Keskustelut Metsänhoito Mitä se metsätalouden kannattavuus oikein on?

Esillä 4 vastausta, 41 - 44 (kaikkiaan 44)
  • Mitä se metsätalouden kannattavuus oikein on?

    Täällä keskustellaan metsätalouden kannattavuudesta.

    Mihin metsänomistaja siis mielestänne pyrkii, kun hän pyrkii mahdollisimman kannattavaan metsätalouteen metsänhoitotoimillaan. Tästähän täytyisi päästä ensin sopimukseen, että asiasta voitaisiin keskustella.

    Esitin aiemmin käsittääkseni tänä päivänä jo virallisesti hyväksytyn määritelmän, että taloudellisesti ajatteleva metsänomistaja pyrkii tulojen ja menojen nykyarvojen mahdollisimman suureen erotukseen, joka tarkoittaa, että tulevat tulot ja menot on jollakin korolla saatettava yhteismitallisiksi.

    Vai onko mielestänne jo kannattavaa, jos uudistamiseen uhrataan 1000 euroa ja tuloksena saadaan saadan vuoden kuluttua 1001 euroa. No, jokainen kaiketi miettii, että tuhannen euron ostovoimakin on jo kovin vähäinen sadan vuoden kuluttua, joten 1001 euroa ei ehkä riitä kannattavuuskriteeriksi.
    No mikä sitten olisi riittävä, että kannattavuuskriteeri täyttyisi? Esimerkissähän käytetty korko lähestyy nollaa.

  • Timppa

    Olipa kerrankin muka lukea jotain positiivista, nimittäin ”Sammelin” kirjoitus puuntuotannon kannattavuudesta tuolla pohjoisessa.

    Se minua sitten ihmetyttää, että miksi sitä sitten tuetaan enemmän kuin etelässä. Esimerkkinä taimikon hoitotuki vyöhykkeellä 3 vieraalla 194,6 euroa ja omana työnä 130,2, kun vastaavat ovat vyöhykkeellä 1 139/93. Ovatpa ”heinäkengät” lobanneet asiansa hyvin.

    sammeli

    ”Bonvestan (UPM) sivuilla on myynnissä metsätiloja seuraavasti

    Kainuu 121 kpl, joista 7 taitaa olla myytyjä. Osa palstoista tainnut olla myynnissä jo pitkälle yli vuoden, ehkä jo kaksi.
    Pohjois-Pohjanmaa 32, joista 2 myyty.
    Pohjois-Karjala 61 kpl, joista myytyjä 2.
    Pohjois-Savo 15 kpl
    Keski-Suomi 1 kpl”

    Kyllä tuolla kauppoja tehdään kaiken aikaa, itsekkin. Palstat poistuvat myynnistä kun kauppakirjat on tehty. Lisäki noilta alueilta tulee ehkäpä? 80% kaikista myyntiin tulevista tiloista. Täyttä totta on, että hajonta tilojen kesken on suurta, hoitamaton tila ei tuota.
    A.Ahtikoski on muuten metlan tutkija, joka on perehtynyt metsätalouden kannattavuuteen ja lienee puheissaan tukeutuu kokemuksiinsa. Tuotos eroista ei kannata edes puhua sillä se on facta, että etelässä kasvu on liki tuplaten, mutta kirjoitinkin tilanteesta jossa sijoittaja ostaa metsää.
    Hyvä aura-alueen 02 khl. mt-pohjalla kasvaa kohtuudella 10m3/v/ha. Mikäli tällaista maata ostaa 1500€ ha hinnalla (70-100m3/ha) ja muutaman vuoden kuluttua pelkällä ensiharvennus tulolla maksaa karkeasti puolet pois ja 15v kuluttua 2 harvennuksessa tekee jo mukavasti tuloakin. Mielestäni taloudellinen tuotto on varsin hyvä. Vastaavasti, mikäli joutuu maksamaan samaisesta metsästä esim. 4000 €/ha ei hyvälläkään kasvulla ensiharvennuksella merkittävästi tilaa maksele, pöllin hinta kun on liki sama jokapuolella maata. Sijoituksen tuottoa laskettaessa nopealla pääoman kuoletuksella on suuri merkitys.

    raivuri

    ”Puun tuottamiselle on monenlaisia intressejä ja siitä näkemyserotkin usein johtuvat. Kukin ajaa lähinnä omia etujaan, eikä vanhalle koiralle kannata enää opettaa uusia temppuja. Markkinat menevät monojaan ja kehitys kehittyy varmimmin sukupolvien vaihtumisen myötä.”

    Näen asian eritavalla. JK on jo kokeiltu, käsitelty ja kuopattu menneisyydessä, siitähän tässä on kysymys. Se sopii ehkä polttopuukuvioihin mutta ei pystykauppoihin. Koira on oppinut pahan tavan, josta se on saatu opetettua pois, mutta nyt se on palannut tuohon tapaan.

    jees h-valta

    Koiratkin oppivat soveltamaan ja ei kannata hirttää itseään yhteen systeemiin vaan soveltaa vapaasti omiin tarpeisiin ja ottaa taloudellinen hyöty kuviokohtaisesti maksimilla talteen.
    Tiedän jo omissani jonkun hyvin jk:n soveltuvan ja sitten on jopa pakollisia jaksollisia. Kuitenkin jättäisin enemmänkin myös jaksollisessa suojuspuustoa vanhasta metsästä mutta sekin vaatii ainakin muokkaajan asennemuutosta. Nyt on ainakin P-Satakunnassa muokannut semmonen kaveri jolla on suorastaan himo lykellä vielä pystyssä olevat kumoon. Vaikka olisi kuinka kelpoisan näköinen puu.

Esillä 4 vastausta, 41 - 44 (kaikkiaan 44)