuivalla kankaallakin männyntaimet kiiveten ainakin 3 metrin korkeuteen taimen latvaan. Nähty on ja syykin on selvä, kettujen ja muiden pienpetojen tehokas metsästys.

    Timppa 6.12.2015 at 08:45

    Annelin lähde tiesi oikein minkistä.
    Mielenkiintoinen on minkin ja piisamin suhde. Siellä Pohjois-Amerikassa ne elävät samassa ekologisessa lokerossa.

    Eurooppaan istutettiin ensimmäiset piisamit Tsekkin 1919. Suomeen piisami istutetiin 1920-luvulla ja koska sillä ei ollut silloin luontaisia vihollisia, niin kanta kasvoi hyvin nopeasti. Esimerkiksi keväällä 1940 Taipaleenjoelta palattuaan isäni sai erittäin hyvän piisamisaaliin. Tosin hänen ”virkatiensä” oli luokkaa 30 km Jyväskylän eteläpuolella 4-tien tuntumassa olevien järvien rannoilla.

    Minkki vuorostaan levisi tarhoista karanneena vasta 1950-luvulla. Nyt piisamikanta Eteläisessä Suomessa on käytännössä olematon. Onko minkkien runsastumisella välitön yhteys tähän? Kerran joskus 1950-luvulla oltiin isän kanssa yhdellä puuarkkujen varaan tehdyllä laiturilla Päijänteen rannassa. Sinne arkkuun oli piisami tehnyt pesänsä. Nähtiin, kun minkki sukelsi sinne. Piisameille tuli paniikki. Koko suku, pieniä ja isoja, sukelsi henkensä hädässä pakoon. Minkki jäi ilman saalista. Taisi olla sen vuoden pentuja. Jäi tuijottamaan minua ja isä kalautti sen jollakin kepillä hengiltä.

    Jovain 6.12.2015 at 09:17

    Myyrien massaesiintymät ovat toistaiseksi taakse jäänyttä elämää. Ottamatta kantaa myyrä- ja petokantojen ns. normaaleihin kannanvaihteluihin ja perehtymättä tähän pitkään viestiketjuun, myyrien massaesiintymälle on myös toisen lainen selitys.
    Peltomyyrien massaesiintymät ajoittuvat 1990 ja 2010 vuosikymmenille. Ajankohta on sama kuin metsäverotuksen siirtymäaika 1993-2005. Tämän pitkän siirtymäajan 13 v. aikana, myyrien aiheuttama tuho oli poikkeuksellinen ja niin oli myös tuhon aiheuttaja. Peltomyyrien massaesiintymät aiheutti poikkeuksellisen runsaat avohakkuut. Aukkoa lyötiin aukon viereen ja näin katettiin myyrille biokattaus. Mitkään petoesiintymät tai niiden kannanvaihtelut, eivät riitä selittämään tätä ilmiötä ja tuona aikana esiintyneet syklit kannanvaihtelussa aiheutuivat myyrien tautitilanteesta.Tällä hetkellä tilanne on rauhoittunut, hakkuut ovat siirtyneet harvennuksille ja nykyisten avohakkuiden havujen talteen otto on voinut vaikuttaa nykyiseen myyrä tilanteeseen.

    Metsuri motokuski 6.12.2015 at 10:05

    Noinhan se on. Uskon että saat näiltä muutamilta ”myyrahysteerikoilta” toisenlaista viestiä hyvinkin pian. 🙂

    Ammatti Raivooja 6.12.2015 at 10:42

    Huomasin kesällä, että kissat vakautti pihapiirissä talitiais- ja kirjosieppokannat. Omien tutkimusteni mukaan kissojen pääravinto on raksut ja purkkiruoka ja lintujen poikaset ravintona hyttysen pissaa.

    A.Jalkanen 6.12.2015 at 18:27

    Wikipedia: Minkki

    ”Maalla ja sisämaan vesistöissä pesivät linnut ovat alun perinkin sopeutuneet minkkimäisiin saalistajiin, kuten vesikkoon ja hilleriin, joten niille minkki ei ole kovin suuri uhka. Sen sijaan ulkosaariston luodoilla minkki on vahingollinen varsinkin ruokkilinnuille ja haahkalle, koska näissä ympäristöissä ei luonnostaan ole ollut minkin kaltaisia pienpetoja.”

    ”Minkin ravinto koostuu pääasiassa nisäkkäistä (kuten myyristä), linnuista (varsinkin vesilinnut ja niiden munat ja poikaset), kaloista, sammakoista, ravuista sekä hyönteisistä. Amerikassa sen pääravintoa ovat piisamit, Pohjois-Euroopassa puolestaan kalat. Talvisin minkin ruokavalio on kalapainotteinen ja kesällä se syö enemmän muita eläimiä. Vesikkoon verrattuna minkki syö enemmän kalaa ja vähemmän pikkujyrsijöitä.”

    Keskikokoisista pedoista minkillä, ketulla ja näädällä vuotuinen saalis on kullakin luokkaa 40000-60000 yksilöä. Yhteen laskettuna suunnilleen sama saalis kuin supikoiralla: vähintään 150 000 yksilöä. (Minkkisaalis korjattu Hesarin jutun 6.12.2015 mukaiseksi, Wikipediassa minkkisaalisarvio on liian suuri.)

    Noin 300 000 pedon poistumalla on varmaan jonkinlainen merkitys myyrien kannalta. Pedot pystyvät kyllä jossain määrin kompensoimaan, eli kun niitä on harvassa ja ravintotilanne hyvä, niiden poikueet ovat suuremmat. Jos vaikka minkin, ketun ja näädän metsästystä vähennettäisiin, niiden populaatioiden kasvunopeus siis todennäköisesti hidastuisi.

    Huomasin uudesta Jahti-lehdestä mielenkiintoisen seikan: osassa riistanhoitopiirejä pienpetojen torjunta käsittää kaikki keskikikoiset pedot, osassa vain supikoiran ja minkin, ei siis kettua eikä näätää. Supikoiran ei haluta leviävän Ruotsiin; tämä yksinään riittänee syyksi jatkaa sen pyyntiä, vaikka muuten keskikokoisten petojen haitat olisivatkin liioiteltuja.

    A.Jalkanen 6.12.2015 at 19:35

    Yleensä ajatellaan niin, että avohakkuiden lisääntyminen on lisännyt ainakin myyrien kokonaismäärää – ja sitä myöten myyrätuhojen pinta-alaa – maassamme, mm. koska suuria yksilömääriä huippuvuosinaan saavuttava peltomyyrä pystyy hyödyntämään niitä elinympäristönään. Metsämyyrä leviää myös avohakkuualoille, kun niiden kanta on korkealla.

    Mutta onko avohakkuumetsätalous tehnyt myyrähuipuista korkeampia? Aika korkeita myyrämääriä havaittiin jo ennen veromuutosta, esim. Lapissa vuonna 1970. Keski-Suomessa nähtiin korkea myyrähuippu vuonna 2008 ja Pohjois-Suomessa pari vuotta myöhemmin. Nämä ajankohdat sinällään sopivat yhteen metsäveromuutoksen kanssa.

    Myyräkannan vaihteluilmiö on kuitenin osin arvoitus: mikä on ravinnon, tautien, loisten ja petojen suhteellinen merkitys? Miksi syklinen vaihtelu välillä häipyy lähes kokonaan ja jäljelle jää vain vuodenaikaisvaihtelu, eli syksyllä paljon ja keväällä vähän. Mikä merkitys on sillä että vaikkapa ketun keskimääräinen jälki-indeksi on puolittunut 25 vuodessa?

Viewing 10 replies - 181 through 190 (of 216 total)
1 2 3 … 18 19 20 21 22