Mitäs mieltä olette tällaisesta tapauksesta:

3ha loiva etelärinne, Joutsenossa Etelä-Karjalassa, MT pohjaa. Ei mitään rehevimmän pään MTtä mutta kyllä viereisellä kuviolla kuusikin on kasvanut.

Äestetty ja kylvetty 2018 keväällä männylle.

Olen käynyt katselemassa joka kevät, miten taimikko on aluillaan. No ei viime vuonnakaan juuri taimia näkynyt. Näkyvissä pienenpieniä taimia vaihtelevasti 800-1600/ha.

2018 ja 2019hän oli ne uskomattoman kuivat kesät. Liekö taimet tuupertuneet tähän. Sorkanjälkiäkin jonkun verran näkyy kuviolla.

Vertaan tätä toiseen 3,5ha kuvioon samaisessa kunnassa joka tuli ostometsässä v. 2019. MT myös, kylvetty 2017 keväällä. Eli yhden ei-rutikuivan kesän enemmän kasvanut. Siellä oli jo 2019 loppukesästä mukavasti ihan jonkin kokoisia männyntaimia. Sorkanjälkiäkään ei ole kun kuvio on teollisuusalueen ja junaradan kupeessa.

Jos ei tuonne ekalle kuviolle vielä tulevan kevään katselmuksessakaan ole taikaiskusta ilmestynyt toivottua 1000-2000r/ha männyntainta lisää, niin mitäs sitten:

A) Odottelee vielä

B) Istuttaa lisää mäntyä tavoitetiheyteen asti

C) Koittaa nostaa tiheyttä uutta männynsiementä viskomalla

D) Istuttaa harvempiin paikkoihin 1000-1200 kuusentainta/ha

Kun minusta tuntuisi tuohon ostoalan taimikkoon verrattuna, että eihän tästä voi nyt muuta tulla kuin harvassa räkämäntyä kasvavaa vajaatuottoista metsää. Olenko väärässä?

Äkeenvetojen reunaan varmaan vielä saisi taimet hyvin istutettua.

Miksiköhän kuusta ja mäntyä ei enempää viljellä sekaisin? Eikös niillä ole kuitenkin aika toisiinsa yhteensopiva kasvurytmi ja MT pohjalla tuotoskin lähellä toisiaan? Olisiko siis jotain ongelmia tuossa D-vaihtoehdossa mitä en hoksaa? Kuuset ainakin hirvien lisäharvennukselta säästyisivät todennäköisemmin.