› Keskustelut › Metsänhoito › Mitä se metsätalouden kannattavuus oikein on?

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 44 total)
1 2 3 4 5

  • Mitä se metsätalouden kannattavuus oikein on?

    Sent on: 23.1.2014 at 20:50

    Täällä keskustellaan metsätalouden kannattavuudesta.

    Mihin metsänomistaja siis mielestänne pyrkii, kun hän pyrkii mahdollisimman kannattavaan metsätalouteen metsänhoitotoimillaan. Tästähän täytyisi päästä ensin sopimukseen, että asiasta voitaisiin keskustella.

    Esitin aiemmin käsittääkseni tänä päivänä jo virallisesti hyväksytyn määritelmän, että taloudellisesti ajatteleva metsänomistaja pyrkii tulojen ja menojen nykyarvojen mahdollisimman suureen erotukseen, joka tarkoittaa, että tulevat tulot ja menot on jollakin korolla saatettava yhteismitallisiksi.

    Vai onko mielestänne jo kannattavaa, jos uudistamiseen uhrataan 1000 euroa ja tuloksena saadaan saadan vuoden kuluttua 1001 euroa. No, jokainen kaiketi miettii, että tuhannen euron ostovoimakin on jo kovin vähäinen sadan vuoden kuluttua, joten 1001 euroa ei ehkä riitä kannattavuuskriteeriksi.
    No mikä sitten olisi riittävä, että kannattavuuskriteeri täyttyisi? Esimerkissähän käytetty korko lähestyy nollaa.

    Creator
    Reima Ranta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • raivuri 25.1.2014 at 22:30

    En tavoittele metsästä korkoa. Korko on vain mahdollinen laskentatyökalu yksittäisten investointien arviointiin. Tavoitteena on raha. Kaupassa ei voi korolla ostaa. Puustopääomaa kannattaa kerätä ja myös käyttää. Vanhat, sairaat tai heikkolaatuiset kuviot varsinkin hyvillä maapohjilla ovat kaikkein huonoimpia säilytellä. Panostukset sinne missä puu kasvaa.

    Tuosta uudistamisesta puhuttiin. Kyllä se vaan on investointi. Voit valita erihintaisia taimia tai puulajeja. Metsä syntyy välillä ilmankin taimia. Maanmuokkaus ja viljely ovat metsätalouden kannattavimpia investointeja.

    Reima Ranta 25.1.2014 at 22:37

    Mielenkiintoisia ovat näkemykset kannattavuudesta. Tilanne on useilla samankaltainen kuin mhy:n aluevastaavalla, joka totesi, että pakollisen metsänhoitomaksun poistuminen ei heille juuri mitään merkitse, sillä se on vain pieni osa liikevaihdosta.

    On surullista, jos taloudellinen ymmärrys on sen kaltainen, että ei käsitä katteen ja liikevaihdon eroa.

    Kari m (kuka lienetkin) esittää, kannattavuuden olevan vuotuisten tulojen ja menojen erotus, eli puustopääoman määrällä ei ole mitään tekemistä kannattavuuden kanssa, joka edelleen tarkoittaa sitä, että korko on nolla, joten sitä ei tarvitse huomioida.

    Kun metsän taloudellinen arvo on kaikkien tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus, se tarkoittaisi korolla nolla, että metsän arvo alkaisi lähestyä ääretöntä. Jokaisen tulevan kiertoajan kulut tulisivat aina kymmenkertaisesti takaisin ja näitä kymmenkertaisia tuloja tulisi tästä hetkestä maailman tappiin. Tällä teorialla Kari m:n kannattaisi haalia kaikki myytävät metsät kiireesti omistukseensa, koska ne olisivat hänen kannattavuusteoriallaan poskettoman halpoja. Puuston nykymäärälläkään ei olisi hinnoittelussa käytännön merkitystä.

    Samaa nollakorkoon perustuvaa vanhakantaista metsäpolitiikkaa näyttäisi uudistusinvestointeihin täällä puolustavan mm. Gla?, jonka mukaan metsän uudistamiseen kannatta aina kustannuksista piittaamatta panostaa. Kiireesti siis Gla halpojen metsien ostoon. Et kai vain käytä uudistamisinvestointiin eri korkoa kuin metsän ostoinvestointiin. Sehän on vallan perusteetonta,. Korkohan on täsmälleen samansuuruinen kummassakin tapauksessa.

    Korpituvan Taneli 25.1.2014 at 23:36

    Tästä uudistamis asiasta olen MS200 kanssa samaa mieltä.
    Kun hakkaan puuston pois niin istutan uuden metsän. Uudistus on kokonaisuus, johon kuuluu avohakkuu ja uuden metsän viljely. Sen uuden metsän investointikustannukset lähtevät vasta taimikon hoidosta.
    Kyllä se metsän viljely rasittaa nimenomaan tällä hetkellä sitä metsätaloutta, eikä tulevaisuudessa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla 26.1.2014 at 05:25

    Pöllö: ”Samaa nollakorkoon perustuvaa vanhakantaista metsäpolitiikkaa näyttäisi uudistusinvestointeihin täällä puolustavan mm. Gla?, jonka mukaan metsän uudistamiseen kannatta aina kustannuksista piittaamatta panostaa. Kiireesti siis Gla halpojen metsien ostoon. Et kai vain käytä uudistamisinvestointiin eri korkoa kuin metsän ostoinvestointiin. Sehän on vallan perusteetonta,. Korkohan on täsmälleen samansuuruinen kummassakin tapauksessa. ”

    Kerrotko vielä, mistä kommentistani päättelit minun käyttävän nollakorkoa? Tarkastellaan sitten muita kommentoimiasi asioita.

    Reima Ranta 26.1.2014 at 21:16

    Metsän hinta on kaikkien tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus ja taloudellisessa mielessä metsänomistaja pyrkii tulevilla metsänhoitotoimilla mahdollisimman suureen nykyarvojen erotukseen. Tämä on täysin yleispätevä fakta. Tarkastelun voi puolestaan aloitta aivan mistä hetkestä hyvänsä.

    Asia ei muutu myöskään miksikään, jos samalla hetkellä syntyvästä tulosta vähentää menon (eli hakkuutulo – uudistamiskulu) ja muuttaa tämän erotuksen nykyarvokasi tai muuttaa kummatkin erikseen nykyarvoiksi. Kummassakin tapauksessa lopputulos on täsmälleen sama. On myös aivan yhdentekevää kutsuuko uudistamismenoa investoinniksi tai ei. Se ei muuta asiaa tasan miksikään. Tulot ovat tuloja ja menot menoja ja eri aikana syntyvät tulot ja menot on saatettava korkoa käyttäen yhteismitallisiksi.

    Metsänomistaja ei siis pyri taloudellisesti mahdollisimman suureen tai pieneen puuntuotokseen tai liikevaihtoon, ei mahdollisimman suureen tai pieneen korkoon, ei mahdollisimman suuriin tai pieniin menoihin. Uudistaa voi istuttaen, kylväen, luontaisesti siemenpuu- tai suojuspuuhakkuin, pienaukkoina, kaistaleina, kasvattaa jatkuvasti tai kaikkien yhdistelminä jne. Eli metsätalouden harjoittaja voi sijoittaa metsänhoitotoimiin enemmän tai vähemmän tai ostaa uutta metsää jne. Järkevä metsänomistaja tietysti panostaa ensisijaisesti sinne, mistä hän hyötyy eniten.

    Jos siis esim. Lapista saa ostaa hehtaarin istutusinvestoinnin hinnalla monta hehtaaria valmista taimikkoa, niin on tietysti järkevää käyttää halvempia menetelmiä ja ostaa erotuksella uutta metsää jne.

    Pahoittelen, kun hetken mielijohteesta tulin häirinneeksi keskustelijoiden rauhaa, saaden jo erilaisia arvonimiä.

    Reima Ranta 26.1.2014 at 21:22

    Voidaan toki Gla keskustella, mutta reilusti omalla nimellä.

    Yhden ketjun tulen vielä avaamaan jossain vaiheessa. Metsänomistuksen uusien lakien myötä nyt vapautuessa myönteiseen suuntaan, haluan siinä kannustaa nuoria metsistä kiinnostuneita metsätalousyrittäjyyteen. Se on mahdollista myös ilman mittavia pääomia, mutta valitettavasti se edellyttää, että kiertää mhy:n, metsäkeskuksen ja sen kaltaisten vanhakantaiset näkemykset kaukaa.

    Gla 27.1.2014 at 05:35

    Jos haluat keskustella omalla nimellä, joudut valitsemaan jonkun toisen foorumin. Minä ja moni muu käyttää toistaiseksi nimimerkkiä. Siksi en ymmärrä avaamasi keskustelun päämäärää. Otat kantaa nimimerkki Gla:n näkemyksiini, mutta kieltäydyt keskustelemasta niistä nimimerkki Gla:n kanssa.

    Korpituvan Taneli 27.1.2014 at 06:13

    Gla:
    ”Otat kantaa nimimerkki Gla:n näkemyksiini, mutta kieltäydyt keskustelemasta niistä nimimerkki Gla:n kanssa.”

    Siis nimimerkki Reima Ranta Kieltäytyy keskustelemasta nimimerkki Glaan kanssa, nimimerkki Glan esittämistä mielipiteistä, joita nimimerkki Reima Ranta on jo aiemmin kommentoinut???
    Mielenkiintoinen kuvio.

    Täällä on turha kekkuloida sillä että: ”Minun mielipiteeni ovat arvokkaampia kuin muiden kun minä kirjoitan omalla nimelläni!”
    Me olemme täällä kaikki nimimerkkejä, vaikka osa onkin oikeita nimiä tai selkeästi oikeaan nimeen viittaavia.
    Mielenkiintoista etteivät muut, joilla selkeästi on oma nimi käytössä ole tehneet tästä numeroa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puun takaa 27.1.2014 at 06:47

    Reima Rannan keskustelun aloitus on siinä mielessä erikoinen, että siinä heti ilmoitetaan valmis lopputulema.
    Miksi siis aloittaa keskustelua, jos se on jo käyty?

    kari m 27.1.2014 at 08:09

    Reima Ranta kertoo:

    ”Kari m (kuka lienetkin) esittää, kannattavuuden olevan vuotuisten tulojen ja menojen erotus, eli puustopääoman määrällä ei ole mitään tekemistä kannattavuuden kanssa, joka edelleen tarkoittaa sitä, että korko on nolla, joten sitä ei tarvitse huomioida.”

    Luet Reima toisten tekstejä kovin tarkoitushakuisesti. Voisitko kertoa, missä paikassa kutsuin tulojen ja menojen erotusta kannattavuudeksi ja missä puhun nollakorosta?

    Korkea korkovaatimus ja siihen kuuluva metsänhoidon investoinneissa nuukailu johtaa aleneviin hakkuutuloihin, joiden kompensoimiseksi säästyvät rahat on sijoitettava varallisuuden säilyttämiseksi korkeampaa korkoa tuottaviin (riski?)sijoituksiin tai lisämetsän hankintaa. Tämä voi sopia bisneshenkisille yrittäjille. Jotkut toiset tyytyvät oman tilansa antamiin korkeampiin tuloihin hieman pienemmällä korolla, mutta runsaammalla ja arvokkaammalla puustopääomalla. Nämä tulot voi käyttää jatkorikastumisen ohella myös kulutukseen. Eikö tämäkin kuulu ”vapaaseen” markkinatalouteen.

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 44 total)
1 2 3 4 5