› Keskustelut › Metsänhoito › Miten jatkuvalla kasvatuksella menee nyt?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6

  • Miten jatkuvalla kasvatuksella menee nyt?

    Sent on: 22.8.2016, 18:57

    Kun tulin Metsälehden keskustelupalstalle vuonna 2008, oli jatkuva kasvatus lähes päivittäinen puheenaihe.
    Esitettiin hyvinkin monentasoisia ja jopa kiihkeitä mielipiteitä ko. kasvatusmenetelmän paremmuudesta, ja joitakin vastamielipiteitäkin taisi myös olla.
    Miten on nyt, kuinka moni siirtyi jatkuvaan kasvatukseen?
    Houkuttiko silloin kielletyn hedelmän maku enemmän kuin itse menetelmä?

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • pikkutukki 23.8.2016, 18:38

    Enpä ihmettelisi vaikka asian tiimoilta ilmaantuisi kevyemmän moraalin omaavia palveluyrityksiä . Tässähän on helppo luvata hienoja tuloksia kun jättää riskit kertomatta . Tietääkseni jatkuvaa kasvatusta tehdään hyvin vähän .

    Timppa 23.8.2016, 19:03

    Se minulta vielä unohtui kertoa, että esittelijä jakoi meille Innoforin tekemän pumaskan siitä, kuin edullista jatkuva kasvatus on.

    rame 23.8.2016, 19:41

    Eihän tämä metsänkasvatus nyt aivan mustavalkoista ole, jatkuvaan kasvatukseen voi myös ajautua osittain kuten minäkin.

    Kun ostaa kymmeniä vuosia hoitamattomana olleen palstan, sen kun raivaussahalla käy kuvioittain läpi ja sen jälken tekee LAATUharvennuksen niin awot huomaa omistavansa jatkuvankasvatuksen sekametsän joissakin kuvioissa.

    Eikä näytä huonolta lainkaan kun lähtökohta muistetaan,

    Jätkä 23.8.2016, 20:27

    Laatuharvennus on eri asia, kuin on raaka yläharvennus eli harsinta.
    Laatuharvennusta tehdään jo taimikonhoidossa, jokaisessa harvennuksessa jne.
    Männikössä on tärkeää ”tasoittaa” latvusten korkeus, eli siinä ei välipuut pärjää, eikä etukasvuisia kannata pitää, koska ne vievät monen muun puun kasvutilan.

    JK onnistuu parhaiten oikein hyvällä pohjalla kuusikossa.
    Mutta silti sen jatkumo pitää olla lyhyt, korkeintaan harsitaan /poimitaan kaksi kertaa suurimpia puita.
    Käytännössä homma kannattaa vain omatoimisen puunkorjaajan hankintatyönä. (Tienvarsihinta!!!!)

    metsänvartija 23.8.2016, 20:33

    Jätkistä viisaimmat ovat vaihtaneet alaa, jäljelle jäänyt osoittaa sen.

    jees h-valta 23.8.2016, 20:43

    Kyllähän se tuon kestää kuin jätkä yllä mutta taloudellisesta tuloksesta takeita siinäkään. Ehkä hiukan vielä sekametsässäkin mutta pääasiassa en kyllä suosittele lainkaan. Omakin oli tuollaiseen kelpoisa mutta päädyin kokonaan uudistukseen. Toki kirjanpainaja oli jo myös avittamassa päätöstä.

    Jätkä 23.8.2016, 20:45

    Tulihan se jälkeenjäänyt Metsänharsijakin esiin alikasvuskuusen alta.
    Ollut varmaan koko päivän mättämässä metrisiä koivupöllejä kontista toiseen konttiin.

    jees h-valta 23.8.2016, 21:01

    Kyllä ne on hiukan aiempien sukupolvien harsimia mutta kyllä se tarina nyt päättyy kunhan tuo M-G kerkiää ja pitäisi kohta keritä.
    Minulla ei ole mieltä yrittää huonoa venuttaa kun tulosta tulee kun h-haapa alkaa rynniä taivaalle. Vuotuinen kuutiotuotos ylittää aika nopeaan paskan kuusikon tuoton.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 23.8.2016, 21:24

    Heikosti menee,”Vain muutama prosentti hakkuista tehdään poiminta tai pienaukkohakkuin”,vaikka ennen metsälain muutosta kyselyssä 27% oli halukkaita siihen siirtymään.Meillä on oikein Monimuotoiset metsät-hanke Mikkelin ammattikorkeakoulun kautta projektina.

    Taitaa olla niin,että raha ratkaisee.Itse jatkan vanhaan malliin,jonka olen hyväksi todennut.Joskus kun luonto on antanut hyvät lähtökohdat,olen ns.jatkuvaa kasvatusta pienialaisesti vuosikymmeniä hyödyntänyt.Harsimaan en ryhdy,koska en metsistäni raiskiovaikutelmaa suvaitse katsella.Jaksollinen kasvatus on minulle antanut hyvän lopputuloksen myös rahallisesti.

    Jovain 23.8.2016, 22:24

    Nykyinen puukauppa sääntelee jatkuvaa kasvatusta tehokkaasti. Jos puusta maksettaisiin tilanne olisi toinen.
    Myös JK hakkuusta saatava puutavara tulisi huomioida, se on avohakkuiden puutavaraan rinnastettavaa. Samoin, jos puuntoimittajana on metsänomistaja, hinnan pitäisi olla pystykauppatasoa ja korjuun kustannuksilla kompensoitua.
    Nykyiset pystykauppa ilman kompensointia ja hankintakauppa jäävät auttamattomasti alehintaisiksi.
    Jos puusta maksettaisiin normihintaa ja metsänomistajat voisivat toimia puun toimittajina, motohakkuut ja jatkuva kasvatus yleistyisivät.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6