Keskustelut Metsänhoito Miten jatkuvalla kasvatuksella menee nyt?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 56)
  • Miten jatkuvalla kasvatuksella menee nyt?

    Kun tulin Metsälehden keskustelupalstalle vuonna 2008, oli jatkuva kasvatus lähes päivittäinen puheenaihe.
    Esitettiin hyvinkin monentasoisia ja jopa kiihkeitä mielipiteitä ko. kasvatusmenetelmän paremmuudesta, ja joitakin vastamielipiteitäkin taisi myös olla.
    Miten on nyt, kuinka moni siirtyi jatkuvaan kasvatukseen?
    Houkuttiko silloin kielletyn hedelmän maku enemmän kuin itse menetelmä?

  • Jätkä

    Eipä monikaan varmasti ole siihen alkanut. Se kun toimii vain kuusikoissa ja hyvällä pohjalla ja seurauksena on tyvilaho.

    Petkeles Petkeles

    Ohan tuota monikkii kokkeellu vuan suap sannoo sen vanahan viisauven että jatkuvan kasvatuksen pahin ongelma on jatkuva kasvattaja. Ee yksinkertasesti osata.
    Ite en ruppee kun tykkeen suaha kerralla kaaheesti rahhoo.

    Metät kunnossa!

    Minäkin tuohon aikaan asiaa pohdin ja vähän kokeilinkin, mutta olen siirtynyt sittemmin jatkuvaan hakkaamiseen.

    Svedu Petteri

    Jatkuvasta kasvatuksesta vouhottaa ne, joilla ei ole itsellä metsää tai metsänhoidolla ei ole taloudellisia tavoitteita.

    Tarkennus: Ei tietenkään koske Haapaa.

    jees h-valta

    Kun en aivan muista aiempia keskusteluja Svedun kaas mutta kaitpa tuo haapaan viittaus sitten kertoo että olemme yksimielisiä eräänlaisesta jatkuvasta haavankasvatusprosessista minun kohdallani. Onko termi sitten siihen oikea kun välillä kuitenkin vedetään tasaiseksi mutta onhan se sieltä jatkuvaa se kasvu kyllä.

    pikkutukki

    Jatkuva kasvatus on taitolaji ja varmaankin ihan hyvä mihin käy . Jos vastustat jatkuvaa kasvatusta , muista kukaan ei tee sitä metsässäsi väkisellä . Tärkeämpää olisi osata käyttää yläharvennusta ja kaksijakoisen metsän antamat mahdollisuudet . Näitä löytyy enemmän pinta-aloissa ja siten jo hyötynäkökulmakin huomattava

    Jätkä

    Jatkuvaa kasvatusta voi myös kuvailla sanoilla: Jatkuvasti vajaatuottoinen.
    Jos vajaatuottoisuudesta pääsisi eroon, olisi menetelmä toki lähes vertaansa vailla.
    Kun metsästä rassataan aina suurimmat ja nopeimmin kasvavat puut pois, sen kehityskaari johtaa väistämättä huonompaan ja huonompaan.
    Kun Lappalaiset ovat vuosisatoja tappaneet ja syöneet suurimmat poronsa, on siellä porot jo kuin ajokoiria. Venäjällä on Siperiassa lajia kehitetty lahtaamalla pienemmät porot pataan ja niinpä siellä porot ovat ainakin kaksi kertaa suomalaisia isompia.
    sama seuraus on metsien harsinnalla.

    pikkutukki

    Kyllä totta turiset jätkä . Jatkuvalle käy alle puoli prosenttia pinta-alasta ehkä promille . Voi olla perusteltua jossakin maisemallisista syistä .

    Panu Panu

    Yläharvennukseenkin tuntuu olevan yllättävän vaikea saada tarjouksia. Mulle on ostaja yleensä sanonut, että päätehakkuu tai ei mitään. Tämä on yksi haaste jatkuvassa kasvatuksessa. Jos joku suostuu JK-hakkuun tekemään niin hinnat ei todennäköisesti päätä huimaa. MHY:n korjuupalvelu on tietysti yksi vaihtoehto.

    Timppa

    Olin toukokuussa Porvoon lähellä Bosgårdin kartanoon Pääkaupunkiseudun metsänomistajien järjestämällä retkellä. Siellä yksi n. 300 ha:n metsien omistajista kertoi, että tilalla on siirrytty jatkuvaan kasvatukseen, koska ei ole varaa ostaa taimia vaan rahat on käytettävä velkojen maksuun.

    Esitteli hyvässä kasvussa olevaa tuoreehkon kasvupaikan hyvin harvennettua ja päätehakkuuikää lähestyvää männikköä, jossa tosiaankin siellä täällä näkyi kuusen taimi. Kertoi, että niistä taimista tulee aikanaan uusi metsä. Toisaalta kertoi, että kuusettuminen on pahasta. Jonkun kysyttyä tukkipuun hintaa, vastaus oli hyvin epämääräinen.

    Johtopäätösten teon jätän lukijoille.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 56)