Keskustelut Metsänhoito Mitäs tekisi harvaksi jääneelle männyn taimikolle, kuustako kaveriksi?

  • Tämä aihe sisältää 37 vastausta, 16 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta, sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)
  • Mitäs tekisi harvaksi jääneelle männyn taimikolle, kuustako kaveriksi?

    Merkitty: 

    Mitäs mieltä olette tällaisesta tapauksesta:

    3ha loiva etelärinne, Joutsenossa Etelä-Karjalassa, MT pohjaa. Ei mitään rehevimmän pään MTtä mutta kyllä viereisellä kuviolla kuusikin on kasvanut.

    Äestetty ja kylvetty 2018 keväällä männylle.

    Olen käynyt katselemassa joka kevät, miten taimikko on aluillaan. No ei viime vuonnakaan juuri taimia näkynyt. Näkyvissä pienenpieniä taimia vaihtelevasti 800-1600/ha.

    2018 ja 2019hän oli ne uskomattoman kuivat kesät. Liekö taimet tuupertuneet tähän. Sorkanjälkiäkin jonkun verran näkyy kuviolla.

    Vertaan tätä toiseen 3,5ha kuvioon samaisessa kunnassa joka tuli ostometsässä v. 2019. MT myös, kylvetty 2017 keväällä. Eli yhden ei-rutikuivan kesän enemmän kasvanut. Siellä oli jo 2019 loppukesästä mukavasti ihan jonkin kokoisia männyntaimia. Sorkanjälkiäkään ei ole kun kuvio on teollisuusalueen ja junaradan kupeessa.

    Jos ei tuonne ekalle kuviolle vielä tulevan kevään katselmuksessakaan ole taikaiskusta ilmestynyt toivottua 1000-2000r/ha männyntainta lisää, niin mitäs sitten:

    A) Odottelee vielä

    B) Istuttaa lisää mäntyä tavoitetiheyteen asti

    C) Koittaa nostaa tiheyttä uutta männynsiementä viskomalla

    D) Istuttaa harvempiin paikkoihin 1000-1200 kuusentainta/ha

    Kun minusta tuntuisi tuohon ostoalan taimikkoon verrattuna, että eihän tästä voi nyt muuta tulla kuin harvassa räkämäntyä kasvavaa vajaatuottoista metsää. Olenko väärässä?

    Äkeenvetojen reunaan varmaan vielä saisi taimet hyvin istutettua.

    Miksiköhän kuusta ja mäntyä ei enempää viljellä sekaisin? Eikös niillä ole kuitenkin aika toisiinsa yhteensopiva kasvurytmi ja MT pohjalla tuotoskin lähellä toisiaan? Olisiko siis jotain ongelmia tuossa D-vaihtoehdossa mitä en hoksaa? Kuuset ainakin hirvien lisäharvennukselta säästyisivät todennäköisemmin.

  • Olli Salli

    Ajattelin täydennellessä laittaa Sports Trackerin tai Maastokartat-sovelluksen piirtelemään viivaa kartalle siitä missä on jo kuljettu, niin tulee käytyä joka paikka läpi. Varsinkin lisää taimia haettuaan saattaisi muuten olla isolla aukolla hieman haastava löytää jatkamaan oikeasta kohdasta.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Olli Salli: ”…että männyt eivät ehdi liikaa edelle…”

    Mäntyhän kasvaa joka paikassa paljon paremmin kuin kuusi. Minä täydennän tuollaiset kohteet aina männyllä. Kuusihan hiipii käytännössä joka paikkaan sitten alle, ei sitä ole tarpeen istuttaa.

    Minulla on lukijoiden kuvissa 1991 kuivahkolle kankaalle istutettu männikkö, joka harvennettiin viime talvena kolmannen kerran (saanto 60 kiintoa, kaksi edellistä harvennusta molemmat luokkaa 100 kiintoa). Taimikon perustamisaikaan hirvikanta sattui olemaan muutaman vuoden sopivalla tasolla (tarkan kontrollin lisäksi), niin pääsi paljastumaan silloinen jalostushyöty.

    Lukijoiden kuvista löytyy tältä samalta tilalta 1987 istutettu männikkö, joka on kuvien oton (kuvat vuodelta 2015) jälkeen harvennettu (kolmas harvennus). Niissä kuvissa tutkijatohtori a. jalkanen (metsänhoitotiede) pitelee mittanauhaa. Nyt (2021) vaikuttaa vahvasti siltä, että iso osa tämän jälkimmäisen männikön (istutettu 1987) rungoista ylittää 40 cm rk:n 40-vuotiaana.

    Olli Salli

    Meinaat siis käytännössä Anton että kuusia istuttamalla ei saisi harvaan männyntaimikkoon toivottua kilpailua MT-pohjallakaan, eli tuloksena on joka tapauksessa harvakseltaan paksuoksaisia ”räkämäntyjä” ja tämän alla huomattavasti lyhyempää aluskuusikkoa?

    Kuivahkolla kankaalla itsekin odottaisin, että kuusi kasvaa kituliaasti, mutta olen ollut kuitenkin siinä käsityksessä että MTllä kuusi kasvaisi suunnilleen samaan tahtiin männyn kanssa, korkeintaan vähän hitaammin pituutta, mutta toisaalta se menestyykin pienessä varjossa mäntyä paremmin.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Mäntyhän lähtee kasvuun kuin tykin suusta, pioneerikasvi. Mitä viljavampi alusta sitä tykimmin. Kyllä siitä kilpajuoksu tulee (mäntyjen välinen). Noissa kuvieni männiköissä on jo nyt sankka kuusialuskasvusto, mäntyjen päätehakkuuvaiheessa varmaan jo kuituluokkaa. Siinä voi sitten arpoa, että niittääkö ne kuitupinoon vai jättääkö jonkun 800 lihotettavaksi. Kuusethan hyötyvät männyn lahoavista syväjuurista ja hakkuutähteistä (lahoavat puut keskeisessä roolissa metsäekosysteemin typenkierrossa).

    Olli Salli

    Luken tutkimuksissa on kyllä saatu hyviä tuloksia männystä ja kuusesta samassa vaiheessa:

    ”Alustavat tutkimustulokset kertovat, että samaan aikaan viljellyt mänty ja kuusi kasvavat samaan tahtiin hyvin hoidetuissa metsissä. Tämä kumoaa vanhat käsitykset, joiden mukaan kuusi juroo ennen kasvuun lähtöä ja jää kasvussa männyn jälkeen”, erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

    Luonnonvarakeskus on selvittänyt sekametsien kasvua kymmenellä eri uudistusalalla Etelä- ja Keski-Suomesta. Koealojen iät vaihtelevat 10–24 vuoden välillä.

    ”Aiemmat kokemukset kuusen juromisesta istutuksen jälkeen perustuvat paljasjuuritaimiin, mutta nykyisin käytetään paakkutaimia. Myös nykyiset maanmuokkausmenetelmät ovat edistäneet kuusen  taimien eloonjäämistä ja kasvua”, Huuskonen sanoo. Lisää tutkimustuloksia mänty-kuusisekametsien kasvusta ja kehityksestä saadaan loppuvuoden aikana. Tulokset tullaan julkaisemaan tieteellisinä artikkeleina.

     

    Eihän mänty mikään sähäkkäkasvuisin pioneerilaji ole senkään perusteella, että puhtaista männyntaimikoistakin saa kyllä poistaa paljon sen edelle ehtivää lehtipuustoa, joka on kyllä nopeakasvuisempaa.

    jees h-valta

    Olli Salli aivan oikeassa päätelmissään ja lainauksessaan.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Rauduskoivu kasvaa kyllä yleensä mäntyä paremmin. Myös kuivahkolla kankaalla (siemensyntyiset näilläkin kahdella kuviolla). Minulla ei ole kokemusta tuosta mänty-kuusi samanaikaissekaviljelystä, joten olen jäävi. Mutta kun olosuhteet ovat kohdallaan (hirvet puuttuvat taimivaiheessa), niin noilla kuviolla (istutettu 1987 ja 1991) kiidetään tarpeeksi lujaa.

    akkli

    Äestetyt kohteet eivät ole koskaan jääneet taimettomaksi.Taimiainesta on.Vuosi-pari oottelua ja tarkastelua, senjälkeen tarvittavat toimenpiteet.

     

     

     

     

     

    Gla Gla

    Pari poimintaa keskustelusta:

    Poikkeusvuosia tulee jatkossakin, jolloin kuivuus on kuuselle ongelma.

    Luontaisen uudistumisen odottelun kanssa on pieni riski. Istutustaimi saa muutaman vuoden etumatkan luontaiseen verrattuna ja koska täydennyksessä ollaan jo nyt takamatkalla, tilanne vain pahenee ja koska etukasvuiset varjostaa pienempiään, kasvun nopeusero vain korostuu jatkossa. Ja jos luontaista täydennystä ei tulekaan, taas on etumatka kasvanut.

    Täydennystaimet eivät siis paranna olemassa olevan puuston laatua. Täytyy koittaa nähdä eniharvennukseen saakka ja arvioida, saadaanko siinä ja taimikonhoidossa riittävästi susipuita poistettua, jotta jäljelle jää riittävän hyvälaatuinen puusto. Pystykarsinta on myös keinovalikoimassa, vaikkei sillä ehkä susipuita kannata yrittää pelastaa.

    akkli

    Alue kylvetty 2018 ei olla takamatkalla.kylvö 3 kasvukaudenverran kasvanut,joten täydennyksellä ei kiirettä.Kylvötaimet lienevät 5-7cm korkeita.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)