Keskustelut Metsänomistus Mitä tähän asti tuntemattomia porsaanreikiä voi olla metsäverotuksessa?

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)
  • Mitä tähän asti tuntemattomia porsaanreikiä voi olla metsäverotuksessa?

    Helsingin sanomissa oli muutama päivä juttu metsätilojen ostosta juttu missä asiantuntijaksi nimetty henkilö kertoo, että metsäverotuksessa on olemassa porsaanreikiä joilla voi välttää veronmaksun lähes kokonaan , mutta ei kuitenkaan halua kertoa niitä kun ne tukittaisiin jos ne tulisi yleiseen tietoon.

    ”Saarimaa kertoo, ettei hän ole maksanut metsätuloistaan juurikaan veroja. Syynä on metsävähennys ja se, että metsänhoitoon voi tehdä kannattavia sijoituksia, jotka voi vähentää verotuksessa.
    Esimerkiksi kivennäismaiden lannoitus tuo Saarimaan laskujen mukaan 15 prosentin tuoton investoinnille.
    Saarimaa harmittelee, ettei ymmärtänyt ryhtyä ostamaan metsätiloja jo nelikymppisenä. ”Tämä on hyvä vaihtoehto eläkevakuutukselle.”
    Mika Venho sanoo, ettei haluaisi antaa verovinkkejä, koska porsaanreiät helposti tukitaan.
    Sen verran Venho kuitenkin neuvoo, että metsävähennystä voi hyödyntää ostamalla koko ajan lisää tiloja.”

    Lukija jää miettimään että voiko todella olla jotain porsaanreikiä jotka ovat vain harvojen tiedossa?

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Koska päättäjät ovat huolissaan puun tarjonnasta, niin noita metsäveroratkaisuja tehdään puumarkkinoiden vauhdittamiseksi. Selvähän se, että  uudet tehdasinvestoinnit tarvitsevat vakaata puun tarjontaa. Kun puun käyttö on nyt kasvusuunnassa, lisääntyvä tarjonta ei välttämättä laske hintoja, kun kaikelle puulle riittää ottajia. Toisaalta tarjonnan hintajoustokin on varmaan olemassa, eli hintojen nousu tuo vielä lisää tarjontaa, eli uinuvat metsänomistajatkin heräävät.

    Pete

    Perintöveron ja puunmyyntiveron päällekkäisyys ei ole ongelma jos/kun ei päästrä tilannetta perimisvaiheeseen. Metsätilan SPV:ssä on kaksi isoa veroporkkanaa joita ei muilla omaisuuslajeilla ole. Tärkein on luovutusvoiton verovapaus kun ostaja on lapsi, lapsenlapsi, tai sisar. Kaupassa kertyy myös metsävähennyspohjaa. Lisäksi on nyt tämä metsälahjavähennys. Sekin räätälöity vain metsätiloille.

    Olen jyrkästi sitä mieltä, että jos jatkaja ei pysty hyvinkin edulliseen hintaan metsätilaa ostamaan vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan vaikka lainarahalla, niin tokko hän on sovelias mihinkään taloudelliseen toimintaan.

    Metsävähennys sinällään on turhan kaavamainen. Metsävähennyspohjaa kertyy taimikkotilan ostossakin ja toisaalta pelkkää järeää puustoa sisältävässä metsässä 60% on liian vähän. Miksei metsävähennyspohja kerry aidosti puuston arvon perusteella? Valtio kerää metsävaratietoa (metsään.fi) ja tarvittaessa voisi todentaa puuston arvon metsä-arviolla kuten nytkin tehdään SPV-tapauksissa. Tämä voisi hillitä taimikkotilojen arvonnousua ja toisaalta puustoisilla tiloilla voisi vähentää vaihto-omaisuuden arvon eli ”puuvaraston” arvon niinkuin muutkin yrittäjät tekevät vaikkapa yrityskaupoissa.

    Timppa

    Kun tarkemmin miettii niin nykyinen metsäverotus sellaisessa tapauksessa, että halutaan puunmyyntituloilla maksaa vero, tuo valtavasti puuta markkinoille.  Epäilemättä niin onkin tarkoitus.

    Esimerkki.  Tarvitaan veronmaksuun 20000 euroa.  Koska myynnistä menee vero, niin puuta pitääkin myydä 28600 eurolla, jotta saa sen veron maksettua (0,3×28600=8600).  Siis metsään sitoutunutta omaisuutta pitää myydä liki 43 % enemmän (100×28600/20000=43) verrattuna tilanteeseen, jossa vero maksetaan arvopapereita myymällä.

    Puuki

    Miten se metsään.fi- arviot  voi olla laskentaperusteena verotuksessa, kun puustoarvio voi heittää  esim.~ 30 % , mikä ei ole harvinaista.

    60 % metsävähennys on aivan riittävä etu ostetuille tiloille nykyisellä korkotasolla. Hintakuplaa voi jonkin verran syntyä, mutta sitä syntyisi enemmän jos metsävähennys olisi suurempi.

     

    Petkeles Petkeles

    ”Metsätilan SPV:ssä on kaksi isoa veroporkkanaa joita ei muilla omaisuuslajeilla ole. Tärkein on luovutusvoiton verovapaus kun ostaja on lapsi, lapsenlapsi, tai sisar.”

     

    Luovutusvoiton verovapaus koskee kaikkien yritysten sukupolvenvaihdoksia.

    (tuloverolaki 48 §)

    Esimerkiksi Björn Wahlroos ja muut maatalouskateelliset jättävät sen aina mainitsematta ja puhuvat vain alkutuottajien saamasta veroedusta 🙁

    Tolopainen

    Omaisuuden myyminen lapsille on aina veronkiertoa. Eihän kenenkään kannattaisi jättää omaisuuttaan jaettavaksi pesästä. Pöydän yli tehdään nimellinen kauppa ja alta siirretään rahat takaisin ja vielä saa verovähennyksen.

    Makarov

    Nykynen systeemi on mielestäni ihan hyvä. Luulisin myös että vaikutusta metsienhintoihin hieman liioitellaan. Halvat korot myös houkuttelevat sijoittamaan metsiin.

    Kyllähän metsävähennyksellä saa veronmaksun melko pieneksi + muilla vähennyksillä. Mutta eihän sitä voi miksikään porsaanreijäksi kutsua. Ihan normaalia verosuunnittelua. Sitä enempiähän siitä hyötyä on mitä isompia puumääriä pystyy myymään. Jos on muutamansadantuhannen puukauppa niin kannattaa se nyt harkita jos ei ole metsävähennystä että ostasko vaikka tulevalla veromäärällä uutta metsää. Vaikka taimikkoakin kun maksaa sen veroina valtiolle.

    putte

    Timppa:

    ”Sen sijaan perintöveron maksutilanteessa metsänomistaja on muita perinnönsaajia huonommassa tilanteessa.  Jos on perinyt esimerkiksi osakkeita ja myy niitä perintöveron maksamiseksi saa myyntitulosta vähentää osakkeiden perintöveroarvon ja jos voittoa jää, niin sitten vasta siitä joutuu maksamaan pääomatuloveroa.  Jos metsänomistaja myy puita perintöveroa maksaakseen, niin joka kalikasta joutuu maksamaan veron. ”

    Metsänomistaja ei ole osakkeenomistajaa huonommassa asemassa. Esimerkkisi puunmyynti ja osakkeiden myynti eivät ole vertailukelpoisia. Puunmyyntiä pitää verrata osinkotuloon, ja osakkeiden myyntiä pitää verrata metsän myyntiin. Puunmyynti on metsän tuottoa samoin kuin osinko on osakkeiden tuottoa. Itse asiassa puuntuottajalla on suurempi valta ja usein suurempi mahdollisuus nostaa tuottoa halutessaan. Pörssiosakkeiden kohdalla yksittäisen osakkeenomistajan mahdollisuudet vaikuttaa tuoton eli osingon nostamiseen on paljon rajallisempaa. Lisäksi osinkotulosta maksettava tulovero ketjutettuna on huomattavasti suurempi kuin puuntuottajan maksama vero metsätalouden tuotosta.

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)