Viisi vuotta sitten maassamme oli susia tuplasti enemmän kuin nyt. Ei silloin syntynyt tällaista polemiikkia.
Mistä on kysymys? Hirvikannan pienenemisestäkö? Esim. Vieremälle ei myönnetty yhtään kaatolupaa hirville viime syksynä.
”No, joko se on Leeville ja Jesselle selvinnyt tuo hysterian syy, mikä teitä pistää kirjoittelemaan?”
-Tuohon kuusmottisen esittämään kysymykseen jos saisi Jesseltä ja Leeviltä selkeän vastauksen, niin minun puolestani tämä asia on silloin loppuun käsitelty.
Anteeksi vaan kuusmottinen, mutta vaivaako sinua nyt ”kirjoittamisen puheripuli”, jakaessasi asian muutaman sanan pätkiin?
Eihän tuollaisista viestinpätkistä voi antaa oikein pisteitäkään.Tuntuu, että puoli pistettäkin on liikaa, mutta kun olen vanha reiluksi tunnettu ”Lapin jätkä”, niin annan yhden pisteen pätkästäkin!
Testaan vain Jessen teesejä siitä mitä hän aiemmin on luulotellut.
”ja useimmiten olen voittanut nämä väittelyt,,,”
Heikolla hapella on hänen tietonsa noista asioista. Kaikesta mikä eränkäyntiin ja maaseudun elämään liittyy.
Perustuvat pelkkiin luuloihin, kun muuta ei keksi niin alkaa Leevin kanssa selitellä jotain pulloista,,,
Siitä puhe mistä puute?
Harrastelija puhuu tuossa alla täyttä asiaa.
Tosiasioita pitää pystyä katsomaan silmiin. Paluuta 100 vuotta taaksepäin ei ole.
Silloin asutus ei ollut levinnyt näin laajalle kuin nyt. sudella oli enemmän elintilaa.
Siitä huolimatta ne tulivat asutuksen ääreen. mikä saa suden käyttäytymään noin?
Susi on oppivainen, se hakee ruokansa sieltä mistä helpoimmin saa.
Jessekin paljasti tietämättömyytensä. Ruokkien ilveksiä ja lopettaen ruokinnan. Mitä sen jälkeen seuraa?
Minne ne hakeutuvat etsimään ravintoa, jota ne ovat oppineet helpolla saamaan.
Toistelen tässä pahasti itseäni, mutta ekologian perusperiaate on kyllä se että saalistajan (susi) kanta sopeutuu saalislajin (hirvi) kantaan, eikä päinvastoin. Toki saalistajakin vaikuttaa saaliseläimeensä, sen käyttäytymiseen ja lisääntymiseen, mutta ei se sitä hävitä sukupuuttoon, muutenhan se häviäisi itsekin. Eli uskon että jos hirvikantaa suunnitelmallisesti alennetaan, alenee myös susikanta sen myötä, eikä suinkaan lisäänny pyytämällä koiria tai lampaita.
Eli Suomen ihminen-hirvi-susi triangelin ratkaisussa pitäisi ottaa huomioon ainakin puuntuotannollisesti kestävä hirvikanta, riittävän elinvoimainen susikanta ja maaseudun asukkaiden sietokyky. Näitä yhteen sovittelemalla joku ratkaisu löytyy. Niin kauan pitää neuvotella että löytyy! (Lisäys: puuntuotannollisesti kestävä hirvikannan taso on alenemaan päin koko Etelä-Suomessa, ja syy on juurikääpä!)
Metsästäjiltä tulee herkästi palautetta, että alempi hirvikanta ei ole ns. metsästettävä kanta. Mikä tahansa kanta kestää metsästystä, kyse on vain siitä mihin lihantuottoon ollaan valmiita tyytymään.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.